Viron Suomen-suurlähettiläs Sven Sakkov toivoo suomalaisten päättäjien ymmärtävän, ettei Natoon liittymisen ikkuna välttämättä ole kovin kauaa auki.
– Venäjän hyökkäys ja sota Ukrainassa ovat aiheuttaneet Suomeen suuremman shokin kuin Virossa. Jälkimmäisellä on ollut erilainen näkemys Venäjästä vuosia, hän toteaa Viron yleisradio ERR:n haastattelussa.
Hän sanoo, että Suomi harjoitti hyviä naapuruussuhteita ja taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa vielä muutama viikko sitten. Tänään taloudelliset suhteet Venäjään ovat myrkyllisiä myös Suomessa.
– Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson sanoi toissapäivänä, että nyt ei ole hyvä aika liittyä Natoon ja Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoi niin äskettäin Washingtonin vierailullaan. Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) sanoi jotain sellaista, että Suomi ei pysty pelastamaan nahkaansa kaatamalla polttoainetta tuleen, Sakkov sanoo.
Hänen mukaansa Suomessa kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut. Suomen turvallisuuspoliittisessa selonteossa sanotaan, että Suomi pidättää itsellään oikeuden hakea Naton jäsenyyttä. Tätä päätöstä tarkastellaan reaaliajassa aina, kun turvallisuustilanne muuttuu radikaalisti.
– Se aika on nyt koittanut, Sakkov toteaa.
Hän kertoo, että Suomen hallitus esittää eduskunnalle mietinnön, jossa käsitellään myös Natoon liittymistä.
– Prosessi etenee ripeästi ottaen huomioon Suomen tavanomaisen perusteellisuuden ja pohjoismaisen konsensushakuisuuden. Alkukesään mennessä saattaa olla selvyyttä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan muutoksista. Puolustusbudjettia korotetaan, se on varmaa ja pääministeri Sanna Marin (sd.) on sen vahvistanut.
Sakkov huomioi myös, että Nato-kysymys on myös kysymys siitä, pysyykö hallitus koossa.
– Vasemmistoliiton kannattajat ovat ainoita, jotka vastustavat jyrkästi Natoon liittymistä, ja tämä on puolueelle vedenjakaja. Heidän on joko erottava hallituksesta tai muutettava kantaansa, hän arvioi.
Sakkovin mielestä tasavallan presidentti Sauli Niinistön kertomus vierailusta Yhdysvalloissa ei antanut kansalle asiasta selkeää käsitystä.
– Niinistö totesi selvimmin Fox Newsin haastattelussa, että suomalaisten suhtautuminen Natoon on muuttunut ja päätöstä punnitaan perusteellisesti ja viipymättä. Tästä on tullut eräänlainen mantra muuttuneen turvallisuustilanteen kannalta, hän sanoo.
Sakkovin mielestä Suomen tilanteen tiivisti täydellisesti Helsingin Sanomien pilakuva rikkinäisestä jakkarasta.
– Suomen turvallisuuspolitiikka on seissyt neljällä jalalla: vahva puolustuskyky, EU-jäsenyys, hyvät suhteet Venäjään ja sääntöihin perustuva maailmanjärjestys. Hyvät Venäjän-suhteet ovat katkenneet. Ja sääntöihin perustuva maailmanjärjestys ei todellakaan toimi tilanteessa, jossa lastensairaaloita pommitetaan ja Venäjän joukot ryöstelevät ja raiskaavat Ukrainassa, toteaa Sakkov.
Hän sanoo uskovansa, että suomalaiset ymmärtävät, että aika on lyhyt.
– Tämä (Natoon liittymisen) mahdollisuuksien ikkuna avautuu tiettyinä aikoina ja sulkeutuu muina aikoina, emmekä tiedä kuinka kauan se on auki. Riski jäädä ulkopuolelle, jos tilaisuuteen ei voida tarttua, on varsin todellinen, Sakkov toteaa.
– Tämä mahdollisuuksien ikkuna avautui Baltian maille sen jälkeen, kun edellinen shokki johtui syyskuun 11. päivän iskuista Yhdysvalloissa. Se muutti maailmanjärjestystä ja ajatusta kansainvälisistä suhteista. Nyt meillä on uusi shokki ja kouristukset, jotka johtavat tektonisiin muutoksiin Euroopassa ja maailmassa. Kun kuuma laava lakkaa liikkumasta, meillä on uusi geopoliittinen tilanne ja todellisuus, hän sanoo.
Sakkovin mukaan Viro voi tänään kiittää Jumalaa Naton jäsenyydestään.
– Näemme Ukrainassa riskit, jotka liittyvät Venäjän naapurivaltioon, eikä Naton jäsenyyteen. Sama ajatus vaivaa suomalaisia ulko- ja turvallisuuspoliittisia päättäjiä, hän sanoo ERR:lle.
