Vuosikaudet on taivasteltu naisten vähyyttä yrityselämän johtopaikoilla. Vuonna 2021 EU:n suurimpien pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä vain vajaa kolmannes (30,6 prosenttia) oli naisia. Jäsenmaiden välillä on luonnollisesti suuria eroja: Ranskassa osuus oli tuolloin 46,3 prosenttia ja Virossa 8,3 prosenttia. Pörssiyhtiöiden hallitusten osalta Suomessa ovat asiat paremmin kuin monessa muussa maassa. Meilläkin riittää vielä tehtävää, sillä naisten 36 prosentin osuudella ylitämme vain jonkin verran EU:n keskiarvon.
Tuore eurooppalainen direktiivi (2012/0299(COD)) vaikuttaa jo nyt myös meillä listayhtiöiden ja suurimpien pörssin ulkopuolisten yhtiöiden hallitusvalintoihin. EU:n kaikkien suurten pörssiyhtiöiden täytyy lisätä aliedustetun sukupuolen hallituspaikkoja heinäkuuhun 2026 mennessä.
Suhtaudun varauksella kaikenlaisiin kiintiöihin. Omaisuuden suoja ja osakkeenomistajien vapauden kunnioittaminen ovat olennaisia osakeyhtiöiden taloudelliselle menestykselle, sillä ne luovat perustan luottamukselle, tehokkaalle päätöksenteolle ja vastuulliselle hallinnolle. Kiintiöt rajaavat omistajien mahdollisuutta valita parhaaksi katsomansa henkilöt yhtiöiden hallituksiin.
On kuitenkin pakko myöntää, että suosituksilla naisten määrä pörssiyhtiöiden hallituksissa on lisääntynyt tuskallisen hitaasti. Tämä siitä huolimatta, että oman kokemukseni mukaan pörssiyhtiöiden hallituksissa henki on hyvin tasa-arvoinen ja nimitysvaliokunnissa aidosti pohditaan hallitusvalintoja avoimin mielin ja aina yhtiön etua silmällä pitäen. Monimuotoisuuden lisääminen hallitustyössä taas on yhtiön etu, sillä se tutkitusti monin tavoin parantaa organisaation suorituskykyä ja kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.
Miksi sitten kehitys on ollut hidasta? Mistä kiikastaa?
Vanha totuus kuuluu, että täytyy elää taiteilijan elämä tullakseen taiteilijaksi. Tätä mukaillen voisi todeta, että hallituksen jäseneksi nousevilla henkilöillä pitää olla sellainen elämä ja tausta, joka luo edellytykset laadukkaalle hallitustyölle. Naisten osuus yritysten johdossa on kasvanut, mutta vuonna 2022 EU:n suurimmista pörssiyhtiöistä alle kymmenesosalla on naispuolinen puheenjohtaja tai pääjohtaja. Olennainen kysymys onkin, miten saamme lisää naisia niihin tehtäviin, josta kasvetaan operatiivisiin johtotehtäviin ja hallituspaikoille. Hallituksiin haluttaisiin nimenomaan ihmisiä, joilla on kokemusta liiketoiminnan tulosvastuun vetämisestä ja joille on jo karttunut aiempaa hallituskokemusta. Pooli, josta uusia hallitusosaajia etsitään, on Suomessa kuitenkin valitettavan pieni.
Päivi Paanila, Nina Kurola ja Anja Kuparinen Avant Advisors Oy:stä kirjoittivat huhtikuussa suomalaisten hallitusjäsenten yhdistys Director’s Institute of Finlandin blogissa yhdenvertaisista etenemismahdollisuuksista suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Kirjoittajien mukaan ”on selvää, että naisten matala edustus tulosvastuullisissa johtoryhmätehtävissä on yksi merkittävimpiä pullonkauloja naisten määrän lisääntymiselle myös hallituksissa. Kirjoitus sisälsi myös paljon mielenkiintoista tilastotietoa.
Suomalaisissa pörssiyhtiöissä on lähes tuhat johtoryhmätehtävää, joista kuitenkin vain reilu neljännes on naisten hallussa. Yleensä naisjohtajat ovat talous-, henkilöstö- ja lakiasiainjohtajia. Tulosvastuullisissa johtoryhmätehtävissä naisia on ainoastaan muutama kymmenen eli alle viisi prosenttia. Kuva on vielä karumpi, jos katsotaan teollisuuden listayhtiöitä. Liiketoimintavastuussa olevien naisten laskemiseen riittävät yhden käden sormet.
Toinen haaste on, että vain harvalla johtoryhmätehtävissä toimivalla naisella on aiempaa hallituskokemusta ainakaan pörssiyhtiöistä. Tunnetusti ensimmäisen hallitusroolin saaminen on sukupuolesta riippumatta kaikkein vaikeinta. Tilanne on johtanut siihen, että naiset, joilla on sekä johtoryhmäkokemusta että aiempaa hallituskokemusta pörssiyhtiöistä, ovat usein täystyöllistettyjä eikä heillä ole mahdollisuutta ottaa enää vastaan uusia hallituspaikkoja.
On selvää, että naisten osallistuminen yrityselämän johtotehtäviin on tärkeää niin tasa-arvon kuin yritysten menestyksen kannalta. Naisten on syytä ottaa vastaan tulosvastuuta, kun sitä tarjotaan. Tätä kautta pätevät naiset nousevat ensin yritysten operatiivisiin johtotehtäviin ja tästä hallituksiin. Tämä ei ole vain kysymys yhdenvertaisuudesta, vaan myös strateginen valinta, joka voi vahvistaa yritysten suorituskykyä ja kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.