Verkkouutiset

Nuoret käyttävät älypuhelimia. LEHTIKUVA / TIMO AALTO

Tiktokia syytetään Kiinan aivosodaksi, mutta sen kieltäminen ei auta

Vain käyttäjien sivistämisestä on apua, arvioi informaatiovaikuttamisen ja -turvallisuuden asiantuntija.

Kiinalainen videosovellus Tiktok surffaa asenteiden ristiaallokossa. Sen käyttö kasvaa kohisten ja siksi presidenttiehdokkaat ja monet mediat ovat ryhtyneet panostamaan nuorempien kohderyhmien tavoittamiseen sovellusta käyttämällä.

Samassa sovelluksessa on levinnyt nuorien käyttäjien kesken erilaisia yllytys- ja temppuhaasteita, joiden vuoksi käyttäjiä on kuollut ja joutunut sairaalaan. Se aiheuttaa käyttäjissään jonkinlaista riippuvuutta ja heikentää keskittymiskykyä. Sitä on toistuvasti epäilty vakoilemisesta kotimaansa Kiinan hyväksi, ja Yhdysvaltain edellinen presidentti Trump yritti kieltää sen kokonaan.

Samaan aikaan vaikuttajien aiemmin suosiman Twitterin (nykyään X) arvosta on sulanut yli 70 prosenttia sen jälkeen, kun miljardööri Elon Musk osti palvelun lokakuussa 2022. Musk vaihtoi palvelun nimen, toi sinne maksullisia ominaisuuksia ja muutti algoritmin toimintaa siten, että se painottaa ristiriitaisia reaktioita herättävää sisältöä. Käyttäjät katoavat nyt myös suomenkielisestä Twitteristä.

Viestintäyrittäjä ja tietokirjailija Katleena Kortesuo julkaisi tiistaina blogissaan lyhennelmän kurssityöstään, joka käsittelee kiinalaista Tiktok-sovellusta. Kortesuo päättelee, että Tiktok on vaarallisempi ja haitallisempi kuin muut sosiaalisen median sovellukset.

Kiina on nimittäin ”aivosodassa” länttä vastaan. Kognitiivisessa sodankäynnissä hyödynnetään kyber- ja informaatiosodan ja psykologisen operaatioiden avulla heikennetään vastapuolta. Kortesuo esittää, että Kiinan tavoitteena on heikentää länttä haperruttamalla lastemme oppimiskykyä, saamalla heidät osallistumaan jopa hengenvaarallisiin haasteisiin ja heikentämään heidän vointiaan algoritmilla, joka esittää positiivisessa valossa esimerkiksi viiltelyä ja anoreksiaa.

Kortesuo kummastelee, miksi viranomaiset ovat Tiktokissa. Poliisin läsnäolo haitallisessa sovelluksessa voi validoida sitä aiheettomasti. Kortesuo kysyy, onko järkevää tai eettistä olla läsnä kanavassa vain, koska sen tavoittavuus on hyvä.

Nainen pitelee älypuhelinta jossa on X:n logo. LEHTIKUVA / AFP

Minkään sosiaalisen median kanssa ei voi lähteä siitä, että käyttäjä olisi turvassa, sanoo lehtori Panu Moilanen Jyväskylän yliopistosta. Moilanen on tutkinto-ohjelmavastaavana informaatioteknologian tiedekunnan Turvallisuus ja strateginen analyysi -maisteriohjelmassa.  Moilasen opetuksen ja tutkimuksen keskeisimpiä teemoja ovat teknologian rooli osana nykyisten, yhä monimutkaisempien yhteiskuntien turvallisuutta, informaatiovaikuttaminen ja -sodankäynti, kyberturvallisuus ja resilienssi.

”Somen ansaintamalli perustuu pitkälti siihen, että käyttäjistä kerätään tietoja, joita hyödynnetään liiketoiminnassa. Vaikka tietosuoja ja sen toteutumisen mahdollistava tekninen tietoturva olisivat kunnossa, on aina mahdollista, että annetut tiedot päätyvät paikkoihin, joihin niitä ei ollut tarkoitettu. Käyttäjä tietoineen ei ole turvassa, siksi on aina syytä miettiä mitä tietoja itsestään someen antaa.”

Näin tapahtui esimerkiksi Facebookin käyttäjille, kun vuonna 2018 kävi ilmi, että Cambridge Analytica -yritys oli käyttänyt yli 80 miljoonan ihmisen Facebook-tietoja Donald Trumpin presidentinvaalikampanjassa ja Britannian EU-eroa ajaneessa Brexit-kampanjassa.

Tiktok ja Twitter (nykyinen X) ovat Panu Moilasen mukaan melko erilaisia. Twitter on pienempi. Suurin osa suomalaisista ei käytä palvelua, eikä näin ollen ole sen vaikutuksille altis. Tiktokia käyttää jo reilusti yli miljoona suomalaista, ja sen kattavuus täysi-ikäisten suomalaisten keskuudessa jo yli kolmasosa.

”Pidän Tiktokia merkittävämpänä huomioitavana kuin Twitteriä eli X:aa. Ainakin itselleni X näyttäytyy nykyään liian usein lähinnä poliittisen mutapainin alustana. Luulen kuitenkin, että suuri osa X:n käyttäjistä osaa suhtautua siellä kohtaamiinsa sisältöihin eri tavalla kuin Tiktokin käyttäjät, jotka eivät välttämättä tiedosta miten palvelu heihin vaikuttaa.”

Vaikka X:ssa on haitallista sisältöä; on rokotedenialisteja, juutalaisvastaisuutta ja litteään maahan uskovia sekä Suomessa vielä aiemmin vierasta ja ikävää mutapainia, uskoo Moilanen, ettei X:n käyttäjäkunta ei ole disinformaatiolle yhtä altis kuin Tiktokin käyttäjät. X:n käyttäjät suhtautuvat käyttämäänsä palveluun Tiktokin käyttäjiä kriittisemmin.

”Tiktokin osalta on oleellista muistaa se, että meillä on jo verraten paljon tietoa haitallisista sisällöistä, joita siellä on levinnyt ja saanut aikaan vakaviakin ongelmia. Mielestäni siinä mielessä Tiktokista on syytä olla huolissaan.”

Twitter (X) on ollut aiemmin merkittävä palvelu avoimen datan ja tiedonhankinnan kannalta. Moilanen on harmissaan, että se on menettänyt tai menettämässä tämän aseman. Venäjän Ukrainaa vastaan käymä sota on esimerkki siitä, että sodan alkuvaiheessa talvella 2022 Twitter oli vielä monille keskeinen tai keskeisin tietolähde.

”Tiktok taas on ymmärtääkseni enemmän viihde- tai viihdykepalvelu. On pakko myöntää, että olen itsekin sillä tavalla keski-ikäinen setä, etten pysty Tiktokia kovin asiantuntevasti kommentoimaan, kun en siellä kovinkaan paljoa ole käynyt.”

”En usko, että ongelmaa pystytään ratkaisemaan palveluiden kieltämisellä”

Panu Moilanen ymmärtää kuitenkin hyvin, miksi Tiktok saa lisää käyttäjiä. Kyse on tarpeesta tavoittaa sitä eniten käyttävät ikäluokat. Tämä tarve koskee myös esimerkiksi korkeakouluja kuten Jyväskylän yliopistoa, joka toivoo saavansa Tiktokia käyttävistä ikäluokista opiskelijoita.

Tiktok on haluttu kieltää. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump teki kieltämishankkeesta jopa eräänlaisen välineen Kiinaa vastaan puuhaamalleen kauppasodalle. Montanan osavaltion oli tarkoitus kieltää palvelun käyttö osavaltiossa kokonaan kuluvan vuoden alusta, mutta asia on riitautettu liittovaltion oikeusasteissa. Suomessa sovelluksen käytön työpuhelimilla ovat kieltäneet ainakin siviilitiedustelu Suojelupoliisi ja STT:n keväisen tiedon mukaan myös Kokoomuksen eduskuntaryhmä. Myös Jyväskylän yliopisto on kieltänyt sovelluksen työntekijöiltään, kertoo Panu Moilanen.

Suostuuko pullon henki enää kuitenkaan menemään takaisin pulloon, jos heristetään sormea ja sanotaan että ei saa? Tuskin, uskoo Moilanen.

”Pullon henki on ollut karkuteillä jo vuosikymmeniä, vain se media tai toimintatapa joka henkeä on kulloisenakin vuosikymmenenä edustanut, on vaihdellut.”

Olemme tilanteessa, jossa teknologian ja toimintatapojen kehitys on johtanut siihen, että vanhempien ja nuorempien ikäpolvien median ja viestintäpalveluiden käyttö on erilaista. Moilasen mielestä tämä pitää tunnistaa ja tunnustaa.

”En usko, että ongelmaa pystytään ratkaisemaan palveluiden kieltämisellä. Minulla on ehkä opettajan ammattiini pohjautuva uskomus, että meidän nuorille toivoillemme kertominen ja valistaminen toivottavasti oikeissa kanavissa ja oikeilla tavoilla on se tapa, jolla voidaan hallita sitä monimutkaisuutta, joka maailmassa vallitsee.”

Tyttö kuvasi tanssivideota TikTokiin vuonna 2020. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

 

Uusimmat

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)