Kuva: Tuukka Ylönen

VU-vaalianalyysi: Helsingin herruudesta kihelmöivä taistelu

Kokoomus ja vihreät käyvät tiukan mittelön suurimman puolueen asemasta.

Vihreät ja kokoomus käyvät Helsingissä kihelmöivää taistelua siitä, kumpi puolue on vaalipiirin suurin. Viime eduskuntavaaleissa 2015 kokoomus oli äänimäärällä mitattuna selvästi suurempi. Se sai yli 25 000 ääntä enemmän kuin vihreät. Kuntavaaleissa 2017 kokoomuksen ero vihreisiin oli vielä lähes 14 000 ääntä. Kuntavaalit sähköisti pormestarin paikasta käyty kisa, jonka voitti lähes 30 000 ääntä kerännyt kokoomuksen Jan Vapaavuori. Nyt tuntuma kentällä on, että vihreät saa enemmän ääniä, mutta kummankin puolueen arvioidaan saavan kuusi kansanedustajapaikkaa.

Kokoomus on perinteisesti pärjännyt Helsingissä paremmin kuin mitä puolueen valtakunnallinen kannatus on ollut. Vihreät puolestaan on saavuttanut Helsingissä valtapuolueen aseman jo aiemmin, eikä puolueen kannatuksen uskota nousevan enää samassa suhteessa Helsingissä kuin se on kasvamassa valtakunnallisesti.

Verkkouutisten vaalipiirikohtainen laskelma on laadittu siten, että siinä oletetaan vaalipiirikohtaisen kannatuksen muutoksen noudattavan valtakunnallista kannatuksen muutosta. Laskelman perusteella vihreät saisi seitsemän paikkaa Helsingistä, mikä olisi kaksi paikkaa enemmän kuin viime eduskuntavaaleissa. Vaalipiirin viimeinen paikka menisi laskelman perusteella vihreille. Verkkouutisten taustaksi haastattelemat politiikan toimijat eri puolueista pitävät kuitenkin vihreiden seitsemättä paikkaa epätodennäköisenä.

Vihreiden kärkiehdokas on puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Haavisto. Haavisto valittiin marraskuussa Touko Aallon tilalle vihreiden puheenjohtajaksi ja vaaliveturiksi. Hän aikoo toimia puheenjohtajana vain ensi kesän puoluekokoukseen asti. Kahteen otteeseen ministerin tehtäviä hoitanut Haavisto on ollut vihreiden presidenttiehdokas vuoden 2012 ja 2018 vaaleissa. Vuonna 2018 Haavisto keräsi presidentinvaaleissa Helsingistä 91 000 ääntä. Viime eduskuntavaaleissa hän sai 14 200 ääntä. Haaviston äänimäärän on arvioitu voivan kasvaa 20 000 ääneen. Toisaalta selvä ykkössija Helsingin Sanomien tuoreessa vetovoimagallupissa voi enteillä suurempaakin äänipottia.

Vihreiden varapuheenjohtaja, köyhyystutkija Maria Ohisalo on nosteessa. Hän sijaisti puheenjohtaja Touko Aaltoa tämän sairausloman aikana viime syksynä. Ohisalo sai viime eduskuntavaaleissa 4 100 ääntä ja kuntavaaleissa 4 400 ääntä. Hänen arvellaan voivan nousta jopa vihreiden listan kakkoseksi. Ohisalo on väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtoriksi ja hän työskentelee tutkijana Y-säätiössä, joka edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja vähentää asunnottomuutta.

Kansanedustaja Emma Kari oli kovassa nosteessa viime kuntavaalien aikaan, mutta hänen tähtensä arvioidaan olevan laskussa. Kari nousi eduskuntaan 4 600 äänellä vuonna 2015 ja kuntavaaleissa hän sai 6 000 ääntä. Hän oli ehdolla vihreiden puheenjohtajaksi kesällä 2017, mutta valituksi tuli jyväskyläläinen Touko Aalto. Kari on vastustanut leikkauksia koulutukseen ja varhaiskasvatukseen ja puhunut kasvisruoan puolesta.

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon uskotaan uusivan paikkansa. Hänellä ei ole varteenotettavia kilpailijoita yli 45-vuotiaissa naisissa vihreiden listalla. Alanko-Kahiluoto sai viime eduskuntavaaleissa 7 900 ääntä. Hän on ollut kansanedustajana vuodesta 2007. Alanko-Kahiluoto jätti vihreiden puheenjohtajakisan väliin vuonna 2017, koska hän ei uskonut mahdollisuuksiinsa tulla valituksi, mutta hän asettui ehdolle pätkäpuheenjohtajaksi viime syksynä, kun Touko Aallolle valittiin seuraajaa. Alanko-Kahiluoto on profiloitunut erityisesti sosiaali- ja terveysasioissa. Koulutukseltaan Alanko-Kahiluoto on filosofian tohtori ja hän on työskennellyt aiemmin kirjallisuuden tutkijana.

Fatim Diarra voi nousta puskista eduskuntaankin

Myös ensimmäisen kauden kansanedustajan Ozan Yanarin läpimenoon uskotaan. Yanar nousi eduskuntaan 4 200 äänellä. Kuntavaaleissa hän sai 4 900 ääntä. Turkissa syntynyt Yanar muutti Suomeen 14-vuotiaana isänsä perässä. Ennen eduskuntaan valintaansa kansantaloustiedettä opiskellut Yanar on työskennellyt muun muassa SAK:ssa ja Palkansaajien tutkimuslaitoksella.

Kansanedustaja Antero Vartia ei ole ehdolla eduskuntavaaleissa, vaan hän aikoo keskittyä perustamaansa ilmastonmuutosta torjuvaan säätiöön. Hän tukee vaaleissa diplomi-insinööri Atte Harjannetta, niin kuin entinen kansanedustaja ja vihreä vaikuttaja Osmo Soininvaarakin. Harjanteen ei kuitenkaan katsota olevan riittävän tunnettu, jotta hänen äänimääränsä riittäisi läpimenoon. Kuntavaaleissa Harjanne keräsi 950 ääntä.

Vihreiden kuudennelle kansanedustajapaikalle arvioidaan olevan parhaimmat mahdollisuudet 32-vuotiaalla Fatim Diarralla. Hän nousi viimeksi ”puskista” Helsingin kaupunginvaltuustoon 1 100 äänellä kampanjoimatta. Diarra työskentelee yhteiskunnallisen viestinnän asiantuntijana. Näkyvä ja räiskyvä Diarra on suorapuheinen ja hänen sanotaan muistuttavan vihreiden entistä kansanedustajaa Rosa Meriläistä. Hänellä on myös laaja tukiryhmä.

Mahdollisena läpimenijänä nostetaan esille myös kauppatieteiden väitöskirjatutkija Mari Holopainen, joka sai viime eduskuntavaaleissa 3 600 ääntä ja kuntavaaleissa 2 300 ääntä. Viime eduskuntavaaleissa Otso Kivekäs sai lähes yhtä paljon ääniä kuin Holopainen, mutta kuntavaaleissa hänen äänimääränsä ei kasvanut 1 800 äänestä. Vastuutehtävät näyttävät rokottavan äänimäärää vihreissä. Kivekäs aloitti Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuoden alussa.

Ehdolla on myös yrittäjä Kaisa Hernberg, joka nousi vuoden alussa vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajaksi Kivekkään tilalle. Hän on myös vihreiden puoluevaltuuston puheenjohtaja. Hernberg sai viime eduskuntavaaleissa 2 100 ääntä ja kuntavaaleissa 1 300 ääntä. Hänen tunnettavuutensa ei uskota riittävän vielä läpimenoon. Hernberg on vihreiden kansanedustajan Satu Hassin tytär.

Kokoomuksen istuvat edustajat pitävät kiinni paikoistaan

Politiikan toimijat yli puoluerajojen arvioivat, että kokoomus saa pidettyä kuusi paikkaansa, vaikka vaalipiirikohtaisen laskelman perusteella kokoomus menettäisi yhden paikan. Viimeksi kokoomuksen seitsemäs paikka oli lähellä.

Viime eduskuntavaaleissa vaalipiirin ääniharava oli kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen 16 000 äänellä. Kuntavaaleissa Pelkonen keräsi 6 500 ääntä. Pienen lapsen äiti asettui pitkän pohdinnan jälkeen ehdolle kolmannelle kaudelle. Hänen äänimääränsä arvellaan laskevan tulevissa vaaleissa hieman edellisistä eduskuntavaaleista. Pelkonen on ajanut erityisesti alkoholilainsäädännön vapauttamista. Pelkonen on profiloitunut liberaalina kokoomuslaisena eikä hän suostunut äänestämään ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamuksen puolesta aborttia koskevien kannanottojen vuoksi.

Kokoomuksen kansanedustajana 40 vuotta toimineen Ben Zyskowiczin uskotaan keräävän edelleen ison äänimäärän. Hän sai viimeksi 15 400 ääntä. Äänimäärä nousi edellisistä vaaleista parilla tuhannella, kun Jan Vapaavuori ei asettunut ehdolle. Myös Zyskowiczin äänimäärä saattaa laskea hieman. Zyskowicz on retorisesti taitava kokoomuksen strateginen ajattelija.

Kansanedustaja Juhana Vartiainen nousi viime vaaleissa eduskuntaan 11 400 äänellä. Talousajattelijana tunnettu Vartiainen on aktiivinen keskustelija sosiaalisessa mediassa. Hän perustelee näkemyksensä tutkimustiedolla ja hän on profiloitunut erityisesti työmarkkinoihin, työttömyysturvan aktiivimalliin ja perhevapaauudistukseen liittyvissä kysymyksissä. Kuntavaaleissa Vartiainen sai 2 100 ääntä. Hänenkin uskotaan tulevan uudelleen valituksi. Vartiainen on valtiotieteiden tohtori. Ennen eduskuntaan valintaansa hän työskenteli Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajana. Vartiainen on ollut aiemmin SDP:n jäsen.

Myös kansanedustaja Sari Sarkomaan uskotaan uusivan paikkansa. Hän sai viimeksi 7 000 ääntä. Sarkomaa valittiin eduskuntaan vuonna 1999. Hän toimi opetusministerinä Matti Vanhasen II hallituksessa, mutta jätti paikkansa antaakseen aikaa perheelleen. Koulutuksen lisäksi Sarkomaa on profiloitunut sote-asioissa ja kantanut huolta Itämerestä. Hänellä on laaja naistukiverkosto ja vakiintunut äänestäjäkunta.

Ensimmäisen kauden kansanedustaja Wille Rydman meni viimeksi toiseksi viimeisenä läpi kokoomuksen listalta 4 524 äänellä. Hänellä on hyvät mahdollisuudet uusia paikkansa. Kuntavaaleissa hän sai 3 500 ääntä. Rydmanilla on vakiintunut kannattajakunta, aiempaa isompi tukitiimi ja monet perinteiset kokoomuksen äänestäjät äänestävät häntä. Maahanmuuttokritiikillä läpimennyt Rydman on laajentanut mielikuvaa itsestään sote-asioihin toimittuaan eduskunnan perustuslakivaliokunnassa kuluneen vaalikauden. Wille Rydmanin isoisä on säveltäjä Kari Rydman ja hän on itsekin säveltänyt musiikkia.

Kokoomuksen viimeisistä paikoista käydään taistelua

Kokoomuksen kansanedustajista 78-vuotias ulkopolitiikan konkari Pertti Salolainen ei ole enää ehdolla. Hän meni viimeksi viimeisenä läpi 4 502 äänellä. Kokoomuksen viimeisistä paikoista taistelevat istuvien kansanedustajien kanssa Terhi Koulumies, Risto E.J. Penttilä ja Atte Kaleva. Valtiotieteen maisteri Terhi Koulumies jäi viimeksi varakansanedustajaksi 4 100 äänellä. Kuntavaaleissa hänen äänimääränsä kasvoi reippaasti 3 600 ääneen. Koulumies on aktiivinen keskustelija verkossa ja hän kuuntelee herkällä korvalla muiden mielipiteitä. Koulumies tuli tunnetuksi kirjoitettuaan reilut kymmenen vuotta sitten kirjan lapsettomuudestaan ja monien naisten arvellaan samaistuvan tähän kokemukseen. Helsingin Sanomien vetovoimagallupissa hänen nimensä ei kuitenkaan noussut esille.

Risto E.J. Penttilä on entinen nuorsuomalaisten puheenjohtaja ja kansanedustaja. Nuorsuomalaiset menettivät kansanedustajapaikkansa vuoden 1999 vaaleissa, kun kokoomuksen Sauli Niinistö sai 30 000 äänen vyöryn. Penttilä lakkautti sen jälkeen puolueen. Penttilä oli kokoomuksen ehdokkaana eurovaaleissa vuonna 2009, mutta hän jäi varasijalle. Hän keräsi silloin Helsingistä 13 000 ääntä. Penttilä olisi noussut europarlamenttiin Ville Itälän tilalle vuonna 2012, mutta hän ei ottanut paikkaa vastaan. Penttilä toimii nykyisin konsulttitoimisto Nordic West Officen toimitusjohtajana. Talouspolitiikan ja ulkopolitiikan vaikuttajana Penttilän arvioidaan kalastelevan samoilla vesillä Juhana Vartiaisen kanssa ja hänen arvellaan keräävän myös Pertti Salolaisen ääniä.

Yrittäjä, kapteeni (evp) Atte Kaleva on tehnyt jo pitkään aktiivista kampanjaa. Hän oli ensimmäistä kertaa ehdolla Helsingissä viime kuntavaaleissa ja nousi valtuustoon 1 100 äänellä. Viime eduskuntavaaleissa Kaleva oli ehdolla Uudenmaan vaalipiirissä. Kaleva tunnetaan terrorismin ja jihadismin asiantuntijana. Kaleva ja hänen vaimonsa tulivat siepatuksi ja olivat puoli vuotta panttivankeina Jemenissä, kun Atte Kaleva oli tekemässä maassa väitöskirjaansa ääri-islamista. Kalevan uskotaan keräävän hyvän äänimäärän. Hän kilpailee samoista äänistä perussuomalaisten Jussi Halla-ahon kanssa ja osittain myös Wille Rydmanin kanssa.

Myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) erityisavustajana työskentelevä Daniel Sazonov on kampanjoinut aktiivisesti. Sazonov sai kuntavaaleissa 900 ääntä ja hän nousi kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajaksi vuoden vaihteessa. Hänellä sanotaan olevan vaalien paras video. Sazonovin inkerinsuomalaiset vanhemmat muuttivat Neuvostoliitosta Suomeen ennen Daniel Sazonovin syntymää. Kokoomuksen listalta ehdolla on myös Lotta Backlund, joka vastaa tv-tuotantoyhtiö Warner Brosin kehityksestä ja myynnistä. Hän on toiminut pormestari Jan Vapaavuoren erityisavustajana. Backlund on tullut tunnetuksi stand up -koomikkona ja radiojuontajana. Backlund sai vuoden 2007 eduskuntavaaleissa 3 000 ääntä kokoomuksen listalla.

Kaupunginvaltuutettu Fatim Diarra (vihr.). Kuva: instagram.com/fatimwdiarra
Kaupunginvaltuutettu Fatim Diarra (vihr.). Kuva: instagram.com/fatimwdiarra
Kaupunginvaltuutettu Terhi Koulumies (kok.). Kuva: facebook.com/poliitikkoterhikoulumies/
SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma. Kuva: instagram.com/eveheinaluoma
SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma. Kuva: instagram.com/eveheinaluoma
Eveliina Heinäluoma nousemassa isänsä tilalle eduskuntaan

SDP saisi vaalipiirikohtaisen laskelman perusteella neljä kansanedustajaa eli saman verran kuin viime vaaleissa. Myös polittisessa toiminnassa mukanaolijat uskovat, että SDP saa neljä paikkaa vahvan valtakunnallisen kannatuksen siivittämänä. SDP:n ääniharava oli viimeksi kansanedustaja Erkki Tuomioja 11 200 äänellä. Tuomioja on kolminkertainen ulkoministeri. Hän toimi kansanedustajana 1970-luvulla ja hänet valittiin uudelleen eduskuntaan vuonna 1991. Välissä hän toimi Helsingin apulaiskaupunginjohtajana. Tuomiojaa luonnehditaan brändiksi. Hän on maailmanparantaja ja erityisesti nuorten aikuisten suosikki.

Myös eduskunnan varapuhemiehen Tuula Haataisen uskotaan keräävän ison äänipotin. Hän sai viimeksi 6 700 ääntä. Haatainen oli SDP:n pormestariehdokas viime kuntavaaleissa, jolloin hän sai 7 500 ääntä. Presidentinvaaleissa viime vuonna Haatainen keräsi 13 000 ääntä Helsingistä. Haatainen on toiminut opetusministerinä ja sosiaali- ja terveysministerinä Anneli Jäätteenmäen ja Matti Vanhasen I hallituksissa. Hän toimi Helsingin apulaiskaupunginjohtajana ja Kuntaliiton varatoimitusjohtajana ennen kuin palasi eduskuntaan viime vaaleissa.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma ei ole eduskuntavaaleissa ehdolla, vaan hän pyrkii Euroopan parlamenttiin. Eduskuntaan pyrkii hänen 31-vuotias tyttärensä Eveliina Heinäluoma. Eveliina Heinäluoma nousi viime kuntavaaleissa ensi yrittämällä kaupunginvaltuustoon 1 200 äänellä. Hän toimii nyt SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajana. Eveliina Heinäluoman uskotaan keräävän isänsä ääniä ja hän on nosteessa. Eero Heinäluoma sai viime eduskuntavaaleissa 9 700 ääntä. Eveliina Heinäluoma työskentelee Miltton Networksissä vaikuttajaviestinnän asiantuntijana.

Kansanedustaja Pilvi Torsti nousi eduskuntaan Helsingin apulaispormestariksi valitun Nasima Razmyarin tilalle kesäkuussa 2017. Pilvi Torstin äänimäärät laskivat sekä viime eduskunta- että kuntavaaleissa. Eduskuntavaaleissa hän sai 3 500 ääntä ja kuntavaaleissa vain 850 ääntä. Torstin arvioidaan kuitenkin saaneen arvovaltaa ja uutta nostetta noustuaan eduskuntaan. Torsti tekee isoa kampanjaa, mutta hän joutuu taistelemaan tosissaan paikastaan. Ennen kansanedustajaksi nousuaan 43-vuotias Torsti perusti startup-yrityksen viemään suomalaista varhaiskasvatusta maailmalle. Sitä ennen hän työskenteli opetusministeri Krista Kiurun (sd.) ja työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) erityisavustajana. Hän on koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori.

Valtaosa SDP:n äänestäjistä Helsingissä on eläkeläisiä ja olennainen kysymys on, kenelle eläkeläisten äänet menevät. Professori Pentti Arajärvi sai viime eduskuntavaaleissa 3 100 ääntä. Hänen äänimääränsä laski kuitenkin selvästi kuntavaaleissa eikä hän ole juurikaan ollut esillä viime aikoina, mutta hän on tunnettu. Sairaanhoitaja Sinikka Vepsä nosti reippaasti äänimääräänsä kuntavaaleissa ja keräsi 1 100 ääntä. Vepsä on aktiivinen mielipidekirjoittaja ja näkyvä vaikuttaja Malmin seudulla. Hän työskentelee muistisairaiden asukkaiden ryhmäkodin osastonhoitajana. 62-vuotias Vepsä saattaa yllättää eduskuntavaaleissa.

Vasemmistoliiton kansanedustajalla kovia haastajia

Vasemmistoliitto saisi vaalipiirikohtaisen laskelman perusteella kolme kansanedustajaa eli yhden paikan enemmän kuin viimeksi. Jos puolueen valtakunnallinen veto heijastuu Helsinkiin, lisäpaikka voi tulla. Muiden puolueiden toimijat arvioivat kuitenkin, että paikkamäärä jää kahteen.

Vasemmistoliiton puheenjohtajana toiminut kansanedustaja Paavo Arhinmäki on ollut vasemmistoliiton ääniharava Helsingissä. Arhinmäki sai viimeksi 7 900 ääntä, mutta edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2011 hän keräsi 17 200 ääntä. Myös kuntavaaleissa Arhinmäen äänimäärä laski, mutta hän sai kuitenkin 5 400 ääntä. Arhimäki toimi kulttuuri- ja urheiluministerinä Jyrki Kataisen hallituksessa. Luovuttuaan vasemmistoliiton puheenjohtajuudesta Arhinmäki on pienen tauon jälkeen aktivoitunut sosiaalisessa mediassa ja hän on kiertänyt ahkerasti katutapahtumissa jo yli vuoden ajan. Hänen luotetaan uusivan paikkansa.

Vasemmistoliiton toinen kansanedustaja Silvia Modig sai viimeksi 6 200 ääntä. Kuntavaaleissa hänen äänimääränsä kasvoi muutamalla sadalla 2 300 ääneen. Modig on vähemmistöjen edustaja ja hänellä on omanlaisensa äänestäjät. Myös hän kampanjoi tällä kertaa aktiivisesti. Modigin katsotaan olevan istuvana kansanedustajana vahvoilla, mutta hänen takanaan on kovia haastajia. Nuorisotutkija, dosentti Veronika Honkasalo jäi viime vaaleissa varakansanedustajaksi 5 400 äänellä. Kuntavaaleissa hänen äänimääränsä yli nelinkertaistui 4 100 ääneen. Honkasalo tunnetaan sosiaalisessa mediassa kärkkäänä mielensäpahoittajana, jonka ulostulot ärsyttävät monia. Honkasalo on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja.

Myös Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä on kerännyt kovia äänimääriä. Hän sai eduskuntavaaleissa ensikertalaisena 4 700 ääntä ja kuntavaaleissa 3 400 ääntä. Kivelä on vasemmistonuorten entinen pääsihteeri.

Jussi Halla-ahosta ennakoidaan äänikuningasta

Perussuomalaiset saisi vaalipiirikohtaisen laskelman perusteella yhden paikan eli puolue menettäisi kaksi paikkaa. Laskelman mukaan ensimmäinen eduskuntaan valitsematta jäävä ehdokas olisi perussuomalainen. Politiikan toimijat arvioivat kuitenkin, että puolue voi saada kaksi tai kolme paikkaa. Viimeksi perussuomalaiset nappasi vaalipiirin viimeisen paikan. Perussuomalaiset ovat aiemmissa vaaleissa alisuoriutuneet Helsingissä. Vaikka puolueen kannatus on kasvanut valtakunnallisesti, Helsingissä perussuomalaiset ovat saaneet vähemmän ääniä.

Helsingissä on ehdolla perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Halla-aho ei ollut ehdolla viime eduskuntavaaleissa. Vuonna 2011 hän keräsi 15 100 ääntä. Eurovaaleissa 2014 Halla-aho sai 12 400 ääntä Helsingistä. Viime kuntavaaleissa hänen äänimääränsä laski hieman edelliskerrasta 5 700 ääneen. Kuntavaalien jälkeen kesäkuussa 2017 Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Perussuomalaisten vaalikojuilla kerrotaan olevan nyt eniten pöhinää. Erityisesti puolueen maahanmuuttolinja miellyttää äänestäjiä. Halla-ahosta povataan Helsingin vaalipiirin ääniharavaa ja hänen arvioidaan voivan kerätä jopa 20 000-30 000 ääntä.

Viime eduskuntavaaleissa perussuomalaisten listalla eniten ääniä sai nykyinen sinisten puheenjohtaja, eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. Häntä äänesti 10 100 ihmistä. Terho on nyt ehdolla Uudenmaan vaalipiirissä. Siniset eivät ole saamassa paikkaa Helsingistä.

Perussuomalaisten kansanedustajista ehdolla ovat Tom Packalén ja Mika Raatikainen. Packalén sai viimeksi 5 100 ääntä. Kuntavaaleissa hän ei ollut ehdolla. Mika Raatikainen sai eduskuntavaaleissa 3 400 ääntä. Kuntavaaleissa hän nosti äänimääräänsä muutamalla sadalla äänellä 1 400 ääneen. Venäjä-mielisen Packalénin arvioidaan uusivan paikkansa todennäköisemmin kuin Raatikaisen, joka ei ole ollut juurikaan esillä julkisuudessa. Ennen kansanedustajan uraansa Packalén toimi komisariona Helsingin poliisilaitoksen johtokeskuksessa ja Raatikainen puolestaan rikosylikonstaapelina Helsingin poliisilaitoksella. Packalén on perustanut Utopia Analytics yhtiön, joka analysoi keskustelupalstoja tekoälyllä.

Perussuomalaisten listalta ehdolla on myös ensihoitaja Mari Rantanen, joka on aktiivinen kuntapolitiikassa. Hän sai viime eduskuntavaaleissa 3 100 ääntä ja kuntavaaleissa 1 000 ääntä. Hänellä arvioidaan olevan läpimenomahdollisuuksia, jos perussuomalaiset saa useampia kansanedustajapaikkoja Helsingistä. Myös Mika Raatikaisen eduskunta-avustaja Pia Kopra on näkyvä kaupunginvaltuutettu. Hän sai viime eduskuntavaaleissa 1 300 ääntä ja kuntavaaleissa 460 ääntä. Opettaja ja taidemaalari Juha Väätäisen kerrotaan puhuttelevan eläkeläisiä. ”Julma-Juhana” tunnettu entinen kestävyysjuoksija ja valmentaja on toiminut perussuomalaisten kansanedustajana vuosina 2011-2015.

Kimmo Tiilikainen yrittää pitää keskustan ainoan paikan

RKP saisi vaalipiirikohtaisen laskelman perusteella yhden paikan, kuten aiemmissakin vaaleissa. Paikkaa pidetään varmana. Kansanedustaja Eva Biaudetin uskotaan uusivan paikkansa. Biaudet toimi peruspalveluministerinä Paavo Lipposen II hallituksessa. Hän palasi eduskuntaan viime vaaleissa 5 500 äänellä toimittuaan välillä Etyjin ihmiskaupan vastaisena erityisedustajana ja vähemmistövaltuutettuna. Kuntavaaleissa Biaudet keräsi 3 600 ääntä.

RKP:n listalla toiseksi jäänee konsulttiyhtiö Rud Pedersenin osakas Marcus Rantala, joka ylsi viimeksi varakansanedustajaksi 3 800 äänellä. Kuntavaaleissa hän sai 2 600 ääntä. Rantala on toiminut aiemmin RKP:n ministereiden erityisavustajana ja valtiosihteerinä. RKP:n listan kolmanneksi arvioidaan nousevan ruotsalaisen eduskuntaryhmän poliittisen asiantuntijan Silja Borgarsdóttir Sandelinin. Hän on entinen maajoukkuetason käsipalloilija. Borgarsdóttir Sandelin on Suomen ja Islannin kansalainen.

Keskusta saisi vaalipiirikohtaisen laskelman mukaan yhden paikan, kuten viime vaaleissa. Muiden puolueiden toimijat pitävät yhtäkin paikkaa epävarmana. Viimeksi eduskuntaan valittu Olli Rehn siirtyi Suomen Pankin pääjohtajaksi. Varakansanedustaja Paula Lehtomäki ei ottanut kansanedustajan paikkaa vastaan, vaan hän jatkoi pääministeri Juha Sipilän valtiosihteerinä. Kansanedustajaksi noussut Pekka Puska ei ole ehdolla eduskuntavaaleissa, vaan hän tähtää europarlamenttiin. Heistä kukaan ei ole nyt ehdolla.

Keskustan kärkiehdokas on asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Hän siirtyi Helsingin vaalipiiriin Kaakkois-Suomesta, jossa hän sai viimeksi 9 200 ääntä. Kuntavaaleissa Helsingissä Tiilikainen sai vain 800 ääntä, eikä hän päässyt kaupunginvaltuustoon. Tiilikainen on kampanjoinut nyt ahkerasti Helsingissä.

Keskustan eduskuntaryhmässä sivistys- ja sosiaalipolitiikan asiantuntijana työskentelevä Terhi Peltokorpi on noussut kahdesti eduskuntaan varasijalta. Hän sai viime eduskuntavaaleissa 1 800 ääntä. Kuntavaaleissa hän sai 1 100 ääntä. Keskustan listalta ehdolla on myös Sipilän erityisavustaja Eeva Kärkkäinen. Hän on tunnettu sosiaalisessa mediassa ja hänellä on positiivinen imago. Kuntavaaleissa hän sai 180 ääntä.

Feministit tai piraatit voivat nousta eduskuntaan

Feministisellä puolueella, piraateilla, liberaaleilla ja eläinoikeuspuolueella on vaaliliitto Helsingissä. Vaaliliitto tarvitsee noin 13 000-14 000 ääntä saadakseen yhden kansanedustajan. Se tarkoittaisi 3 000-4 000 ääntä enemmän kuin puolueet saivat yhteensä kuntavaaleissa. Vaaliliitolla on mahdollisuudet eduskuntapaikkaan, jos jonkun ehdokkaan kampanja lähtee lentoon. Politiikan toimijat muissa puolueissa eivät paikkaan usko.

Viime kuntavaaleissa feministisen puolueen puheenjohtaja, graafinen suunnittelija Katju Aro nousi kaupunginvaltuustoon 1 600 äänellä ja piraattipuolueen puheenjohtaja, ydinfysiikan tohtori Petrus Pennanen 1 400 äänellä. Pennanen sai viime eduskuntavaaleissa 2 000 ääntä ja hän tekee vaalikampanjaa isolla budjetilla. Pennanen myi perustamansa Leiki-tekoäly-yrityksensä amerikkalaiselle Doubleverifylle alkuvuodesta.

Piraattien listalta ehdolla on kansainvälisen toiminnan asiantuntija Martin-Éric Racine. Hän teki yli 50 000 ääntä keränneen kansalaisaloitteen työttömyysturvan aktiivimallin kumoamiseksi reilu vuosi sitten. Feministisen puolueen listalta ehdolla on kirjailija Ossi Nyman, jonka erikoisromaani Röyhkeys herätti kohun vuonna 2017. Kirja oli Nymanin omaelämäkerrallinen kertomus miehestä, joka välttelee töitä. Lehtihaastattelussa Nyman kertoi olevansa ”ideologisesti työtön”.

Liike Nytin ja Seitsemän tähden liikkeen menestykseen eduskuntavaaleissa ei kentällä uskota. Liike Nytin tunnetuin ehdokas on kansanedustaja, liikemies Hjallis Harkimon poika Joel Harkimo. Joel Harkimo sai viime eduskuntavaaleissa kokoomuksen listalla 3 300 ääntä ja kuntavaaleissa 1 300 ääntä. Harkimo loikkasi vastikään kokoomuksesta Liike Nytiin. Liike Nytin ehdokkaista näkyvää kampanjaa tekee sotatieteiden maisteri Teija Makkonen. Keskustan entisen kunniapuheenjohtajan Paavo Väyrysen perustaman Tähtiliikkeen ehdokkaana on liikemies Peter Fryckman ja MV-lehden perustaja Ilja Janitskin. Heidät on kummatkin tuomittu vankeusrangaistukseen useista rikoksistaan.

Verkkouutisten vaalipiirikohtainen laskelma on laadittu Ylen (29.3.2019) ja Helsingin Sanomien (20.3.2019) maaliskuun puoluekannatuspidemittausten perusteella. Kullekin puolueelle laskettu kannatus on keskiarvo näistä kahdesta gallupista. SDP:n kannatus on siten 20,6 %, kokoomuksen 17,0 %, keskustan 14,4 %, vihreiden 13,5 %, perussuomalaisten 13,1 %, vasemmistoliiton 9,4 %, RKP:n 4,4 %, kristillisdemokraattien 3,9 %, ryhmän muut 3,0 % ja sinisten 1,1 %.

KORJAUS 2.4.2019 kello 11.29: Korjattu juttuun, että Wille Rydman meni viime eduskuntavaaleissa toiseksi viimeisenä läpi kokoomuksen listalta ja Pertti Salolainen viimeisenä.

Lue myös muut Verkkouutisten vaalianalyysit

Ladataan julkaisuja...

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt