Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa ja STTK:n pääekonomisti Patrizio Laina kritisoivat Helsingin Sanomissa julkaistussa Vieraskynä-kirjoituksessa EU:n uudistuneita finanssipoliittisia sääntöjä, jotka tulivat voimaan huhtikuun alussa.
– Vaarana on, että uusien sääntöjen myötä Euroopan talouskasvu hidastuu ja investoinnit sekä vihreään siirtymään että turvallisuuteen jäävät liian vähäisiksi. Melko tiukka sääntökehikko voi johtaa myös yhteisvastuun kasvattamiseen, he kirjoittavat.
Ekonomistit muistuttavat, että vanhat säännöt perustuivat mekaanisesti siihen, että julkisen talouden velka saa olla enintään 60 prosenttia ja alijäämä enintään kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tilalle haluttiin yksinkertaisempi, joustavampi ja maakohtaisempi malli.
– Aiemmat säännöt vaativat monilta valtioilta suhdannetilanteeseen sopimatonta ja yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan liian tiukkaa finanssipolitiikkaa. Säännöt olivatkin muotoutuneet niin epärealistisiksi, että niitä ei noudatettu eikä rangaistuksia niiden rikkomisesta toimeenpantu.
Heidän mukaansa sääntöuudistus onnistuu tavoitteessaan joiltain osin: uusissa säännöissä otetaan aiempaa paremmin huomioon jäsenmaiden erilaiset taloudelliset tilanteet tasapainotustoimien valmistelussa.
– Tarvittua joustoa tuo myös maakohtainen poikkeuslauseke: yksittäisen maan kohdalla säännöt voidaan panna tilapäisesti hyllylle esimerkiksi talouskriisin vuoksi.
Saksan vaatimuksesta mukaan otetut erilaiset turvalausekkeet ovat kuitenkin ekonomistien mukaan vesittäneet uudistuksen alkuperäistä ideaa sääntöjen yksinkertaistamisesta ja joustavoittamisesta.
– Uhkana onkin nyt, että säännöt eivät tuo finanssipolitiikkaan riittävästi tarvittua liikkumatilaa tai lisää mahdollisuuksia sääntöjen noudattamiseen, he kirjoittavat.
Turvalausekkeet ohjaavat tarkastelua pitkän aikavälin velkakestävyydestä yksittäisten vuosien viitearvoihin. Valtiot voivat joutua lisäsopeutuksiin, vaikka täyttäisivät vanhojen sääntöjen velka- ja alijäämäkriteerit. Tämä voi kiristää EU-alueen finanssipolitiikkaa ja vaikeuttaa Euroopan talouden elpymistä.
Ekonomistien mukaan uudet säännöt eivät jätä julkisille investoinneille riittävästi tilaa.
– Uudistus olisikin vaatinut esimerkiksi ”kultaisen säännön” käyttöönottoa eli investointien jättämistä alijäämä- ja velkakriteerien ulkopuolelle. Nyt ainoastaan EU:n yhteisrahoittamat investoinnit voidaan lukea sopeutusvaatimuksen ulkopuolelle.
Kirjoittajien mukaan on melko todennäköistä, että uusiakin sääntöjä joudutaan tulkitsemaan hyvin joustavasti. Muuten sääntöjä joudutaan jälleen muuttamaan lähivuosina.
– Suomen kannalta väljempi sääntökehikko olisi ollut käytännöllisempi kuin nyt hyväksytty malli. Kansallisen talouspolitiikan liikkumatilaa rajoittavat säännöt tarkoittavat sitä, että jatkossa EU:n yhteisiin haasteisiin on aiempaa todennäköisemmin vastattava yhteisillä keinoilla.
– Suomi on perinteisesti vastustanut yhteisvastuun kasvattamista, mutta kansallisen liikkumatilan puuttuessa se voi olla tulevaisuudessa ainoa toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, ekonomistit arvioivat.
