Presidentti Vladimir Putinin hanke Venäjän perustuslain muuttamiseksi tavalla, joka muun muassa mahdollistaisi hänen virkakausiensa jatkamisen aina vuoteen 2036, viittaa politiikan tutkija Tatjana Stanovajan mukaan yhä konservatiivisempaan, ideologisempaan ja länsivastaisempaan linjaan.
Samaan aikaan Venäjän eliitti on kuitenkin entistä jakautuneempi ja saattaa ajautua jopa sisäiseen konfliktiin.
– Pyrkimys siirtyä edistyksellisempään politiikkaan tai höllentää asennoitumista länteen voisivat syventää jakolinjoja olennaisesti tai jopa johtaa vallankaappausyritykseen, Venäjän sisä- ja ulkopolitiikan analyysiin keskittynyttä R.Politik-projektia johtava Stanovaja sanoo Moskovan Carnegie-keskuksen artikkelissa.
Mielikuva, jonka mukaan Venäjän eliitti seisoisi yhtenäisenä rintamana presidentti Putinin takana, onkin hänen mukaansa entistä kauempana maan nykytodellisuudesta.
– Kilpailevat ryhmittymät eivät taistele vain vaikutusvallasta ja varallisuudesta, vaan myös ideologiasta. Tämä muodostaa yhä vakavamman ongelman Putinille, sillä eliitin äänekkäimmän ja aktiivisimman osan näkemykset ovat huomattavasti radikaalimpia kuin hänen omansa. Eliitti on niin jakautunut, että tärkeistä kysymyksistä ei vallitse juuri minkäänlaista yhteisymmärrystä, hän toteaa.
Yhtenäisyys tipotiessään
Eliitin sisäisistä ryhmistä järjestelmää oletetuilta koti- ja ulkomaisilta vihollisilta puolustavat ”suojelijat” ovat Tatjana Stanovajan mukaan avainasemassa. Tämä osin turvallisuusorganisaatioissa toimineista niin sanotuista silovikeista koostuva ryhmä edustaa ideologisesti kovaa linjaa, viljelee salaliittoteorioita eikä epäröi käyttää sortotoimia poliittista oppositiota vastaan.
– Heitä rohkaisee Vladmiir Putinin lausuma, jonka mukaan liberalismin aate ”on aikansa elänyt”. Heidän vaikutusvaltansa on kasvanut, kun heidän omaksumansa ideologia on noussut hallitsevaan asemaan, Stanovaja sanoo.
Suojelijat ovat hänen mukaansa törmäyskurssilla suhteessa esimerkiksi entiseen pääministeriin ja välikauden presidenttiin Dmitri Medvedeviin ja keskuspankin pääjohtajaan Elvira Nabiullinaan.
– Koronaviruspandemiakriisi on tehnyt taistelun aiempaa näkyvämmäksi. Teknokraatit, jotka eivät ole tottuneet olemaan aloitteellisia kriisissä, eivät ole onnistuneet osoittamaan kykyä hallita tilannetta. Suojelijat tekevät puolestaan selväksi, että he haluaisivat toteuttaa päättäväisempiä toimia, hän toteaa.
Putin on Stanovajan mukaan pitkään tietoisesti sallinut eliitin eri ryhmien keskinäisen kilpailun ja sovitellut niiden erimielisyyksiä ikään kuin ylhäältä päin.
– Tämä on ollut linjassa Venäjän poliittisen kulttuurin vuosisataista traditiota vähintään Romanovien dynastian alusta lukien. Nyt näin ei enää ole. Putin on ottanut merkittävästi etäisyyttä alaisiinsa – tavallaan eristänyt itsensä jo ennen koronavirusepidemiaa, hän sanoo.
Putinin järjestelmä tarvitsisi hänen mukaansa nykyisissä olosuhteissa yhtenäisyyttä kipeämmin kuin milloinkaan ennen, mutta merkkejä siitä on nähtävissä vähemmän kuin koskaan.
