Tekoäly on otettu laajasti käyttöön suomalaisyrityksissä, mutta sen käyttäminen huolestuttaa työntekijöitä. Joka neljäs suomalaisyritys on investoinut tekoälyyn. Joka kuudes suomalainen työntekijä on huolissaan, että tekoäly vie heidän työnsä, kertoo SD Worxin teettämä laaja, kansainvälinen kyselytutkimus.
Suurin suomalaisten työntekijöiden tekoälyyn liittyvä huolenaihe on, että tekoälyn pelätään vähentävän työtehtäviä. Suomalaisista työntekijöistä 15 prosenttia kertoo olevansa huolissaan, että tekoäly vie heidän työnsä. Tekoälyn parissa työskentelevistä joka kolmas työntekijä pelkää, että tekoäly jossain vaiheessa vähentää heidän työtehtäviään.
Joka neljäs suomalaisyritys on investoinut tekoälyyn, ja kaikkiaan 13 prosenttia käyttää sitä säännöllisesti apuna työssään. Vaikka tekoäly huolestuttaa, seitsemän kymmenestä työntekijästä kuitenkin kertoo, että tekoäly lisää heidän tuottavuuttaan.
Tiedot selviävät laajasta eurooppalaisesta kyselytutkimuksesta, jonka henkilöstö- ja palkkahallinnon ratkaisujen tarjoaja SD Worx teetti helmikuussa 18 Euroopan maassa. Kyselyyn osallistui yli 5 000 yritystä ja yli 18 000 yritysten työntekijää.
– Tekoäly muokkaa radikaalisti työympäristöämme Suomessakin. Vaikka muutos herättää huolta, se tarjoaa myös valtavasti mahdollisuuksia. Teettämämme kyselytutkimus osoittaa, että tekoäly voi lisätä työntekijöiden tuottavuutta, kun sitä hyödynnetään oikein. Avain menestykseen piilee asiantuntijoiden koulutus- ja kehitysohjelmissa, jotta he voivat hyödyntää tekoälyä tehokkaasti työssään. Laadukas koulutusohjelma myös lieventää muutoksen mukanaan tuomaa pelkoa, sanoo SD Worxin Suomen maajohtaja Mikko Uotila tiedotteessa.
Tekoälyllä ristiriitainen rooli henkilöstöhallinnossa
Joka neljäs suomalaisen yrityksen HR-päättäjä arvioi, että tekoäly tekee tietynlaiset työt tarpeettomiksi tulevaisuudessa.
Kyselyyn vastanneiden HR-päälliköiden mielestä tekoäly oli kuitenkin vähiten tärkeä ominaisuus palkanlaskentaohjelmistossa. Tästä huolimatta joka kuudes yritys käyttää jo tekoälyä apunaan palkanlaskentaprosessissa.
Tekoälyä hyödynnetään palkanlaskennassa ensisijaisesti lainsäädännön seurantaan. Neljä kymmenestä tekoälyä hyödyntävästä suomalaisyrityksestä kertoo käyttävänsä tekoälyä juuri tähän tarkoitukseen.
Kolme kymmenestä suomalaisyrityksestä käyttää tekoälyä apuna tietojen varmistamisessa ja työntekijöiden sekä muiden tietojen luokittelussa. Palkanlaskennan poikkeamien havaitsemiseen ja korjaamiseen tekoälyä käyttää apunaan useampi kuin joka kolmas suomalaisyritys.
– Vaikka tekoäly ei vielä ole palkanlaskentaohjelmistojen ydinominaisuus, se on jo löytänyt roolinsa lainsäädännön tarkkailijana ja prosessien optimoijana. Joka kuudes suomalaisyritys hyödyntää tekoälyä palkanlaskennassa, mikä osoittaa, että uuden teknologian avulla on mahdollista muuttaa työtapoja syvällisesti. Palkanlaskennan lisäksi on monia eri tapoja, joilla tekoäly voi muuttaa henkilöstöhallintoa esimerkiksi rekrytoinnissa, osaamisen kehittämisessä sekä henkilöstön urakehityksessä, Uotila toteaa.
Tekoäly ei ole suomessa suurin huolenaihe
Vain yhdeksän prosenttia suomalaisyrityksistä kokee, että tekoäly on merkittävä haaste henkilöstöhallinnon työssä. Suuremmat yritykset pitävät tekoälyn käyttämistä haasteellisempana kuin pienet yritykset.
Tekoälyn sijaan HR-ammattilaisilla on aivan muita huolenaiheita.
Kyselyn mukaan HR-työssä suurimpia haasteita ovat henkilöstön hyvinvointi (37 prosenttia), rekrytointi (34 prosenttia), työntekijöiden sitouttaminen (33 prosenttia), joustava työ (27 prosenttia) sekä työntekijäkokemus (27 prosenttia).
Tekoälyn mainitsi haasteena vain yhdeksän prosenttia suomalaisista HR-päättäjistä.
