Venäläinen asiantuntija HS:lle: Suomen Nato-jäsenyys olisi vastenmielinen

Venäläiset asiantuntijat pitävät Suomen ja Ruotsin liittoutumista ennen kaikkea poliittisena kysymyksenä, mutta näkevät Naton laajenemisen myös sotilaallisena uhkana.

– Suomen Nato-jäsenyys on Venäjälle vasten­mielinen poliittisista syistä, sanoo muun muassa diplomaatteja Moskovassa kouluttavan eliitti­yliopisto Mgimon professori Dmitri Danilov Helsingin Sanomille.

– Se murtaa puolueettomuuden käsitettä ja puolueettomuuden tulevaisuutta koko Euroopassa.

Asiantuntijoiden mukaan Suomen ja Ruotsin liittoutumisessa on  Venäjän näkökulmasta kyse suuremmasta periaattellisesta asiasta.

– Kun puhumme liittoutumattomuudesta, emme puhu vain Suomesta ja Ruotsista, vaan koko käsitteen olemassa­olosta ja monista muista maista, mukaan lukien Ukrainasta, Danilov sanoo.

– Kysymys on tärkeämmästä asiasta kuin päälle näyttää, periaatteellisesta asiasta.

Suomi ilmoitti jo EU-jäsenyyden myötä vuonna 1995 virallisesti, ettei se ole puolueeton vaan toistaiseksi liittoutumaton maa. Venäläisessä keskustelussa puolueettomuuden, liittoutumattomuuden tai sitoutumattomuuden välille ei kuitenkaan yleensä tehdä suurta eroa.

Kylmän sodan ajan ”sitoutumattomista” maista Suomi, Ruotsi ja Itävalta ovat EU:n jäseniä ja Albania Naton jäsen – samoin kuin Jugoslavian perillisvaltioista Kroatia, Slovenia ja Makedonia. Sveitsi on pitänyt ääripuolueettoman linjansa entisellään.

– Tämä on ensimmäinen puoli asiasta, mutta on myös sotilaallisia argumentteja, Danilov sanoo.

– Suomella ja Ruotsilla ei ole Naton viidennen artiklan turvallisuustakuita. Jos ne ovat jäseniä, ne saavat kaikki takuut, yhteisen puolustuksen. Suomella olisi kollektiivinen puolustus Venäjän oletettua hyökkäystä vastaan.

– Nato puolestaan ei laajenisi vain itään vaan myös pohjoiseen, ja Pohjoismaista tulisi osa Naton sotilaallisia suunnitelmia Venäjää vastaan.

Sen paremmin Danilov kuin kansainvälisen politiikan tutkimuslaitoksen RSMD:n johtaja Andrei Kortunov eivät pidä Venäjän laajoja vaatimuksia ”turvallisuustakuista” pelkkänä Ukrainan kriisin ympärille rakennettuna sumuverhona. Molemmat pitävät Venäjän kannalta nykyistä parempaa Euroopan turvallisuusjärjestelyä todellisena tavoitteena ja suurimpana saavutuksena sitä, että keskusteluyhteys Yhdysvaltain kanssa on saavutettu.