Verkkouutiset

Tietoliikenne

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Sairaalaketju kyberhyökkäyksen kohteena – joutuu käännyttämään ambulansseja

Suuri yhdysvaltalainen sairalaaketju on joutunut kyberhyökkäyksen kohteeksi, uutisoi CNN. St. Louisissa päämajaansa pitävä Ascension-hyväntekeväisyysjärjestö, jonka sairaalaverkostoon kuuluu valtakunnallisesti 140 sairaalaa, kertoi torstaina joutuvansa kyberhyökkäyksen vuoksi käännyttämään ambulansseja pois useista sairaaloistaan.

Ascentin mukaan sairaalat ovat kyberiskun takia peruneet joitakin ei-kiireellisiä hoitoja ja ajanvarauksia. Iskun kerrotaan vaikuttaneen ainakin sähköisten terveystietojen saantiin ja joihinkin puhelinjärjestelmiin. Ascent selvittää yhdessä viranomaisten kanssa iskun vaikutuksia potilasturvallisuuteen, ja järjestö on myös palkannut kyberturvallisuusyhtiö Mandiantin pitämään tilanteen hallinnassa.

CNN:n lähteiden mukaan sairaalaketju on kiristyshaittaohjelman uhri. Kyberiskun tekijäksi epäillään samannimistä haittaohjelmaa käyttävää Black Basta-rikollisryhmää, jolla tiedetään olevan kytköksiä Venäjälle. Black Basta-haittaohjelmalla on viime aikoina isketty terveydenhuollon toimijoihin Atlantin molemmin puolin.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvia maailmanlaajuisia kyberuhkia tarkkaileva Health Information Sharing and Analysis Center varoitti perjantaina Black Basta-ryhmän iskevän yhä tiiviimmin kriittiseen infrastruktuuriin.

Kun ALV nousee, voi seurata yllättävä ongelma: Kone sanoo ei

Hallitus päätti budjettiriihessä määräämiensä säästöjen yhteydessä, että monien tuotteiden ja palveluiden arvonlisävero nousee 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Nosto voi aiheuttaa yllättävän ongelman: kaikki kirjanpito- ja laskutusohjelmistot eivät hyväksy desimaalilukuja. Asiasta kertoi ensimmäisenä teknologiasivusto Afterdawn.

Sen havaintojen mukaan useat kirjanpito-ohjelmistot ilmoittavat rajapintojaan koskevassa dokumentaatiossa, että vain kokonaisluvut ovat mahdollisia. Näihin lukeutuvat omien sivujensa mukaan esimerkiksi Visman Netvisor sekä satojen verkkokauppojen käyttämä maksunvälityspalvelu Paytrail.

Käytännössä tilanne saattaa joidenkin ohjelmistojen osalta voi tarkoittaa, että uudessa ALV-kannassa sillä merkityt maksut eivät toimi. ”Tarkista kaikki kentät”, sanoo ohjelma. Joutuvatko ohjelmistokehittäjät ylitöihin taistelemaan teknologian arvaamattomuuden mustia joutsenia vastaan?

– Tämä oli hyvä herätys meillekin, ja ryhdyimme tarkistamaan asiaa, kertoo Verkkouutisille Visman toimitusjohtaja Ville Kuusela.

On nimittäin ensimmäinen kerta, kun Suomessa tietoa tarvitaan. Kuusela kertoo, että kansainvälisessä kaupassa on kuitenkin tullut vastaan tilanteita, joissa desimaaleja on jo tarvittu ja käytetty.

– Testasimme asian. Rajapintamme ja järjestelmämme tukevat desimaaleja. Eli meillä on ollut siis vanhaa tietoa omilla sivuillamme, ja sivut tietenkin päivitetään.

Paytrailille desimaalielukujen kuten arvonlisäveroon lisättävän puolikkaan mahdollistamista on ehdotettu jo vuonna 2022. Ehdotus kuitenkin torjuttiin. Yleisradion tavoittama toimitusjohtaja Markus Laurio arvioi nyt, että asia saadaan korjattua nopeasti.

– Kehityksemme toimii kahden viikon sprint-jaksoissa, ja sellaisessa ajassa pystymme tämän korjaamaan helposti, Laurio sanoi.

– Verkkokauppa-alustat saattavat joutua tekemään pientä koodaustyötä. Se riippuu siitä, miten he ovat rakentaneet oman alustansa.

Visman toimitusjohtaja Ville Kuusela on tyytyväinen, että asia herättää nyt huomiota. Jokaisen ohjelmistoyrittäjän tulee tarkistaa tilanne ja testata rajapintojensa toimivuus. Hän vertaa tilannetta domino-palikoihin, joiden ketjussa yhden kaatuminen aiheuttaa muidenkin palikoiden menemisen epäjärjestykseen.

– Nykyisessä SAAS (software as a service) -maailmassa tämä on tietysti helppoa, kun enää ei tarvitse viedä asennuksia ja päivityksiä asiakkaille käsipelillä, vaan kaikki tapahtuu verkon yli.  Asiakkaille tästä ei aiheudu mitään vaivaa, Kuusela sanoo.

– Tavallaan kyseessä on aika yksinkertainen juttu. Mutta se on hyvä sanity check koko alallemme.

Artikkelia muokattu 23.4. klo 8.26: Artikkelista poistettu Procountor-ohjelmistoon erheellisesti viitannut linkki, josta sai käsityksen että Accountorin omistamaa Procountoria olisi vaivannut sama ongelma. 

 

VR parantaa kaukojuniensa verkkoyhteyksiä

VR:n kaukoliikenteen juniin on tulossa kevään ja kesän aikana uusi, jopa viisi kertaa aiempaa nopeampi ja tasalaatuisempi langaton junaverkko. VR kertoo asiasta tiedotteessa.

Uuden junaverkon tunnistaa nimeltä ”Uusi VR-wifi”. Radanvarren katvealueille tarvitaan myös lisää teleoperaattoreiden tukiasemia ja tiedonsiirtokapasiteettia.

VR uusii parhaillaan kaukoliikenteen junien verkkoyhteyksiä päivittämällä junien reitittimet ja antennit. Uudet laitteet hyödyntävät kaikkien operaattoreiden 4G- ja 5G-verkkoja. Tällä hetkellä uudet laitteet on asennettu jo yli 60 prosenttiin kaikista kaukoliikenteen junista.

– Junien toimivat verkkoyhteydet ovat merkittävä tekijä sekä vapaa-ajan ja työmatkaliikenteen kannalta. Junawifi-uudistuksemme on edennyt hyvin ja tavoitteenamme on, että uusi junaverkko olisi käytössä kaikissa kaukoliikenteen junissamme kesän aikana. Yhteyksien parantamiseksi tarvitaan kuitenkin myös operaattoreiden panostuksia verkkoon ja uusiin tukiasemiin katvealueille. Ilman niitä signaali ei kulje, eikä netti toimi kaikilla rataosuuksilla, sanoo VR:n toimitusjohtaja Elisa Markula tiedotteessa.

Matkan aikana toimivat verkkoyhteydet ovat tärkeä osa junamatkan asiakaskokemusta. Monet asiakkaat haluavat käyttää matkustusajan esimerkiksi työn tekemiseen tai viihteeseen.

– On hienoa huomata, kuinka uusi junawifi näkyy jo nyt myönteisenä asiakaspalautteena ja käyttökokemuksena asiakastutkimuksissamme. Toivomme, että tämä uudistus lisää osaltaan junan suosiota ympäristöystävällisenä vaihtoehtona työmatkustukseen” sanoo Markula.

 

 

Käytätkö töissä näitä verkkosuojauksia? Lopeta heti

Tänä vuonna erityisesti verkkolaitevalmistaja Ivantin ohjelmistoissa olevat haavoittuvuudet ovat herättäneet valtavasti huomiota. Tämä huomio ei kuitenkaan riitä, sillä haavoittuvuuksien kautta tehtävät hyökkäykset jatkuvat edelleen. Ivantin Connect Secure ja Policy Secure, entiseltä nimeltään Pulse Secure, ovat monien valtiollisten verkkovakoilijoiden polkuna ihmisten koneillaan ja tietoverkoissa säilyttämiin salaisuuksiin. Kyberturvallisuuskeskus kertoo olleensa yhteydessä satoihin verkossa olevien laitteiden omistajiin näihin haavoittuvuuksiin liittyen.

Esimerkiksi Kiinan verkkovakoojat ovat ottaneet näitä haavoittuvuuksia ahkeraan käyttöön ja jääneet siitä jo kiinni. Myös Norjan puolustusministeriö ja useita muita ministeriöitä on hakkeroitu Ivantin tuotteissa olevien haavoittuvuuksien avulla.

Yhdysvaltojen Yhdysvaltojen kyberturvallisuusviranomainen CISA on julkaissut tiedusteluyhteisö Five Eyes -kumppanimaiden eli Kanadan, Britannian, Australian ja Uuden Seelannin kanssa vakavan varoituksen Ivantin työkaluista. Vaikka Ivanti julkaisi tuotteisiinsa korjaussarjan, se ei tunnu auttavan eikä välttämättä edes havaitse verkkovakoojien läsnäoloa. Valtioiden kehittämät vakoilutyökalut ovat toisinaan erittäin taidokkaita ja tehokkaita piilottelemaan pitkiäkin aikoja.

Näin tapahtui runsaat kymmenen vuotta sitten esimerkiksi Suomen ulkoministeriölle, jonka tietoverkoissa Venäjän tiedustelupalveluiden onnistui lymyillä noin neljä vuotta ennen kuin Ruotsin signaalitiedustelu huomasi asian Venäjää seuratessaan.

Ivantin haavoittuvia tuotteita koskien Kyberturvallisuuskeskus on havainnut, ettei ohjelmistopäivitys tai laitteen ”buuttaaminen” tehdasasetukset palauttamalla välttämättä edes poista hyökkääjän pääsyä laitteelle.

Erityisesti riski koskee yritysten VPN-ratkaisuja, joilla pyritään turvaamaan suojattu pääsy yrityksen verkkoon. VPN-tuotteet ovat monessa etätyössä välttämättömiä. Yhdysvaltojen kyberturvallisuusviranomainen alleviivasi viikko sitten julkaisemassaan lausunnossa, että nyt on hyvä hetki pohtia, kannattaako Ivantin tuotteiden käyttämistä enää jatkaa ollenkaan.

– Mikäli käyttämänne VPN-ratkaisu on pakko ajaa alas, millä varmistaisitte etätyön tekemisen seuraavina viikkoina?, Kyberturvallisuuskeskus kysyy.

Norjassa ilmoituksia GPS-häiriöistä, Kaakkois-Suomessa häiriöt voimakkaita

Useat lentoyhtiöt ovat ilmoittaneet GPS-signaalin häiriöistä Lapissa, kertoo Barents Observer. Ilmoituksia on tullut viime viikkoina SAS:lta, Norwegianilta ja Widerøelta sekä sairaankuljetuksia tekeviltä lentoyhtiöiltä, jotka ovat käyttäneet Kirkkoniemen kenttää sekä viittä pienempää kenttää pohjoisessa.

Norjan viestintävirastolle on tullut ilmoituksia GPS-häiriöistä kuluneen vuoden aikana jo 44 päivänä. Maanantaina 26. helmikuuta on kuluvan vuoden 57. päivä, mikä tarkoittaa, että häiriöitä on ilmoitettu noin kolmena päivänä neljästä.

Avoimista teknisistä lähteistä datansa keräävä GPS Jam -kartta osoittaa, että häiriöt pohjoisessa ovat olleet joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta lieviä. Viime vuoden loppupuolelta alkaen useissa Venäjän naapurimaissa ja jopa Ruotsissa on tehty havaintoja GPS-paikannuksen toimivuudesta vastavan GNSS-signaalin häiriöistä. Niistä uutisoitiin myös Suomessa ahkerasti. Syyksi pääteltiin todennäköisesti Venäjän Kaliningradissa sijaitsevaa häirintälaitteistoa. Häirintä oli todennäköisesti tarkoituksellista, sillä se kohdistui samoille seuduille Itämerellä ja yleensä vieläpä samoihin vuorokaudenaikoihin.

Pietarin seudulle tehtyjen lennokki-iskujen jälkeen GPS-häiriöitä on näkynyt kartalla Pietarin ympäristössä aiempaa laajemmin. Todennäköinen syy niille on, että Venäjä aiheuttaa niitä itse vaikeuttaakseen mahdollisesti GPS-paikannusta käyttävien itsemurhalennokkien etsiytymistä kohteisiin. Tällainen häirintä ”vuotaa” monesti myös valtiorajojen yli, ja voi osataan selittää viimeaikaisia häiriöitä Suomessa.

Helmikuun aikana GPS Jam-kartalla, joka pohjaa tietonsa avoimista lähteistä kerättyyn tekniseen dataan, on näkynyt häiriöitä myös Suomen rajojen sisällä. Niitä on ollut esimerkiksi helmikuun puolivälissä Kiteen tienoilla ja Porvoon ja Kotkan välimaastossa. Viime perjantaina ne ulottuivat Joensuun korkeudelta Kotkaan saakka, ja sunnuntaina niitä heijastui Savonlinnaan sekä Tallinnasta Suomenlahden yli Kirkkonummelle.

Lentoliikenne ei GPS-paikannuksen häiriöiden vuoksi vaarannu, sillä ilmailulla on käytössään myös varajärjestelmiä. Mutta pohjoisessa Norjassa ja muuallakin Lapissa GPS-paikannuksen heikkeneminen voi tarkoittaa todellista hengenvaaraa. Lapissa etäisyydet ovat pitkiä ja pelastuspalvelut toimivat GPS:n varassa etsiessään kadonneita tai loukkaantuneita haastavissa sääolosuhteissa, muistuttaa Barents Observer.

Pohjoisessa tapahtuvien häiriöiden syyt voivat liittyä Naton harjoitteluun, arvioi Barents Observer. Näin kävi vuonna 2018, kun Naton Trident Juncture -harjoituksella oli osuus pohjoisessa. Tuolloin häiriöitä oli myös Suomessa. Naton harjoitussarja Steadfast Defenderin pohjoinen osuus Nordic Response käynnistyy maaliskuun alussa. Nordic Response -harjoitukseen osallistuu Puolustusvoimien mukaan noin 20 000 sotilasta.

Kuvakaappaus GPS Jam -kartan laajemmasta näkymästä perjantailta 23.2.

 

 

 

Venäjä aiheutti valtavat internet-häiriönsä itse

Venäjällä internetin käyttäjät ovat joutuneet kärsimään kuluneella viikolla useista pitkistäkin katkoksista. Häiriöitä on ollut niin hakukone Yandexin, sosiaalinen media VK:n kuin suurten pankkienkin verkkoliikenteessä. Tiistaina ne kestivät useita tunteja kerrallaan.

Syyksi on uumoiltu laajasti Ukrainan tekemää kyberhyökkäystä.

Venäjän verkkoviranomaisten mukaan ongelmat liittyivät DNSSEC-järjestelmään. Kyseessä on nimipalvelun tietoturvalaajennus, joka estää nimipalvelukyselyiden väärentämisen. Suomeksi: DNSSEC varmistaa, että verkkosivuille etsiytyvän netinkäyttäjän tietokone pystyy näkemään, tuleeko internetosoitteeseen nimipalvelun kautta saatu vastaus siltä palvelimelta, joka on rekisteröity luotetuksi palvelimeksi.

Nykyisen internetin perustana on globaali nimipalvelu- eli DNS-järjestelmä. Tämä järjestelmä muuntaa koneiden lukemat yksilölliset ip-osoitteet verkko-osoitteiksi. DNS on siis kuin valtava, useisiin paikkoihin hajautettu internetin puhelinluettelo.

Nyt jotain nimipalvelukyselyjen varmentamisessa meni pieleen. Venäjän viranomaisten mukaan ongelmat liittyivät ylätason domainiin. Ylätason domaineja ovat verkko-osoitteissa esiintyvät päätteet, kuten .fi tai .com. Venäjän tapauksessa häiriö oli .ru ja .РФ -ylädomaineissa.

Venäjän digikehitysministeriö ilmoitti tiistaina, että kyseessä oli ongelma ”globaalissa DNSSEC-infrastruktuurissa”. Muualla kuin venäläisillä sivuilla ei kuitenkaan häiriöitä esiintynyt. Torstaina ministeriön edustaja kertoi, että ministeriö on aloittanut selvityksen siitä mitä tiistaina tapahtui.

Talouslehti Vedomostin mukaan suuren hosting-palvelu RUVD:n toimitusjohtaja arvioi tiistaina, että Venäjä on yrittänyt edistää kaiken liikenteen siirtämistä sisäiseksi, ja jotain ylätason domainin kanssa on mennyt pieleen.

Venäjällä astui loppuvuodesta 2019 voimaan laki, jonka yhdeksi tavoitteeksi on kirjattu oman DNS-järjestelmän rakentaminen. Yksikään DNS:n toiminnasta vastaavista alkuperäisistä juurinimipalvelimista ei nimittäin sijaitse Venäjällä. Laki ”suvereenista internetistä” tähtää siihen, että voi kytkeä venäläisen internetin irti muun maailman internet-rakenteista. Venäjällä virallisen version mukaan kyseessä on suojaava toimi siltä varalta, että venäläisten internetin käyttöön kohdistuisi ulkoinen uhka. Riippumatta siitä onko uhka ulkoinen vai seurausta Venäjän omista päämääristä, toimet ovat käytännössä samoja: Venäjä haluaa pystyä pääsemään irti internetin globaaleista ja pitkälti Yhdysvalloissa sijaitsevista rakenteista.

Erilaisia valmisteluja on tehty jo useita vuosia. Viimeksi heinäkuussa Venäjän viranomaiset kertoivat testanneensa kansallisen tai venäjänkielisen internetin eristämistä, ja kutsuivat testiä tietenkin onnistuneeksi. Käytännössä kaikki kuitenkin tunnistavat, että internetin rakenteet ovat niin monimutkainen ja arvaamaton himmeli, että vahingoilta tuskin vältytään.

Esimerkiksi heinäkuussa venäläismedia RBC:n haastattelema tietoturvayhtiö Qrator Labsin johtaja Alexander Ljamin sanoi, että on mahdotonta ennustaa, mistä kohdin Venäjän internet lakkaa toimimasta kun se irrotetaan kansainvälisistä rakenteista.

–Vähän sama kuin leikkaisi kehosta irti käden ja yrittäisi selvittää kauanko käsi pärjää itsekseen, Ljamin sanoi.

Vaalisivut hakkerien maalitauluina: Ehdokkaan sivuille hyökättiin

Venäläiset palvelunestohyökkäyksiä tehtailevat verkon pikkurikolliset ovat ottaneet tähtäimeensä sunnuntain presidentinvaaliin liittyviä verkkosivuja. Noname-ryhmä on kertonut niistä itse omalla Telegram-kanavallaan.

Rikolliset käyttävät bottiverkkoa, ja tämän verkon toimintaa monitoroiva tietoturvatutkija Kevin Beaumont teki vastaavan havainnon. Beaumontin havaintojen mukaan kohteiksi määriteltiin Pekka Haaviston, Alexander Stubbin, Olli Rehnin, Mika Aaltolan ja Li Anderssonin sivustot. Lisäksi listalta löytyivät myös Äänestyspaikat, Lakipalvelu Finlex sekä oikeusministeriön Vaalit.fi– ja Ota kantaa-sivustot.

Perjantaina iltapäivästä sivustot vaikuttivat toimivan pääsääntöisesti ongelmitta. Anderssonin sivuille ei päässyt EU:n ulkopuolella sijaitsevista ip-osoitteista. Oikeusministeriön sivuilla oli käytössä ulkopuolisen palveluntarjoajan palvelunestohyökkäysten torjunta, joka tarkistaa sivustolle saapuvan liikenteen ennen kuin päästää vierailijan sivuille. Yhdysvalloissa sijaitsevalta pimeän verkon reitityspisteeltä tulevaa selainliikennettä vaalit.fi -sivusto ei sivustolle päästänyt.

Pekka Haaviston kampanjatiimistä kerrottiin perjantaina, etteivät he olleet havainneet häiriöitä sivuston toiminnassa kuluneen viikon aikana. Li Anderssonin kampanjatiimistä vahvistettiin Verkkouutisille, että kampanjasivustoon kohdistui palvelunestohyökkäys tällä viikolla. Häiriö jäi lieväksi, kampanjapäällikkö Anna Mäkipää kertoo.

Häirinnän takana on venäjänkielinen, todennäköisesti venäläisistä koostuva Noname-hakkerointiryhmä. Noname on ottanut suomalaiset sivut kohteekseen aiemminkin. Esimerkiksi kun Suomi liittyi Natoon huhtikuussa, ryhmä kohdisti palvelunestohyökkäyksen eduskunnan verkkosivuihin. Myös torstaina ryhmä väitti Telegram-kanavallaan, että eduskunnan verkkosivut olisivat olleet liikenteen tavoittamattomissa. On kuitenkin mahdollista, että eduskunnan sivuilta on vain estetty ulkomailta tuleva liikenne. Perjantaina eduskunnan sivut toimivat hyvin, myös esimerkiksi yhdysvaltalaisista ja kanadalaisista ip-osoitteista.

Tammikuun alkupuolella Noname kertoi Telegram-kanavallaan, että ”muistuttaa Suomen hallitusta kuinka huono aika nyt on sijoittaa Naton tukikohta Venäjän lähelle”. Silloin ryhmä kertoi ottaneensa kohteikseen Energiateollisuuden, Tekniikan akateemisten, Kuntaliiton ja Kuluttajariitalautakunnan verkkosivut.

Oikaisu 30.1.2024: Käännösvirheen johdosta artikkelissa kerrotiin, että tammikuun alussa kohteeksi oli otettu myös Insinööriliiton sivut. Ryhmä kertoi ottaneensa kohteeksi Tekniikan akateemisten sivut.

Ruotsalaiskenraalin mukaan Venäjä testaa reaktioitamme GPS-häirinnällä

Venäjä testaa Eurooppaa jatkuvalla satelliittipaikannuksen häirinnällä, arvoi Ruotsin sotilastiedustelun (Must) entinen päällikkö Gunnar Karlsson. Asiasta kertoo Karlssonia haastattelut Politico. Karlsson johti Mustia vuodesta 2012 vuoteen 2019.

Venäjän harjoittama GNSS-signaalin häirintä Kaliningradista on jatkunut lähes tauotta jo yli kuukauden. Joulun jälkeen se heijastui Suomessakin lähes Jyväskylään saakka, ja ilmailuviranomainen sai siitä useita ilmoituksia.

Eteläisellä Itämerellä häirintä on jatkuvaa, ja Ruotsin sotilastiedustelu Mustin nykyinen johtaja kutsui sitä hybriditoiminnaksi, jota on aiemminkin tapahtunut Venäjän sotaharjoitusten yhteydessä.

– Se [Kreml] voi myös hankkia tällä tavoin tietoa siitä mitä teemme vastataksemme, minkä avulla se voi saada taistelussa jalansijaa keinojen ja vastakeinojen määrittämiseksi. Lisäksi, tietenkin, Venäjä voi opetella ja oppia omista kyvyistään, ja sitä kautta optimoida niitä, kenraalimajuri evp. Karlsson sanoo lehdelle.

Yksi keskeinen tekijä häirinnälle voi olla yksinkertaisesti pelote. Venäjä näyttää, mihin pystyy. Samalla kun eteläisen Itämeren valtiot kuten Ruotsi, Tanska ja Puola tottuvat jatkuviin GPS-häiriöihin, voidaan Venäjällä ajatella etteivät kansalaiset heti huomaa, kun Venäjä ryhtyy kovempiin häirintätoimiin.

Joulun jälkeen häiriöt heijastuivat Suomessa lähes Jyväskylään saakka, ja ilmailuviranomainen sai siitä useita ilmoituksia. Keskiviikkona häiriöt vaikuttivat Viroon.

Vaikka Venäjän läntinen sotilaspiiri ja Kaliningradissa sijaitseva Itämeren laivasto sekä harjoittelevat aktiivisesti että tiedottavat kaikenlaisesta toiminnasta, ei jokainen häiriö ja niiden jatkuvuus selity vaihtelevilla harjoituksilla.

LUE MYÖS:
Onko Itämerta vaivaavien GPS-häiriöiden takana venäläinen satelliittien häirintälaite? (VU 23.1.2024)
Venäjä härnää Itämerellä lentävällä valetukiasemalla – Tämä on Leer-3 (VU 18.1.2024)

Venäjä härnää Itämerellä lentävällä valetukiasemalla – Tämä on Leer-3

Kaliningradista tuleva satelliittisignaalin häirintä jatkuu. Joulun alla alkanut GNSS-signaalin häirintä sekoitti GPS-paikannusta Suomessakin. Kuluvalla viikolla Venäjän asevoimien elektroninen häirintä aiheutti paikannushäiriöitä erityisesti Puolassa.

Venäjän asevoimat julkaisi tiistaina sivuillaan tiedotteen, jonka mukaan Itämeren laivasto harjoitteli sotilaslennokkien torjuntaa. Tiedotteen mukaan elektronisen sodankäynnin ja ilmatorjunnan keinoin luotiin kymmenien kilometrien suojavyöhyke. Myös joulun alla asevoimat tiedotti Kaliningradin elektronisen sodankäynnin osaston eli ELSO-osaston harjoittelusta. Näistä tiedotteista ei kuitenkaan käy ilmi, onko ne julkaistu kesken harjoituksen vai sen päätyttyä.

Avointen lähteiden kuten GPS-signaalin häiriötä seuraavan GPSJam-kartan perusteella ovat olleet voimakkaampia niihin aikoihin, kun asevoimien tiedottamia harjoituksia on ollut käynnissä. Häiriötä on kuitenkin esiintynyt jatkuvasti riippumatta siitä, onko Venäjän asevoimien sivuilla julkaistu tiedotteita.

Ruotsissa sotilastiedustelu Must kommentoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle viime viikolla, että jatkuvat häiriöt ovat Venäjän hybridivaikuttamista, joiden tehtävänä on synnyttää epävarmuutta.

Häirintä tapahtuu yleensä öiseen aikaan.  Se alkaa yleensä myöhään illalla ja jatkuu noin seitsemän tuntia kerrallaan, päättyen varhain aamulla.

Kuvakaappaus GPSJam-kartan näkymästä tiistaina.

Joulun alla Venäjän Itämeren laivaston elso-osasto käytti harjoituksessaan Žitel-häirintäjärjestelmiä sekä Borisoglebsk-1- ja Lava-RP -järjestelmiä. Tiistaina se käytti uudehkoa RB-341V Leer 3 -järjestelmää.

Leer 3:sta on saatu tietoja, kun laitteisto on havaittu Ukrainassa taistelutoimissa. Leer 3 koostuu Orlan 10 -lennokkiin kiinnitettävästä häirintälaitteistosta ja maassa olevasta, autoon rakennetusta komentoasemasta. Julkisten lähteiden perusteella Leer 3:n keskeinen ominaisuus on, että se toimii valetukiasemana ja pystyy näin kaappaamaan jopa 2000 toiminta-alueellaan sijaitsevaa kännykkää sekä välittämään niihin viestejä. Yhden lentävän Leer 3 -järjestelmän toimintasäteeksi on aiemmin julkisuudessa kerrottu noin kuusi kilometriä. Tiistain GPS-häiriöt ovat ilmenneet paljon laajemmalla alueella, mutta toisaalta Venäjän asevoimien tiedotteen mukaan harjoitukseen osallistui yhteensä noin kymmenen laitteistoa – mukaan lukien Pantsir S1 -ilmatorjuntajärjestelmä.

Ukrainassa Venäjä on käyttänyt Leer 3 -järjestelmiä ainakin häirintätekstiviestien lähettämiseen Ukrainan joukoille. Leer 3 valmistui vuonna 2017, kertoi ja siitä kertoneen venäläinen Izvestija-lehti. Lehden mukaan Leer 3:a oli testattu Syyriassa, jossa sillä oli lähetetty joukoille tekstiviestejä, joissa ehdoteltiin aselepoa.

Leer 3 -järjestelmä. / VITALI KUZMIN / WIKIMEDIA COMMONS

 

Kyberhyökkäysten uhka noussut edellisvuodesta merkittävästi

Kyberhyökkäysten uhka on noussut edellisvuodesta merkittävästi, selviää Telian yrityksille ja julkishallinnolle teettämästä vuosittaisesta tietoturvatutkimuksesta. Samalla tietoturvaan ja henkilöstön osaamisen liittyvät panostukset ovat lisääntyneet.

Kyberhyökkäykset nousivat kyselyssä merkittävimpien yhteiskunnallisten uhkien joukkoon yrityksissä (52 %) ja erityisesti julkishallinnossa (82 %).

– Yritykset ja julkishallinto ovat yhä paremmin varautuneet erilaisiin kyberhyökkäyksiin, mutta tulokset kertovat karua kieltä siitä, että ne nähdään yhä suurempana uhkana yritysten ja yhteiskunnan toiminnalle, Telian teknologiajohtaja Jari Collin sanoo.

Digitaalisen turvallisuuden suurimpia uhkakuvia yrityksissä ovat tietomurrot, kyberuhat, haittaohjelmat, huijaukset ja vakoilu. Tutkimuksen mukaan yli puolet julkishallinnon edustajista ja lähes kolmannes yrityksistä kertoo joutuneensa tietojen kalastelun tai identiteettivarkauden kohteeksi.

Yritykset ovat tutkimuksen mukaan panostaneet aiempaa enemmän erilaisiin tietoturvaratkaisuihin ja henkilöstön osaamisen. 65 prosenttia yrityksistä uskoo pystyvänsä tunnistamaan digiuhkia hyvin.

Verkkojen kotimaisuuden tärkeys on kasvanut selvästi

Julkishallinnon edustajista 73 prosenttia pitää tietoliikenneverkkojen kotimaisuutta nyt tärkeämpänä kuin vuosi sitten.

Peräti 92 prosenttia julkishallinnon vastaajista ja 88 prosenttia yrityksistä kokee, että verkon infrastruktuurin, eli laitteiden ja datavarastojen sijaitseminen Suomessa on joko melko tai erittäin tärkeää.

– On ymmärrettävää, että yritykset ja julkishallinto näkevät tässä maailmantilanteessa yhtenä ratkaisuna tietoliikenneverkkojen kotimaisuuden ja oman datansa pysymisen Suomessa. Kriittisen digitaalisen infrastruktuurin turvallisuus ei koskaan ole ollut yhtä tärkeää kuin tänään, Collin tivistää.

Tutkimuksen toteutti puhelinhaastatteluna Kantar TNS Oy marras-joulukuussa 2023 ja siihen vastasi 253 yritys- ja 82 julkishallinnon edustajaa.

Mitä Tiktokille tapahtuu? Seuraavat askeleet määrää Irlanti

Tiktokia on syytetty aivosodasta, riippuvuuden aiheuttamisesta lapsille, epäterveellisistä haasteista ja Kiinan kommunistisen puolueen käsikassarana toimimisesta. Lähiviikkoina tai -kuukausina EU:n tietosuojaviranomaiset ryhtyvät Irlannin aloitteesta arvioimaan, miten Tiktok siirtää tietoja. Yhtiön omistaa kiinalainen Bytedance, ja Suomessa on tammikuussa keskusteltu vilkkaasti siitä, Kiina vie eurooppalaisten käyttäjien tietoja itselleen.

Tällainen menettely olisi EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) vastaista, jos todetaan, ettei se ole turvallista. Irlanti, johon Tiktokin Euroopan-toiminnot on rekisteröity, selvittää Tiktokin tiedonsiirtoa parhaillaan ja arvioi tiedonsiirron turvallisuutta. Irlannin tietosuojaviranomaiselta asia tulee kaikkien EU:n tietosuojaviranomaisten arvioitavaksi vuoden 2024 alkupuolella, kertoo Suomen tietosuojavaltuutettu Anu Talus.

– Selvityksen käynnistäneen valtion tietosuojaviranomainen määrää tahdin. Eli tässä tapauksessa Irlanti. Jos EU:n ja Euroopan Talosalueen tietosuojaviranomaiset ovat GDPR:n tulkinnasta tapauksessa eri mieltä, asian käsittelee Euroopan tietosuojaneuvosto, kertoo Anu Talus Verkkouutisille.

Tietosuojaneuvosto koostuu 26 EU- ja ETA-valtion tietosuojaviranomaisista. Talus on neuvoston puheenjohtaja. Hän aloitti viisivuotiskautensa toukokuussa 2023.

– Jos päätöksestä ei synny yksimielisyyttä, voidaan asia viedä vielä kiistanratkaisumenettelyyn. Tietosuojaviranomaisten yhteistyömenettelyssä on sen olemassaolon aikana tehty noin 900 päätöstä. Niistä yksitoista on tehty Euroopan tietosuojaneuvoston kiistanratkaisumenettelyn kautta.

Tiktok ei ole tekemisissä Euroopan tietosuojaneuvoston kanssa ensimmäistä kertaa. Viime syksynä lisää Euroopan tietosuojaneuvoston päätöksen seurauksena Irlannin tietosuojaviranomainen määräsi Tiktokille 345 miljoonan euron seuraamusmaksu lasten tietojen käsittelystä, sillä lasten tilit olivat perusasetuksiltaan julkisia. Päätöstä räätälöitäessä Saksan ja Italian tietosuojaviranomaiset esittivät eriäviä mielipiteitä ja halusivat täydennyksiä. Asia ratkaistiin kiistanratkaisumenettelyn kautta.

Kun Irlanti saa valmiiksi oman selvityksensä Tiktokin tiedonsiirrosta, on Euroopan tietosuojaviranomaisilla neljä viikkoa aikaa arvioida asiaa ja antaa siitä omat lausuntonsa.

Tietosuojanviranomaisilla ja tietosuojaneuvostolla on toimivalta antaa sitovia ratkaisuja ja määrätä tietosuoja-asetuksen rikkomisesta seuraamusmaksuja.

– Tietosuojaviranomaisella on toimivalta kieltää vaikkapa tiedonsiirto Kiinaan. Koko yrityksen kieltäminen on toinen juttu. Olennaista on, että yrityksen toiminta on lainmukaista, sanoo tietosuojavaltuutettu Talus.

Uudessa digimarkkinasäädöksessä Euroopan komissiolla on myös uusia toimivaltuuksia. Säädös määrittelee erikseen niin kutsutut portinvartijayritykset. Tällaisia ovat digiyritykset, jotka ovat niin suuria, että ne vaikuttavat sisämarkkinoihin, toimivat tärkeinä linkkeinä yritys- ja kuluttajakäyttäjien välillä ja joilla on vakiintunut asema. Viime syyskuussa komissio nimesi kuusi tällaista yritystä: Googlen omistava Alphabet, Amazon, Apple, Facebookin ja Whatsappin omistava Meta, Microsoft sekä Tiktokin omistava Bytedance.

Digimarkkinasäädös velvoittaa yritykset ottamaan käyttöön toiminnon, jolla valvotaan sääntöjen toteutumista. Lisäsäännöt liittyvät erityisesti EU:n sisämarkkinoihin ja niiden oikeudenmukaisuuden varmistamiseen, sen ohella, että yrityksiä koskevat myös tietosuoja-asetus, digipalvelusäädös ja muut lait. Jos digimarkkinasäädöksen sääntöjä rikotaan, voi komissio määrätä sakkoja. Ensin sakko on korkeintaan 10 prosenttia portinvartijayrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Jos rikkominen toistuu, voi sakkojen määrä nousta 20 prosenttiin liikevaihdosta. Jos rikkominen on järjestelmällistä, voidaan portinvartija velvoittaa myymään yritys.

Digipalvelusäädös mahdollistaa sen, että jos verkkoalusta kieltäytyy tärkeiden velvoitteiden noudattamisesta siten, että ihmisten henki tai turvallisuus voi vaarantua, on viimeisenä keinona mahdollista pyytää tuomioistuinta keskeyttämään palvelu väliaikaisesti. Digipalvelusäädös määrää myös sakoista ja uhkasakoista.

Kansaedustaja Aura Salla (kok) vaati viikonloppuna, että EU:n pitää puhua Tiktokin kieltämisestä. Sallan mukaan Tiktok on rakentanut lobbausarmeijan ja EU:n tulisi miettiä, antaako se Kiinan kerätä dataa Euroopassa.

– On perusteltua olla huolissaan autoritaarisen valtion toiminnasta. Mutta on muistettava, että kaikki sosiaalisen median jätit keräävät koko ajan valtavasti dataa. Eivät pelkästään sitä dataa mitä käyttäjä postaa, vaan myös metadataa, muistuttaa tietosuojavaltuutettu Anu Talus.

– Ja sosiaalisen median yritysten liiketoimintamalliin kuuluu se, että niiden keräämää dataa voivat kaikenlaiset yritykset ostaa ja kohdentaa.

LUE MYÖS:

Suojelupoliisi Ylelle: Tiktok-käyttäjien tiedot saattavat vuotaa vääriin käsiin
Tiktokia syytetään Kiinan aivosodaksi, mutta sen kieltäminen ei auta

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)