Ellei länsi vastaa ydinaseilla pelotteluun, Vladimir Putin jatkaa sitä

Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssotansa helmikuussa 2022 Kreml on toistuvasti uhkaillut ydinaseiden käytöllä, jos länsi jatkaa aseapuaan Ukrainalle. Taktiikka on osoittautunut tutkija Olivia Jantšikin mukaan erittäin tehokkaaksi, sillä riskejä kaihtelevat läntiset johtajat ovat tietoisesti hidastaneet asetoimituksia Ukrainaan pelätessään konfliktin eskaloitumista ydinsodaksi.

– Tällaisella epäröinnillä voi olla tulevaisuudessa vakavia vaikutuksia kansainväliseen turvallisuuteen. Ellei länsi vastaa Vladimir Putinin ydinasepelotteluun, on hyvin todennäköistä, että hän jatkaa tällaista taktiikkaa. Jotkut muut pyrkivät väistämättä seuraamaan hänen esimerkkiään. Tämä voi syöstä koko maailman uuteen kansainvälisen epävakauden aikakauteen valtioiden kiiruhtaessa varmistamaan oman ydinpelotteen myös itselleen, Atlantic Council -ajatushautomon Euraasia-keskuksessa työskentelevä Jantšik toteaa artikkelissaan.

– Suuri osa Venäjän sapelinkalistelusta on hänen mukaansa ollut tarkoituksellisen epämääräistä ja sen koreografia huolella suunniteltua, jotta vaikutus olisi mahdollisimman suuri. Sodan ensimmäisinä päivinä Vladimir Putin ilmoitti hyvin julkisesti asettavansa maansa ydinasevoimat erityiseen hälytystilaan ja varoitti, että jokainen, joka yrittää puuttua Venäjän hyökkäykseen, joutuu kohtaamaan seurauksia, jollaisia ”ette ole koskaan historiassanne kokeneet”, Jantšik sanoo.

Syyskuussa 2022 Putin toisti uhkauksensa ja varoitti, että kyse ei ole bluffista. Entinen presidentti ja pääministeri Dmitri Medvedev, joka toimii nykyisin Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtajana, on laukonut ydinuhkauksia vielä useammin ja rajumpia sanakäänteitä viljellen.

Vaikka tällaiset uhkaukset rikkovat valtioiden välisen vastuullisen kanssakäymisen normeja, ne ovat Jantšikin mukaan sopusoinnussa sen tarkoituksellisen epämääräisyyden kanssa, joka ydinasedoktriiniin tyypillisesti kuuluu. Hän viittaa brittiläisen Chatham House -ajatushautomon kansainvälisen turvallisuuden tutkimusohjelmassa toimivan Marion Messmerin lausuntoon, jonka mukaan liian yksiselitteisesti ilmaistu punainen linja houkuttelee vastustajaa iskemään juuri sen alle.

Kreml pyrkii ydinaseuhittelullaan ylläpitämään mahdollisimman suurta epävarmuutta ja keskittämään länsimaiden huomion mahdollisten virhearviointiensa riskeihin, Jantšik arvioi.

– Venäjä on uhkaillut ydinaseiden käytöllä tai vihjaillut siitä monissa eri yhteyksissä, mutta pysytellyt tarkoituksellisen epämääräisenä mahdollisten laukaisevien tekijöiden suhteen luodakseen illuusion, että Putin on valmis käyttämään ydinaseita matalalla kynnyksellä, hän sanoo.

– Kun jokainen Kremlin esittämistä punaisista linjoista on ylitetty, Putinin ydinaselinja ei kuitenkaan ole muuttunut. Vuoden 2022 lopulla Ukraina vapautti useita miehitettyjä kaupunkeja, jotka Putin itse oli aiemmin julistanut ”ikuisesti” venäläisiksi, mutta edes siihen ei vastattu ydinasein, kuten oli uhattu, hän toteaa.

– Jos Putinin sallitaan normalisoida ydinaseilla kiristäminen ulkopolitiikan välineenä, pitkäaikaiset ydinsulkualoitteet romahtavat ja maailma siirtyy uuteen vaaralliseen ydinaseistetun epävakauden aikakauteen, Jantšik varoittaa.

”Venäläiset tuskin vastustaisivat edes ydinaseen käyttöä”

Kremlin suosiota nauttiva ulkopoliittinen ajattelija, professori Sergei Karaganov esitti kesäkuussa ennalta ehkäisevää ydiniskua Eurooppaan – esimerkiksi puolalaiseen yli 500 000 asukkaan Poznanin kaupunkiin – Venäjän tavoitteiden turvaamiseksi Ukrainassa ja sen ulkopuolella.

Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaiseman venäläistutkija Maksim Startšakin artikkelin mukaan Karaganov myönsi, että ratkaisu olisi moraalisesti hirvittävä.

Ellei Venäjä kykene lakaisemaan kokonaisia kaupunkeja maan päältä, seurauksena kuitenkin olisi Karaganovin mukaan paitsi Venäjän, myös koko muun inhimillisen sivilisaation lopullinen tuho. Siksi päätös ydiniskuista on hänen mukaansa vaikeudestaan huolimatta välttämätön.

Monet venäläisasiantuntijat ovat tuominneet Karaganovin retoriikan. Lisäksi riippumattomana pidetyn Levada-keskuksen huhtikuussa toteuttamassa kyselyssä vain 29 prosenttia vastaajista sanoi katsovansa, että ydinaseiden käyttö Ukrainaa vastaan voisi olla oikeutettua, kun taas 56 prosenttia suhtautui siihen kielteisesti.

Startšakin mukaan maailma ei kuitenkaan voi huokaista helpotuksesta, sillä tilanne on huomattavasti monimutkaisempi ja masentavampi.

Kuin lauma sopuleita

Jos Kreml päättäisi muuttaa linjaansa, yleinen mielipide todennäköisesti mukautuisi siihen kuten monta kertaa aiemminkin, Startšak arvioi.

Kun vielä joulukuussa 2021 vain 37 prosenttia venäläisistä piti sotaa Ukrainan kanssa mahdollisena ja yli 50 prosenttia epätodennäköisenä tai mahdottomana, heti täysimittaisen sodan alettua helmikuussa 2022 peräti 81 prosenttia venäläisistä kertoi kannattavansa sitä.

– Vaikka venäläiset eivät siis ehkä halunneet tai odottaneet sotaa, he tukivat Kremlin päätöstä heti sodan alettua, Startšak sanoo.

– Miksikö? No pitkälti siksi, että venäläiset uskovat, että vastuu tapahtumista on täysin Venäjän vastustajilla. Neljä kuukautta ennen täysimittaista sotaa noin puolet venäläisistä uskoi, että Donbasin konfliktia lietsoivat Yhdysvallat ja Nato. Juuri ennen helmikuuta 2022 niin ajatteli 60 prosenttia, hän toteaa.

– Sodan aikana 62–69 prosenttia venäläisistä kertoo television olleen heidän tärkein tietolähteensä, ja siihen luotetaan kaikista lähteistä eniten. Televisio lähettää säännöllisesti asiantuntijoiden, juontajien ja kansanedustajien kehotuksia ydiniskuun. Venäjän televisio esittää ydiniskun samantyyppisenä välttämättömyytenä kuin Ukrainan valtauksen.

Edes ydinpommi ei herättäisi

Venäjän yhteiskunnassa ei Startšakin mukaan ole moraalisia tai poliittisia rajoja, joita ei saisi ylittää. Kansalaisten enemmistö on yksinkertaisesti passiivinen ja mukautuva, valmis alistumaan valtiojohdon tekemiin päätöksiin.

– Kuuliaisuutta ei sanele ainoastaan passiivisuus, vaan myös pelko työnantajan ja valtion kostotoimista. Kansalaiset ovat siitä hyvin tietoisia, ja protesteja harkitsevien osuus on pysynyt viime kuukausina vain 12 prosentissa. Osallistumisesta mielenosoituksiin voidaan nyt määrätä ankaria sakkoja ja vankeutta, hän sanoo.

– Venäläinen yhteiskunta ei osoittanut mieltään jatkuvassa joukkomielenosoituksessa, kun sota alkoi tai kun arkkuja alkoi saapua, kun kutsunnoista ilmoitettiin tai kun Venäjän raja-alueet alkoivat joutua pommitusten kohteeksi tai kun räjähtävät lennokit iskivät Moskovaan. On turvallista päätellä, että venäläiset eivät nouse vastarintaan, vaikka Vladimir Putin laukaisisi ydinpommin, hän toteaa.

Varoitus Israelista: Venäjä laskee yhä enemmän ydinaseidensa varaan

Venäjän ydinasejoukot ovat israelilaisprofessori Dmitry Adamskyn mukaan pitkään olleet maan asevoimien parhaassa kunnossa oleva osa ja suuri kansallinen ylpeydenaihe. Presidentti Vladimir Putin on määritellyt ydinaseet ja perinteiset arvot Venäjän valtiollisen olemuksen kahdeksi keskeisimmäksi tukipilariksi.

Kun Venäjä toteuttaa sotatoimia oman alueensa ulkopuolella, on Adamskyn mukaan tyypillistä, että se järjestää samanaikaisesti ydinaseharjoituksia ja antaa uhkaavia lausuntoja hillitäkseen lännen reaktioita. Myös Ukrainan vastaiseen ”sotilaalliseen erikoisoperaatioon” on alusta alkaen kuulunut ydinasekomponentti, israelilaisen Reichman-yliopiston professorina toimiva Adamsky sanoo Foreign Affairs -lehdessä.

Venäjä aloitti hänen mukaansa hyökkäyksensä testattuaan juuri ydinasejärjestelmiään harjoituksessa. Putin esitti ensimmäiset uhkauksensa ydinaseiden käytöstä heti hyökkäyspäivän aamuna, ja niitä on sittemmin toisteltu säännöllisin väliajoin. Vaikka uhkauksia on lännessä pidetty lähinnä bluffina, ne ovat silti useaan otteeseen hidastaneet päätöksiä Ukrainalle annettavasta aseavusta.

Hyökkäyssodan kestäessä Venäjän asenne ydinaseisiin on Adamskyn mukaan kehittynyt huolestuttavalla tavalla.

– Sodan myötä venäläisen hallintoeliitin strateginen ajattelu on muuttunut yhä ydinasekeskeisemmäksi, ja ydinaseet ovat normalisoituneet myös yleisessä tietoisuudessa, hän sanoo.

– Primäärilähteistä saadut todisteet osoittavat, että viimeisten puolentoista vuoden aikana Venäjän asevoimat ovat merkittävästi painottaneet pelotestrategian konseptointia ja että alkaneet strategisessa suunnittelussaan laskea entistä enemmän maan ydinasearsenaaliin varaan, hän toteaa.

– Samaan aikaan venäläiset näyttävät suhtautuvan aiempaa myönteisemmin ajatukseen ydinaseiden käytöstä. Ydinaseisiin liittyneen tabun rapautumisen laajuus ja syyt ovat epäselviä. Ne saattavat olla luonnollista heijastusta sodanaikaisesta radikalisoitumisesta ja yleisestä eksistentiaalis-messiaanisesta suhtautumisesta sotaan. Vaihtoehtoisesti Kreml on saattanut sallia ydinaseiden normalisoitumisen tehostaakseen omaa sapelinkalisteluaan ja palauttaakseen Moskovan harjoittaman kiristyksen uskottavuutta ollessaan yhä turhautuneempi lännen taipumukseen sivuuttaa sen ydinaseuhittelu.

Olipa syy mikä tahansa, tilanne saattaa Adamskyn mukaan johtaa vaaralliseen noidankehään, jossa Venäjän sodanjohdolla on yhä suurempi kiusaus turvautua ydinaseisiin, ja kansalaiset voivat jopa kannustaa asevoimia entistä uhkarohkeampiin toimiin Venäjän kansallisen kunnian nimissä.

”Idioottimaista” – venäläisasiantuntija ennustaa Kremlille Pohjois-Korean kohtaloa

Venäjä on valinnut kansainvälisen eristyksen tien, sanoo pitkän linjan venäläisanalyytikko Svenska Dagbladetille. Maansa asevoimia vuosikymmenten ajan seurannut ”Sergei” elää nyt maanpaossa Euroopassa, eikä esittämänsä kritiikin vuoksi esiinny julkisuudessa omalla nimellään.

Venäläiseksi patriootiksi julistautuva Sergei ei uskonut Vladimir Putinin todella hyökkäävän naapurimaa Ukrainaan. Sodan alettua Venäjän armeijan ja sodanjohdon todellinen tila paljastui nopeasti, analyytikko toteaa.

– Venäjän suunnitelma oli täysin idioottimainen. Se perustui virheelliselle tiedustelutiedolle siitä, etteivät sotilaat kohtaisi ollenkaan vastarintaan. Ukrainalaiset eivät tulisi taistelemaan, Sergei luonnehtii Venäjän alkuperäistä strategiaa.

Todellisuudessa Ukrainan asevoimat oli vain muutamassa vuodessa ottanut valtavan harppauksen eteenpäin, hän jatkaa. Venäläisasiantuntijan mukaan Ukrainan menestyksekkäässä puolustustaistelussa ei niinkään ole kyse taistelutahdosta kuin tiedustelutiedon tehokkaasta hyödyntämisestä ja päätöksenteon hajauttamisesta. Rintamalla käskyt saadaan toki ylhäältä, mutta ukrainalaisilla on mahdollisuus ratkaisuihin omien arvioiden pohjalta, Sergei sanoo.

– Venäjä taistelee samalla tavalla kuin se on tehnyt viimeiset 150 vuotta, jolloin sillä on ollut miljoonia sotilaita. Heidän tehtävänään on vain totella käskyjä ja toteuttaa johtajan ”nerokasta” suunnitelmaa. Niin kuin sotilaat shakkilaudalla.

Venäjällä on kuitenkin mahdollisuus jatkaa sotaa tarvittaessa vielä pitkään, Sergei pelkää. Tosin kuin esimerkiksi epäsuositun Afganistanin sodan aikana, saavat kaatuneiden omaiset nyt avokätisen korvauksen valtiolta. Nyky-Venäjällä tappioita siis siedetään, Sergei toteaa.

– Arvioni on, että olemme nyt uudessa kylmässä sodassa joka jatkuu niin kauan kuin Putinin hallinto on vallassa.

Sergei pitää korealaista skenaariota Ukrainan sodan kaikkein todennäköisimpänä lopputulemana.

– Osapuolet väsyttävät toisiaan, kunnes ymmärtävät, ettei kumpikaan voi voittaa. Venäjästä tulee entistä eristäytyneempi ja Pohjois-Koreaa muistuttava.

Ydinaseuhittelua tullaan näkemään Vladimir Putinilta jatkossa entistä enemmän, Sergei ennustaa.

– Ydinaseet ovat hänen viimeinen ulospääsynsä. Ne ovat ainoa väline jolla hän nyt pystyy vaikuttamaan länteen, Sergei sanoo ja uskoo Venäjän ryhtyvän jälleen ydinkokeisiin.