Yöpäivystystä ja leikkaussalitoimintaa lakkautetaan. Henkilöstö ei riitä ja vuokralääkäreille menee hurja määrä rahaa. Terveysasemia menee kiinni ja vanhukset ajetaan kotiin. Tuttuja lauseita viime päiviltä ja viikoilta. Mielestäni lisää rahaa tai leikkauksia väittely on turhauttavaa. Tarvitsemme uusia näkökulmia. Yksi niistä on itse toiminnan tehokkuus ja tuottavuus.
Mielelläni kuulisin terveydenhuollon ammattilaisilta, miksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan terveyskeskuslääkärit hoitavat noin kuusi potilasta työvuorossa (kahdeksan tuntia). Yksityisellä sektorilla erikoislääkärit hoitavat 20 asiakasta työpäivän aikana. Tai miksi julkisen sektorin sairaalassa silmälääkäri hoitaa 5-6 kaihileikkausta työvuorossa, kun yksityisellä sektorilla hän ehtii tehdä 15 kaihileikkausta.
Hyvä olisi analysoida myös sitä, onko asiakkaan järkevä mennä aina ensin lääkäriin. Selkäkipu aiheuttaa 890 000 käyntiä perusterveydenhuollossa vuosittain ja sitoo noin 20 prosenttia lääkärien työajasta. Voisivatko fysioterapian ammattilaiset toimia tietynlaisina portinvartijoina lääkäreille? Samalla tavalla optikot voivat olla portinvartijoina silmälääkäreille.
Suomeen on kasvanut hyvinvointialueiden myötä myös uusi, pelkästään in house-yhtiöitä sisälleen hyväksyvä ”markkina”, jossa julkinen hallinto tekee suorahankintoja omilta yhtiöiltään. Tuoreessa Kilpailu- ja kuluttajaviraston kyselystä kävi ilmi, että 30 prosenttia vastanneista sidosyksiköistä sanoi, että ne eivät tee minkäänlaista kustannusvertailua ostojen yhteydessä.
Kyse ei ole ainoastaan sote-palveluista. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle on perustettu oma logistiikkayhtiö. Kanta-Hämeen hyvinvointialue käynnisti oman tukipalveluyhtiönsä valmistelun, joka vastaisi hyvinvointialueen ateria- ja ruokapalveluista sekä kiinteistönhoidosta. Haluavatko ihmiset verorahoilla omat pesulat, lounasravintolat, kiinteistöhuoltoyhtiöt sekä ICT- ja taloushallintoyhtiöt? Ei ihme, että paine veronkorotuksiin on kasvanut.
Perusteluna julkisella sektorin omille yhtiöille on usein ollut markkinapuute tai huoltovarmuus. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemän yrityskyselyn mukaan kuitenkin lähes 90 prosenttia yrityksistä on valmis laajentamaan toimintaansa, mikäli markkinat avautuisivat. Puolustusvoimat sanovat, että huoltovarmuus ei ole riittävä peruste in house -yhtiöiden perustamiseksi.
Pääkiistelyn kohteena on edelleen se, tuotetaanko palvelun julkisen vai yksityisen sektorin toimesta. Siinä miljardit eurot vaan vilisevät silmien edessä. Hyvin harva puhuu siitä, voisiko kilpailuttamisesta olla jotain hyötyä ja voitaisiinko kilpailuttamisen takia säästää rahaa ja samalla saada parempaa palvelua. Yksi asia on nykytilanteessa varma. Meillä ei ole varaa nykyisenkaltaiseen kyräilyyn ja blokkiutumiseen perustuvaan järjestelmään.
