Työelämäprofessori, valtiovarainministeriön entinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki, Nobel-palkittu taloustieteen professori Bengt Holmström ja Suomen Pankin neuvonantaja Juhana Hukkinen ovat tehneet selvityksen koronakriisin linjan valinnasta.
Selvityksen mukaan eri maiden kokemukset viittaavat siihen, että vain ennakolliset toimet pitävät koronakriisin hyvin hallinnassa.
Rokotteen myötä koronakriisin loppu häämöttää, mutta sitä ennen tulee infektiokauden tautihuippu.
– On ilmeistä, että samat kausitekijät, jotka määrittävät influenssa- ja koronavirustautien kausivaihtelun, määrittävät myös Covid-19-taudin kausivaihtelun. Tätä taustaa vasten on syytä varautua siihen, että koronakriisin pahin vaihe on edessä tammi-maaliskuussa, jolloin ei näillä näkymin ole vielä väestötason suojaa Covid-19 taudilta, Martti Hetemäki, Bengt Holmström ja Juhana Hukkinen kirjoittavat Aalto-yliopiston julkaisemassa selvityksessä.
He toteavat, että Suomi on selvinnyt taudista useimpia muita EU-maita vähemmällä. Jos tauti pääsee nyt leviämään, on riski, että se ehtii aiheuttaa suurimmat vahinkonsa ennen kuin se on saatu rokotteella hallintaan.
– Nykylinjalla jatkettaessa ja ottaen huomioon, että kausitekijät eivät ole jarruttamassa tartuntojen kasvua, on ilmeinen riski, että tartunnat nousevat muiden EU-maiden tasolle.
Suomella kaksi vaihtoehtoa
Suomi on yhä tienhaarassa, jossa on valittava taudin leviämisen jatkumisen ja taudin nykyistä vahvemman rajoittamisen väliltä.
Taloustieteilijöiden mukaan toisena vaihtoehtona on reaktiivinen linja, joka perustuu siihen, että toimia lisätään vasta, kun havaitaan tartuntojen lisääntyneen nykytasolta.
– Reaktiiviseen linjaan liittyy selvä riski, että Suomi seuraa muiden EU-maiden kehitystä ennen kuin rokote on antanut riittävän suojan väestölle.
Ennakollisen linjan valintaa puolestaan tukee se, että Suomi on niitä harvoja EU-maita, joilla on mahdollisuudet tartuntaketjujen kattavaan jäljittämiseen.
– Se estäisi monet tartunnat ja kuolemat, jotka ennen rokotteen tuomaa suojaa ovat muuten toteutumassa.
Käytännössä tartuntojen jatkuminen merkitsee riskiä siitä, että Suomen tartunnat lähtevät ennen pitkää kasvamaan. Varoittavana esimerkkinä tästä on Tanska, jonka uusien Covid-19 tartuntojen ilmaantuvuus lähes kolminkertaistui joulukuun kolmen ensimmäisen viikon.
Taloustieteilijöiden mukaan Suomen tautitilanne on nyt tasolla, jolta se on lähtenyt kovaan kasvuun EU-maissa yleisesti.
– Sen jälkeen vain kovat toimet taittaisivat kehityksen, mutta nekään tuskin palauttaisivat taudin leviämistä ja sen aiheuttamia kuolemia matalalle tasolle, Hetemäki, Holmström ja Hukkinen kirjoittavat.
Heidän mielestään pahinta olisi kuitenkin, että tällöin otettaisiin ilmeinen riski terveydenhuollon kapasiteetin riittävyyden suhteen.
Suomen tautitilanne on nyt tasolla, jolta se on lähtenyt kovaan kasvuun EU-maissa yleisesti. @MarttiHetemaki, @bengtmit ja Juhana Hukkinen @SuomenPankki ovat tehneet selvityksen koronakriisin linjan valinnasta. #koronafi #COVID19 https://t.co/pmHDmzdr2B
— Taloustieteen keskus Helsinki GSE (@HelsinkiGSE) December 22, 2020
