Verkkouutiset

Tanska

Tanskalta ja USA:lta yli 600 miljoonan euron sotilasapu Ukrainalle

Presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitti torstaisessa iltapuheessaan Yhdysvaltoja ja Tanskaa Ukrainalle äskettäin toimitetuista puolustusapupaketeista, Ukrinform raportoi.

– Tänään on tehty päätös kahdesta uudesta puolustustukipaketista, Yhdysvalloista ja Tanskasta, presidentti sanoi.

Yhdysvaltain paketti sisältää ilmapuolustusohjuksia, HIMARS-ohjuksia ja 155 mm:n tykistökranaatteja.

– Tämän amerikkalaisen paketin kokonaissumma on 150 miljoonaa dollaria (142 miljoonaa euroa). Kiitän presidentti (Joe) Bideniä, hänen tiimiään, Yhdysvaltain kongressia ja kaikkia amerikkalaisia, jotka arvostavat vapautta. On erittäin tärkeää, että vapauden vihollisilla ei ole illuusiota vapauden puolustamisesta, presidentti painotti.

Hän pani merkille myös merkittävän tanskalaisen paketin, jonka arvo on 522 miljoonaa dollaria (495 miljoonaa euroa).

Paketti sisältää panssaroituja ajoneuvoja, panssarivaunuja, jalkaväen taisteluajoneuvoja, droneja ja tykistökranaatteja.

– Kiitos, Tanska! Tämä auttaa meitä todella suojelemaan ihmisten elämää etulinjassa, presidentti totesi.

Lisäksi Zelenskyi kertoi puhelustaan Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin kanssa.

– Erittäin olennaista, mitä tulee puolustusyhteistyömme edelleen kehittämiseen, Euroopan yhtenäisyyden säilyttämiseen kaikkien kumppaneidemme kesken ja rauhankaavaamme. Olen kiitollinen Tanskalle sen valmiudesta todella edistää rauhankaavan täytäntöönpanoa, Zelenskyi totesi.

Lääkärilehti: Pohjoismaiden paras perusterveydenhuolto on Tanskassa

Perusterveydenhuolto toimii Pohjoismaissa parhaiten Tanskassa, arvioi Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski Lääkärilehdelle.

Lääkärilehdessä vertailtiin Pohjoismaiden ja Viron perusterveydenhuollon järjestelmiä.

Artikkelissa kuitenkin muistetaan, että vertailu on vaikeaa, sillä jokaisessa maassa on omat vahvuutensa ja haasteensa terveydenhuollon järjestämisessä ja tarjoamisessa.

Palvelujen järjestämisessä on eri maiden välillä eroavaisuuksia. Suomessa ja Ruotsissa potilailla on mahdollisuus valita terveysasemansa, mutta ei lääkäriä. Ruotsissa voi valita myös yksityisen terveysaseman. Norjassa ja Tanskassa potilaat taas voivat valita oman lääkärinsä ja lääkäreillä on omat potilaslistansa.

Suomessa ja Ruotsissa lääkärit ovat työntekijöitä, kun taas Tanskassa he voivat olla itsenäisiä ammatinharjoittajia tai omistajia. Norjassa lääkäri on omistaja tai työntekijä.

Vuorenkoski katsoo, että tanskalaisessa järjestelmässä on kuitenkin merkittäviä vahvuuksia verrattuna muihin maihin.

Yksi keskeinen syy on yleislääkärin vastaanoton pitämisen haluttavuus Tanskassa. Yleislääkärit ovat usein kokeneita, itsenäisiä ammatinharjoittajia. Suomessa terveyskeskuslääkärit ovat usein nuorempia, eivätkä työpaikat ole ammattikunnan halutuimpia.

Tanskassa yleislääkäreillä on keskimäärin 1 740 potilasta listallaan, ja he saavat tulojaan kapitaatiosta (kiinteä maksu listalla olevasta potilaasta) sekä käynti- ja toimenpidemaksuista. Suomessa lääkärit ovat tottuneet saamaan kuukausipalkkaa.

Potilaat voivat Tanskassa vaihtaa lääkärilistaa kerran kuukaudessa, mutta harva käyttää mahdollisuutta. Tanskan yleislääkäriyhdistyksen tutkimuksen mukaan vain muutama prosentti tanskalaisista ilmoitti olevansa tyytymätön lääkärisuhteeseensa.

Suhteutettuna väestömäärään Tanskassa on vähemmän perusterveydenhuollon lääkäreitä kuin Suomessa, mutta hoitoon pääsee muutamassa päivässä.

Lisäksi hoitosuhteen jatkuvuuden katsotaan vähentävän sairastavuutta ja kuolleisuutta. Kuitenkin myös Tanskassa tietyillä alueilla kärsitään lääkäripulasta.

Vuorenkosken mukaan Tanskan omalääkärimallia pitäisi ”ainakin kokeilla” myös Suomessa, vaikka katsookin että ammatinharjoittajamalli ei kulttuurierojen takia välttämättä sellaisenaan sopisi Suomeen.

Suomen perusterveydenhuollon vahvuudeksi katsotaan moniammatillisuus. Terveyskeskuksissa palvelee lääkärien lisäksi esimerkiksi hoitajia, fysioterapeutteja, psykologeja sekä tutkimus- ja laboratoriopalveluja.

Vakoilukohu Tanskassa: Tiedustelujohtajan koti asennettiin täyteen mikrofoneja

Tanskan ulkomaantiedustelua vuodesta 2015 johtanutta Lars Findseniä syytetään valtionsalaisuuksien vuotamisesta toimittajille ja lähisukulaisille. Oikeudenkäynnin on määrä alkaa syksyn aikana.

Oikeudessa käsitellään lisäksi syytteitä Findsenin entistä esimiestä Claus Hjort Frederikseniä vastaan. Hän toimi puolustusministerinä vuoteen 2019 asti.

Lars Findsen kertoo Guardian-lehdelle saaneensa tietää pidätyksen jälkeen, että Tanskan tiedustelupalvelu oli kuunnellut kuukausien ajan hänen puheluitaan ja asentanut hänen kotiinsa lukuisia kuuntelulaitteita. Todistusaineistoksi kerättiin satoja tunteja keskusteluja.

– Se oli järkyttävintä. Katsoa, kuinka koko elämä muutetaan poliisiraporteiksi, jotka kirjoitettiin äänitteiden pohjalta, tiedustelujohtaja sanoo.

Poikkeukselliset rikostutkinnat ovat herättäneet laajaa kohua Tanskassa. Osa oikeusoppineista on arvostellut maan hallituksen tapaa hoitaa asiaa. Findsenin ja Frederiksenin syytteet pohjautuvat maanpetosta koskeviin pykäliin, joita ei ole käytetty yli 40 vuoteen.

Enimmäisrangaistus on 12 vuotta vankeutta. Molemmat miehet ovat vakuuttaneet syyttömyyttään.

Lars Findsen on kuvaillut tutkintaa ”täysin hulluksi”. Claus Hjort Frederiksen väittää syytteiden olevan poliittinen ”huijaus”.

Tapaus liittyy Tanskan ja Yhdysvaltain NSA-tiedustelupalvelun väliseen yhteistyöhön, joka nousi julkisuuteen vuonna 2014 Edward Snowdenin vuotamien tietojen myötä. Sen pohjalta syntyi huoli siitä, että Tanskan kansalaisten tietoja olisi kerätty laittomasti.

Tanskan tiedustelua valvova itsenäinen taho sai käsiinsä asiaa koskevan sisäisen raportin ja satoja tunteja nauhoitteita. Niiden pohjalta Findsen ja useita hänen kollegoitaan vapautettiin tilapäisesti tehtävistään.

Norjalta Ukrainalle 50 telakuorma-autoa, Tanskalta 45 panssarivaunua

Kyseessä ovat NM199 (M548) telakuorma-autot.

– Nämä ovat tärkeitä tarvikkeiden saamiseksi alueille, joilla ei ole teitä, Norjan puolustusministeri Björn Arild Gram sanoi Ukrinformin mukaan.

Ministerin mukaan ajoneuvo pystyy liikkumaan maastossa, johon tavallisialla kuorma-autoilla ei ole pääsyä. Ne voivat kuljettaa ammuksia, ruokaa ja vettä Ukrainan joukoille taistelukentällä.

Ajoneuvot ovat olleet Norjan asevoimien varastossa, mutta ne on nyt huollettu.

Tanskan puolustusministeri Troels Lund Poulsen puolestaan ilmoitti, että Tanska lahjoittaa 45 panssarivaunua lisää Ukrainalle. Lahjoitus koostuu 30 Leopard 1 -panssarivaunusta ja 15 T-72 -vaunusta.

Aiempien raporttien mukaan Tanska lahjoittaisi Ukrainalle noin 833 miljoonan dollarin arvoisen asepaketin, joka sisältää panssarivaunuja, jalkaväen taisteluajoneuvoja, kranaatteja ja ilmatorjunta-aseita.

 

”Olemme valmiita vaihtamaan Belgorodin Ukrainan Nato-jäsenyyteen”

– Alueiden vaihtoa? Olemme valmiita vaihtamaan (Venäjän) Belgorodin Nato-jäsenyyteemme, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi veisteli lehdistötilaisuudessa sunnuntaina Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin kanssa Ukrinformin mukaan.

Hän totesi myös, että neuvotteluissa Tanskan kanssa F-16-hävittäjistä kumpikaan osapuoli ei keskustellut siitä, olisiko niillä mahdollista tehdä iskuja Venäjän alueelle.

– Meille tärkeintä on alueemme vapauttaminen. Erityinen tehtävämme on puolustaa itseämme. Emme ole venäläisiä, tarvitsemme Ukrainan maata, Zelenskyi sanoi.

Myös Alankomaiden kanssa saavutettiin perjantaina läpimurto. Zelenskyi ja Alankomaiden pääministeri Mark Rutte päättivät, että Ukraina saisi maalta yhteensä 42 kappaletta F-16-hävittäjiä.

Ukraina saamassa lähiviikkoina 80 Leopard-panssarivaunua

– Lähiviikkoina kymmeniä Saksan ja Tanskan toimittamia Leopard 1 A5 -panssarivaunuja toimitetaan Ukrainaan, Saksan puolustusministeri Boris Pistorius sanoi maanantaina Ukrinformin mukaan.

Hän totesi, että Saksan hallitus hyväksyi toukokuussa Ukrainalle uuden 2,7 miljardin euron turvallisuusapupaketin, joka kattaa Ukrainan välittömät asetarpeet, erityisesti IRIS-T SLM -ilmapuolustusjärjestelmät.

Tanskan vt. puolustusministeri Troels Lund Poulsen puolestaan sanoi toukokuussa, että Saksa ja Tanska luovuttavat pian 80 Leopard 1 A5 -panssarivaunua Ukrainalle.

Tanskalaisprofessori HBL:lle: Meidän pitäisi seurata Suomen esimerkkiä

Tunnettu tanskalainen professori ja kirjailija Ditlev Tamm kehottaa kotimaataan ottamaan mallia Suomen turvallisuuspolitiikasta, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehti on haastattelut Tammia, joka on kirjoittanut aiheesta kolumnin tanskalaiseen Berlingske-sanomalehteen.

Tamm on Tanskassa näkyvä tiedemies ja yhteiskunnallinen keskustelija. Hän on Kööpenhaminan yliopiston oikeushistorian emeritusprofessori, mutta on uransa aikana kommentoinut ahkerasti myös muita aihepiirejä. Tamm on muun muassa kirjoittanut kokoomuksen tanskalaisen sisarpuolueen Det Konservative Folkepartin historiikin.

Tammilla on läheiset suhteet Suomeen, sillä hänen vaimonsa on suomalainen ja hän puhuu suomea.

Kolumnissaan, joka on julkaistu otsikolla ”Suomalaiset ovat heränneet, Tanskan pitäisi tehdä samoin”, hän kuvailee suomalaisten kääntymistä Nato-jäsenyyden kannalle sekä hakeutumista puolustusliittoon ”paradigman muutokseksi”. Tanskassa tätä ei ymmärretä, professori kirjoittaa.

– Valitettavasti sotilaallinen apu tuskin tosipaikan tullen tulee Tanskasta, mutta meidänkin pitäisi herätä ja ymmärtää tilanteen vakavuus.

Tammin mukaan Tanskassa poliitikot eivät ole käsittäneet kansanvälisen tilanteen vakavuutta. Professorin mukaan Tanskassa riidellään rukouspäivästä, samalla kun muualla Euroopassa soditaan. Valtion kannalta keskeisten instituutioiden, kuten oikeuslaitoksen ja maanpuolustuksen, on annettu heikentyä. Esimerkkinä oikeuslaitoksen heikosta tilasta hän pitää koronapandemian aikaista ja laajan kohun aiheuttanutta minkkijupakkaa, jossa Tanskan hallitus teki sittemmin lainvastaiseksi osoittautuneen päätöksen lopettaa kaikki maan minkit.

Tanskan armeijassa on taas enemmän upseereita kuin taisteluvalmiita sotilaita, Tamm arvostelee.

– Suomi näkee sotilaalliset uhat selkeämmin kuin Tanska. Se on historia ja maantiede huomioon ottaen ymmärrettävää. Suurin ero on siinä, että suomalaiset tietävät mitä sota on.

Tanskassa poliitikkojen prioriteetit ovat olleet muualla kuin puolustuskyvyn vaalimisessa, professori sanoo. Tamm kertoo haastattelussa naureskelleensa suomalaisessa vaalikeskustelussa esille nostetulle ”Tanskan mallille”. Vaikka Tanskassa onkin panostettu sosiaalipolitiikkaan, on maa joutunut maksamaan siitä hinnan, hän sanoo, maanpuolustuksen tilaan viitaten.

Nyt hän kehottaa Tanskan hallitusta pistämään hyvinvointiuudistukset toistaiseksi tauolle ja keskittymään koulutuksen, oikeuslaitoksen ja maanpuolustuksen kuntoon saamiseen.

Tamm kehuu haastattelussa Suomen ymmärtäneen nopeasti nyky-Venäjän epäluotettavuuden sopimuskumppanina.

– Se on varmastikin ollut järkytys maalle, joka on suuriruhtinaskunnan ajoista lähtien onnistunut neuvottelemaan itselleen jonkinlaisen sopimuksen. (Venäjän) toiminta on ollut jollain tapaa rationaalista, Tamm kuvailee.

– Mutta nyt Suomen ja meidän muiden edessä on hirviömäinen henkilö, johon ei enää voi luottaa. Silloin voin toimia vain yhdellä tavalla, olemalla selkeä. Sitä Suomi on ollut Nato-jäsenyyden myötä, Tamm sanoo HBL:lle.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)