Kun Suomeen sijoittuvan hybridiosaamiskeskuksen perustamiskirja allekirjoitettiin viime viikolla Helsingissä, Viro oli joukosta poissa.
Suomessa Viron puuttuminen toki noteerattiin, mutta sitä ei pidetty millään tavoin dramaattisena. Sen sijaan Suomenlahden eteläpuolella tieto herätti tyrmistystä. Yhden kovasanaisimmista puheenvuoroista käytti presidenttikautensa viime syksynä päättänyt Toomas Hendrik Ilves.
– Viron jättäminen liittymättä EU:n/Naton eurooppalaiseen hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukseen on täydellinen ja kertakaikkinen ulkopoliittinen EPÄONNISTUMINEN, Ilves kirjoitti Twitter-tilillään.
Oppositiossa olevan reformipuolueen kansanedustaja Eerik-Niiles Kross tivasi hallitukselta syitä, joiden vuoksi Viro ei osallistunut keskuksen perustamiseen.
– Viron tulisi osoittaa kaikissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa toimissaan varauksetonta ja horjumatonta sitoutumistaan Euroopan unioniin ja Natoon. Aloitteellisuus ja ketteryys ovat olleet keskeisiä menestystekijöitämme, eikä hitaaseen päätöksentekoon ole varaa, turvallisuuseksperttinä tunnettu Kross sanoo Verkkouutisille.
Parlamentin ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja, entinen ulkoministeri Keit Pentus-Rosimannus on puoluetoverinsa kanssa samoilla linjoilla.
– Hybridiosaamiskeskus on ehdottomasti tarpeellinen hanke. Läntisten yhteiskuntien vahingoittamiseen käytetyt hybridivälineet ja -taktiikat ovat muodostumassa päivä päivältä häijymmiksi, kehittyneemmiksi ja monimutkaisemmiksi. Mielestäni ei ole epäilystäkään siitä, etteikö alueemme jokaisen valtion ole kyettävä vastaamaan näihin uhkiin, Pentus-Rosimannus sanoo.
Hän kertoo pitävänsä selvänä, että Viron on syytä liittyä keskuksen jäseneksi.
Maan puuttumiseen perustajien joukosta on ehditty kiinnittää huomiota myös muualla Euroopassa.
– Järkyttävää, lähes käsittämätöntä. Toivon, että virolaiset valittavat ja että hallitus muuttaa mielensä nopeasti, Viron ystävänä tunnettu brittiläinen turvallisuuspolitiikan asiantuntija Edward Lucas kommentoi Verkkouutisille.
Irtiotto viiteryhmästä
Kritiikki Viron hallitusta kohtaan olisi todennäköisesti ollut vaimeampaa, elleivät niin Suomi, Latvia ja Liettua kuin Puola, Ruotsi, Saksa, Britannia ja Yhdysvallat olisi olleet perustamiskirjan allekirjoittajien joukossa. Nyt syntyi monien mielestä vaikutelma, että maa irrottautui perinteisestä ulko- ja turvallisuuspoliittisista viiteryhmästään.
Kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen koordinaatiosta Viron valtioneuvoston kansliassa vastaava Kristjan Prikk ei tällaista tulkintaa hyväksy.
– Viro ei ole ainoa maa, jossa sisäiset keskustelut vievät tässä nimenomaisessa tapauksessa hieman enemmän aikaa. On useita muita EU- ja Nato-maita, jotka ovat osallistuneet perustamisasiakirjan luonnosteluun yhdessä kanssamme, mutta eivät ole saaneet eri hallinnonalojen välisiä prosessejaan valmiiksi huhtikuun 11. päivään mennessä, Prikk sanoo.
Tiettävästi ainakin Norja ja Espanja ovat liittymässä keskukseen jo lähikuukausien aikana.
Prikk korosti Verkkouutisille, että Viro ei ole päättänyt olla liittymättä keskukseen ja että keskustelu asiasta on edelleen käynnissä. Sitoutuminen hybridikeskuksen kaltaiseen kansainväliseen yhteistyöhön edellyttää hänen mukaansa muun muassa pitkän aikavälin budjetointiprosessin tarkastelua.
Osallistuminen saamassa sinettinsä
Hallituskoalition riveistä arvioitiin jo alkuviikosta, että päätös Viron liittymisestä syntyisi pian.
– Olen varma, että Viro on mukana keskuksessa jo lähitulevaisuudessa, IRL-puoluetta edustava parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson totesi Verkkouutisille maanantaina.
Ratkaiseva läpimurto ilmeisesti saavutettiin hallituksen torstain neuvotteluissa. Sosiaalidemokraatteja edustava ulkoministeri Sven Mikser kertoi niiden tuloksia käsittelevässä Facebook-päivityksessään, että yhteisymmärrys jäsenmaksun edellyttämästä rahoituksesta oli vihdoin syntynyt.
Hybridikeskuksen vuosikustannuksiksi on arvioitu alkuvaiheessa noin 1,5 miljoonaa euroa. Puolet summasta eli noin 700 000 euroa on määrä kattaa jäsenmaksuilla. Viron jäsenmaksuksi muodostuisi siten noin 60 000 euroa vuodessa.
Toimittaja: Heikki Hakala
