Venäjä valmisteli merkittävää eskalaatiota Ukrainassa tänä keväänä, kenraaliluutnantti (evp.) Ihor Romanenko kertoo ukrainalaisen Fakty-päivälehden haastattelussa.
Romanenko on entinen Ukrainan asevoimien esikunnan apulaispäällikkö.
Hänen mukaansa Venäjä yritti viime vuoden ajan saada Ukrainaa tekemään sopimuksia Kremlin hallinnoimien Itä-Ukrainan separatistien kanssa. Suunnitelma ei kuitenkaan onnistunut. Myöskään yritykset painostaa Ukrainaa taloudellisesti eivät tuottaneet haluttuja tuloksia.
Ihor Romanenkon mukaan jäljelle jäivät voimakeinot.
– Näin kävi jo aiemmin, kun Ukraina kiristettiin allekirjoittamaan (Venäjän presidentti Vladimir) Putinia hyödyttäviä sopimuksia Venäjän aggression jälkeen, hän toteaa.
Esimerkkeinä Romanenko mainitsee Ukrainalle tuhoisat Ilovaiskin taistelun elokuulta 2014 ja Debaltseven helmikuulta 2015.
Ukrainan mukaan Itä-Ukrainalle syksyllä 2014 myönnetty itsehallintostatus ja separatistien armahduslaki laadittiin painostuksen alla. Ukrainan sisäministeriöstä myönnettiin tuolloin, ettei muita vaihtoehtoja ollut, koska maan heikko armeija ei kyennyt panemaan vastaan maahan tulleille Venäjän asevoimien joukoille.
Faktyn jutussa puhutaan tälle keväälle kaavaillusta suurhyökkäyksestä. Ihor Romanenkon mukaan Vladimir Putin valmisteli sotatoimia pakottaakseen Kiovan jälleen myönnytyksiin.
Romanenkon mukaan Venäjä olisi tässä skenaariossa asettanut uhkavaatimuksen, jolla Ukraina olisi pakotettu hyväksymään kaikki Venäjän haluamat lait Itä-Ukrainan statuksesta.
– Todennäköisimmin he olisivat jakaneet maamme Dnepr-joen kohdalta, yrittäen jälleen kerran perustaa niin kutsutun ”Novorossijan”, Romanenko toteaa.
Hänen mukaansa suunnitelmat oli määrä panna täytäntöön ennen Venäjän toukokuun 5. päivän voitonpäivän juhlaa. Koronavirusepidemia pysäytti kuitenkin suunnitelmat.
Tilanne kireä
Vaikka Itä-Ukrainan sota onkin pitkälti kadonnut maailmalla otsikoista, ei tilanne ole rauhoittunut, vaan päinvastoin kiristynyt.
Etyjin Ukrainan tarkkailutehtävän mukaan yhteenotot alueella ovat kiihtyneet viime päivinä.
Etyjin erityislähettiläs Heidi Grau kuvasi torstaina medialle sotatoimialueen turvallisuustilannetta kireäksi.
– Viime viikolla tulitaukorikkomusten määrä kasvoi puolella edellisviikkoon verrattuna, Grau sanoi.
Ukrainan asevoimien mukaan kapinalliset rikkoivat tulitaukoa seitsemän kertaa pelkästään keskiviikon ja torstain välisenä yönä.
Hallituksen joukkoja tulitettiin raskailla kranaatinheittimillä ja muilla Minskin rauhansopimuksen kieltämillä asejärjestelmillä. Ukrainan mukaan joukot vastasivat tulitukseen ja tuhosivat kapinallisten lennokin. Kukaan ei tiettävästi loukkaantunut yhteenotoissa.
Ukrainan rauhanprosessi edellyttäisi sekä Venäjän tukemien joukkojen että Ukrainan asevoimien siirtymistä pois rintamalinjalta. Tällaisesta ei kuitenkaan ole ollut pahemmin merkkejä ja Minskin sopimuksen kieltämiä raskaita aseita havaitaan alueella jatkuvasti.
