Verkkouutiset

Tanska

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ukraina saamassa F-16-hävittäjiä, lupaa lähettiläs

Ukraina saa Tanskalta sen lupaamat F-16-hävittäjät kesällä. Näin lupasi viikonloppuna Tanskan suurlähettiläs Ukrainassa. Ole Egberg Mikkelsen kertoi asiasta We Are Ukraine -televisiokanavan haastattelussa.

Ukraina on saamassa koneita. Koko F-16-kalustomme poistetaan käytöstä, Mikkelsen sanoi, mutta ei kertonut, kuinka monta hävittäjää Ukraina on saamassa.

Tanska on uusimassa koko hävittäjäkalustonsa. Se hankkii tilalle uuden polven F-35-hävittäjiä, joita myös Suomi on saamassa käyttöikänsä päähän tulevien Hornet-koneiden tilalle.

Lähettiläs Mikkelsen kertoi myös, että Tanska myy 24 hävittäjää Argentiinaan. Nämä koneet eivät kuitenkaan ole kuuluneet siihen koneiden joukkoon, jotka on tarkoitus lähettää Ukrainaan. Ne eivät siis ole pois siitä, mitä Ukraina on Tanskalta saamassa.

– Ei ole syytä huoleen, Ukraina on saamassa F-16-koneita kuten on luvattu.

Ukrainan ilmavoimien viestintäpäällikkö Ilja Jevlaš kertoi aiemmin huhtikuussa, että ukrainalaisten lentäjien koulutus Tanskassa ja Yhdysvalloissa on edennyt loppusuoralle.

Haastattelussa Tanskan suurlähettiläs kertoi, että hänestä on tärkeää että Ukraina saisi luvatut F-16-hävittäjät, sillä niistä voi olla apua Ukrainan puolustaessa kaupunkejaan Venäjän ilmahyökkäyksiltä.

Lue myös: Pekka Toveri MTV:lle: F-16-hävittäjät olisivat Ukrainalle tärkeitä

Tanskan ilmavoimien polttoaine tulikin Venäjältä – ”Sopimatonta ja tahatonta”

Tanskan ilmavoimat on saattanut hankkia tietämättään kaksi miljoonaa litraa polttoainetta Venäjältä, kertoo Ekstrabladet.

Monet asevoimien polttoaineentoimittajat ovat tiettävästi hankkineet polttoainetta Intian Vadinarissa päämajaansa pitävän Nayara Energyn kautta. Nayara Energyn taas omistaa venäläinen Rosneft, ja yhtiö itse hankkii öljynsä Venäjältä.

Lisäksi polttoainetta on hankittu britannialaiselta BP:ltä sekä Turkin asevoimilta. BP hankkii kuitenkin osan polttoaineestaan Nayara Energyltä, ja puolet Turkin öljystä tulee suoraan Venäjältä.

Yhteensä venäläistä polttoainetta on hankittu yli 2,3 miljoonan euron edestä.

Ekstrabladetin ja tutkivaan journalismiin erikoistunut Danwatchin mukaan Tanskan asevoimilla ei käytännössä ole keinoja selvittää, mistä sen käyttämät polttoaineet ovat peräisin.

Asevoimat tai sen hankinnoista vastaava Materiaali- ja hankintavirasto FMI eivät ole olleet tietoisia venäläisestä polttoaineesta. FMI kertoo, että se käynnisti helmikuun 2022 jälkeen tehostetun huolellisuusohjelman, jossa toimittajien tulee vakuuttaa noudattavansa Venäjä-pakotteita.

FMI kuitenkin myöntää, ettei se voi olla täysin varma, ettei venäläisiä polttoaineita olisi käytetty. Tilannetta hankaloittaa se, että osa ilmavoimien käyttämästä polttoaineesta kulkee tanskalaisen jalostamon kautta, jolloin sen alkuperämaaksi merkitään Tanska.

– Ei ole mahdollista varmistaa, etteikö pieni määrä lentoasemilta tankattua BP:n toimittamaa polttoainetta olisi voinut tulla venäläisomisteisesta jalostamosta Vadinarissa, FMI toteaa lausunnossaan.

Entisen kontra-amiraali Torben Ørting Jørgensenin mukaan on ymmärrettävää, mikäli puolustusvoimat on luullut BP:n toimittaman polttoaineen olleen säännösten mukaista.

– Jos selviää, että polttoaine tulee Venäjän toimittamana, on selvää, että se on sopimatonta ja tahatonta, Jørgensen kommentoi.

Jørgensen peräänkuuluttaa tarkempaa selvitystä siitä, miten tanskalaiset hävittäjät päätyivät lentämään venäläisellä polttoaineella. Hänen mielestään on myös selvää, että yhdenkään tanskalaisen lentokoneen ei tulisi käyttää Venäjältä lähtöisin olevia polttoaineita.

Tanskalaisen sotalaivan ohjusjärjestelmä jumittui kauhistuttavalla hetkellä – pian toinenkin takkusi

Tanskassa kuohuu, kun kahdessa sen merivoimien aluksessa on ilmennyt suuria vikoja. Niiden tutkajärjestelmät ja ohjuslaukaisimet saattavat jumittua kriittisellä hetkellä. Asia tuli julkisuuteen, kun tanskalainen puolustusalan julkaisu Olfi kertoi asiasta alkuviikosta.

Olfin tietojen mukaan tanskalainen Iver Huitfeldt -fregatti oli turvaamassa kaupallista meriliikennettä Punaisellamerellä maaliskuun alussa, kun aluetta riivaavat huhtikapinalliset kävivät sen kimppuun itsemurhalennokeilla. Tuolloin sen ohjusjärjestelmä meni jumiin puoleksi tunniksi, eikä alus pystynyt käyttämään niitä.

175-henkinen miehistö otti käyttöön b-suunnitelman, ja onnistui ampumaan alas sen kimppuun lähetetyt neljä dronea. Tämä b-suunnitelma ei kuitenkaan ollut yhtä tehokas, mikä johti siihen, että ammuksia kului paljon. Tiistaina Tanskan merivoimat kertoi, että fregatti oli kotimatkalla ja julkaisi videon siitä, miten dronet torjuttiin. Voit katsoa videon uutisen lopusta.

Olfi-lehti tiesi tiistaisessa skuupissaan kertoa, että ohjusjärjestelmien viat ovat olleet merivoimissa tiedossa jo kauan. Tämä pahensi tilannetta entisestään, sillä yleisö ei ollut tiennyt niistä mitään.

Keskiviikkoiltaan mennessä soppa oli jo niin syvä, että Tanskan puolustusministeri Troes Lund Poulsen ilmoitti, ettei Tanskan puolustusvoimien komentaja nauti enää hänen luottamustaan. Selkokielellä sanottuna komentaja Flemming Lentfer sai siis potkut. Asiaan vaikutti se, että ohjusjärjestelmän jumiutuminen kriittisellä hetkellä 9. maaliskuuta Punaisellamerellä oli tullut puolustusministerin tietoon maanantai-iltana. Merivoimista tieto ohjusjärjestelmän jumiutumisesta oli kuitenkin kerrottu asevoimien pääesikuntaan neljä päivää tapahtuneen jälkeen, mutta on epäselvää, kantautuiko se pääesikunnasta puolustusministerille ennen huhtikuun ensimmäistä päivää, kertoi Tanskan yleisradioyhtiö DR.

Juuri kun puolustusministeri oli saanut taklattua kriisin ja nimitettyä virkaatekeväksi puolustusvoimien komentajaksi erikoisjoukkojen komentajan, oli Iver Huitfeldt -alus palaamassa Tanskaan torstaina. Se ehti päästä Korsørin satamaan, kun sen viereen ankkuroidun sisaraluksen, fregatti Niels Juelin ohjusjärjestelmä jumittui laukaisuvalmiuteen. Tanskan puolustusvoimat hätääntyi – mitä jos Harpoon-ohjus laukeaisi ja lähtisi matkaan? Koko Ison-Beltin salmi suljettiin meri- ja lentoliikenteeltä. Se jouduttiin pitämään suljettuna useita tunteja, kunnes ohjusjärjestelmän jumi saatiin ratkaistua.

Tanskan merivoimilla on kolme Iver Huitlfedt -luokan ilmatorjuntafregattia. Lisäksi merivoimien 2. laivueessa, kotisatamaan Korsør, on myös kaksi Absalon-luokan monitoimifregattia.

Nyt Tanskassa vaaditaan vielä selvitystä siitä, oliko Iver Huitfledt -fregatti riittävän taisteluvalmis, kun se lähetettiin torjuntatoimiin Punaisellemerelle. Lisäksi Tanskan sotilastiedustelu on määrätty tutkimaan, miten Olfi-julkaisu sai käsiinsä ja julkaistavakseen salaista tietoa.

Tanska saa tänään uuden kuninkaan

Tanskan kruununprinssistä tulee tänään kuningas Frederik X. Valta siirtyy hänelle, kun hänen 83-vuotias äitinsä kuningatar Margareeta II luopuu kruunusta 52 vuotta kestäneen valtakautensa jälkeen. Vallanvaihdosta uutisoi muun muassa tanskalainen Jyllands Posten.

Kuningattaren tai kuninkaan tehtävänä on Tanskassa muun muassa uuden hallituksen nimittäminen sekä lakien allekirjoittaminen. Maan perustuslaki kuvaa hallitusmuotoa rajoitetuksi monarkiaksi.

Lehden mukaan kuningatar Margareetan valtakausi on lujittanut tanskalaista monarkiaa ja muodostanut valtaistuimesta horjumattoman instituution tanskalaisille.

– Sunnuntai 14. tammikuuta on juhlapäivä, jota emme koskaan unohda. Se ei ole vain monarkian, vaan todellakin myös demokratian juhlapäivä, maan suurimpiin lehtiin kuuluva Jyllands Postenissa analysoi.

Tanskan kuningashuone nauttii korkeaa suosiota, joka on kasvanut viime vuosina. Vallanvaihdos kiinnostaa tanskalaisia ja on aiheuttanut ruuhkia maan pääkaupungin Kööpenhaminan kaduilla, kun ihmiset ovat kerääntyneet kaduille seuraamaan tapahtumia.

55-vuotias tuleva kuningas Frederik on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Hän on naimisissa ja neljän lapsen isä. Frederikin isä, kuningatar Margareetan puoliso prinssi Henrik kuoli vuonna 2018.

Tanskassa massiivinen terrorinvastainen operaatio – tämä tiedetään

Tanskassa on otettu useita henkilöitä kiinni epäiltyinä terroristi-iskun valmistelusta. Tanskan suojelupoliisilla (PET) ja useilla poliisilaitoksilla oli tänä aamuna massiivinen operaatio, joka kohdistui useisiin paikkoihin, muun muassa Odenseen ja Itä-Jyllantiin sekä Gellerupparkeniin, joka on maahanmuuttajavaltainen lähiö Aarhusissa.

Viranomaisten mukaan kolme henkilöä on pidätetty ja etsintöjä tehdään edelleen. Lisäksi yksi henkilö on otettu kiinni Alankomaissa. Tanskan puoluejohtajat ovat parhaillaan koolla tilanteen johdosta.
Pommiuhkauksen vuoksi aamulla suljettu Aarhusin rautatieasema on jälleen avattu, eikä sen epäillä liittyvän aamun operaation, kertoo tanskalaislehti Berlingske.

PET:n operaatiojohtaja Flemming Drejer sanoi tiedotustilaisuudessa, että kyse on terroristiverkostosta, joka suunnitteli iskua, mutta ei ottanut kantaa ryhmän kohteeseen tai motiiviin. PET:n mukaan verkoston lonkerot ulottuvat ulkomaille.

– Syy miksi lähdimme liikkelle niin massiivisessa aikaisessa vaiheessa on siinä, että tanskalaisten täytyy pystyä tuntemaan olonsa turvalliseksi, Drejer sanoi.

Poliisin mukaan se vahvistaa läsnäoloa Kööpenhaminassa joulun alla sekä kiinnittää huomiota alueille, jossa asuu juutalaisia.

Militanttiin islamismiin perehtynyt terrorismitutkija Tore Refslund Hamming sanoo lehdelle, että terrorismin uhka on kasvanut viimeisen kuuden kuukauden aikana. Hän kuitenkin korostaa, ettei vielä ole varmuutta mihin operaatio liittyy.

– Uhka on lisääntynyt Koraanin polttamisten ja Israelin ja Hamasin sodan alkamisen jälkeen. Myös tiedustelupalvelut ovat todenneet tämän.

Tanskademokraattien puheenjohtaja Inger Støjberg kehuu Tanskan tiedustelupalvelua ja poliisia mahdollisen terrori-iskun estämisestä.

– Näemme, että kaduilla huudetaan pyhää sotaa. Tanskassa on tällä hetkellä epäilemättä nousussa islamilaista liikehdintää, ja meidän on otettava se vakavasti, Støjberg sanoi maan TV2-kanavalla.

Terrorismiuhan luokitus on täällä hetkellä neljännellä tasolla viidestä. PET-johtaja muistutti kuitenkin tiedotustilaisuudessa, että taso on ollut sama jo pidempään.

Tanskalta ja USA:lta yli 600 miljoonan euron sotilasapu Ukrainalle

Presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitti torstaisessa iltapuheessaan Yhdysvaltoja ja Tanskaa Ukrainalle äskettäin toimitetuista puolustusapupaketeista, Ukrinform raportoi.

– Tänään on tehty päätös kahdesta uudesta puolustustukipaketista, Yhdysvalloista ja Tanskasta, presidentti sanoi.

Yhdysvaltain paketti sisältää ilmapuolustusohjuksia, HIMARS-ohjuksia ja 155 mm:n tykistökranaatteja.

– Tämän amerikkalaisen paketin kokonaissumma on 150 miljoonaa dollaria (142 miljoonaa euroa). Kiitän presidentti (Joe) Bideniä, hänen tiimiään, Yhdysvaltain kongressia ja kaikkia amerikkalaisia, jotka arvostavat vapautta. On erittäin tärkeää, että vapauden vihollisilla ei ole illuusiota vapauden puolustamisesta, presidentti painotti.

Hän pani merkille myös merkittävän tanskalaisen paketin, jonka arvo on 522 miljoonaa dollaria (495 miljoonaa euroa).

Paketti sisältää panssaroituja ajoneuvoja, panssarivaunuja, jalkaväen taisteluajoneuvoja, droneja ja tykistökranaatteja.

– Kiitos, Tanska! Tämä auttaa meitä todella suojelemaan ihmisten elämää etulinjassa, presidentti totesi.

Lisäksi Zelenskyi kertoi puhelustaan Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin kanssa.

– Erittäin olennaista, mitä tulee puolustusyhteistyömme edelleen kehittämiseen, Euroopan yhtenäisyyden säilyttämiseen kaikkien kumppaneidemme kesken ja rauhankaavaamme. Olen kiitollinen Tanskalle sen valmiudesta todella edistää rauhankaavan täytäntöönpanoa, Zelenskyi totesi.

Lääkärilehti: Pohjoismaiden paras perusterveydenhuolto on Tanskassa

Perusterveydenhuolto toimii Pohjoismaissa parhaiten Tanskassa, arvioi Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski Lääkärilehdelle.

Lääkärilehdessä vertailtiin Pohjoismaiden ja Viron perusterveydenhuollon järjestelmiä.

Artikkelissa kuitenkin muistetaan, että vertailu on vaikeaa, sillä jokaisessa maassa on omat vahvuutensa ja haasteensa terveydenhuollon järjestämisessä ja tarjoamisessa.

Palvelujen järjestämisessä on eri maiden välillä eroavaisuuksia. Suomessa ja Ruotsissa potilailla on mahdollisuus valita terveysasemansa, mutta ei lääkäriä. Ruotsissa voi valita myös yksityisen terveysaseman. Norjassa ja Tanskassa potilaat taas voivat valita oman lääkärinsä ja lääkäreillä on omat potilaslistansa.

Suomessa ja Ruotsissa lääkärit ovat työntekijöitä, kun taas Tanskassa he voivat olla itsenäisiä ammatinharjoittajia tai omistajia. Norjassa lääkäri on omistaja tai työntekijä.

Vuorenkoski katsoo, että tanskalaisessa järjestelmässä on kuitenkin merkittäviä vahvuuksia verrattuna muihin maihin.

Yksi keskeinen syy on yleislääkärin vastaanoton pitämisen haluttavuus Tanskassa. Yleislääkärit ovat usein kokeneita, itsenäisiä ammatinharjoittajia. Suomessa terveyskeskuslääkärit ovat usein nuorempia, eivätkä työpaikat ole ammattikunnan halutuimpia.

Tanskassa yleislääkäreillä on keskimäärin 1 740 potilasta listallaan, ja he saavat tulojaan kapitaatiosta (kiinteä maksu listalla olevasta potilaasta) sekä käynti- ja toimenpidemaksuista. Suomessa lääkärit ovat tottuneet saamaan kuukausipalkkaa.

Potilaat voivat Tanskassa vaihtaa lääkärilistaa kerran kuukaudessa, mutta harva käyttää mahdollisuutta. Tanskan yleislääkäriyhdistyksen tutkimuksen mukaan vain muutama prosentti tanskalaisista ilmoitti olevansa tyytymätön lääkärisuhteeseensa.

Suhteutettuna väestömäärään Tanskassa on vähemmän perusterveydenhuollon lääkäreitä kuin Suomessa, mutta hoitoon pääsee muutamassa päivässä.

Lisäksi hoitosuhteen jatkuvuuden katsotaan vähentävän sairastavuutta ja kuolleisuutta. Kuitenkin myös Tanskassa tietyillä alueilla kärsitään lääkäripulasta.

Vuorenkosken mukaan Tanskan omalääkärimallia pitäisi ”ainakin kokeilla” myös Suomessa, vaikka katsookin että ammatinharjoittajamalli ei kulttuurierojen takia välttämättä sellaisenaan sopisi Suomeen.

Suomen perusterveydenhuollon vahvuudeksi katsotaan moniammatillisuus. Terveyskeskuksissa palvelee lääkärien lisäksi esimerkiksi hoitajia, fysioterapeutteja, psykologeja sekä tutkimus- ja laboratoriopalveluja.

Vakoilukohu Tanskassa: Tiedustelujohtajan koti asennettiin täyteen mikrofoneja

Tanskan ulkomaantiedustelua vuodesta 2015 johtanutta Lars Findseniä syytetään valtionsalaisuuksien vuotamisesta toimittajille ja lähisukulaisille. Oikeudenkäynnin on määrä alkaa syksyn aikana.

Oikeudessa käsitellään lisäksi syytteitä Findsenin entistä esimiestä Claus Hjort Frederikseniä vastaan. Hän toimi puolustusministerinä vuoteen 2019 asti.

Lars Findsen kertoo Guardian-lehdelle saaneensa tietää pidätyksen jälkeen, että Tanskan tiedustelupalvelu oli kuunnellut kuukausien ajan hänen puheluitaan ja asentanut hänen kotiinsa lukuisia kuuntelulaitteita. Todistusaineistoksi kerättiin satoja tunteja keskusteluja.

– Se oli järkyttävintä. Katsoa, kuinka koko elämä muutetaan poliisiraporteiksi, jotka kirjoitettiin äänitteiden pohjalta, tiedustelujohtaja sanoo.

Poikkeukselliset rikostutkinnat ovat herättäneet laajaa kohua Tanskassa. Osa oikeusoppineista on arvostellut maan hallituksen tapaa hoitaa asiaa. Findsenin ja Frederiksenin syytteet pohjautuvat maanpetosta koskeviin pykäliin, joita ei ole käytetty yli 40 vuoteen.

Enimmäisrangaistus on 12 vuotta vankeutta. Molemmat miehet ovat vakuuttaneet syyttömyyttään.

Lars Findsen on kuvaillut tutkintaa ”täysin hulluksi”. Claus Hjort Frederiksen väittää syytteiden olevan poliittinen ”huijaus”.

Tapaus liittyy Tanskan ja Yhdysvaltain NSA-tiedustelupalvelun väliseen yhteistyöhön, joka nousi julkisuuteen vuonna 2014 Edward Snowdenin vuotamien tietojen myötä. Sen pohjalta syntyi huoli siitä, että Tanskan kansalaisten tietoja olisi kerätty laittomasti.

Tanskan tiedustelua valvova itsenäinen taho sai käsiinsä asiaa koskevan sisäisen raportin ja satoja tunteja nauhoitteita. Niiden pohjalta Findsen ja useita hänen kollegoitaan vapautettiin tilapäisesti tehtävistään.

Norjalta Ukrainalle 50 telakuorma-autoa, Tanskalta 45 panssarivaunua

Kyseessä ovat NM199 (M548) telakuorma-autot.

– Nämä ovat tärkeitä tarvikkeiden saamiseksi alueille, joilla ei ole teitä, Norjan puolustusministeri Björn Arild Gram sanoi Ukrinformin mukaan.

Ministerin mukaan ajoneuvo pystyy liikkumaan maastossa, johon tavallisialla kuorma-autoilla ei ole pääsyä. Ne voivat kuljettaa ammuksia, ruokaa ja vettä Ukrainan joukoille taistelukentällä.

Ajoneuvot ovat olleet Norjan asevoimien varastossa, mutta ne on nyt huollettu.

Tanskan puolustusministeri Troels Lund Poulsen puolestaan ilmoitti, että Tanska lahjoittaa 45 panssarivaunua lisää Ukrainalle. Lahjoitus koostuu 30 Leopard 1 -panssarivaunusta ja 15 T-72 -vaunusta.

Aiempien raporttien mukaan Tanska lahjoittaisi Ukrainalle noin 833 miljoonan dollarin arvoisen asepaketin, joka sisältää panssarivaunuja, jalkaväen taisteluajoneuvoja, kranaatteja ja ilmatorjunta-aseita.

 

”Olemme valmiita vaihtamaan Belgorodin Ukrainan Nato-jäsenyyteen”

– Alueiden vaihtoa? Olemme valmiita vaihtamaan (Venäjän) Belgorodin Nato-jäsenyyteemme, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi veisteli lehdistötilaisuudessa sunnuntaina Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin kanssa Ukrinformin mukaan.

Hän totesi myös, että neuvotteluissa Tanskan kanssa F-16-hävittäjistä kumpikaan osapuoli ei keskustellut siitä, olisiko niillä mahdollista tehdä iskuja Venäjän alueelle.

– Meille tärkeintä on alueemme vapauttaminen. Erityinen tehtävämme on puolustaa itseämme. Emme ole venäläisiä, tarvitsemme Ukrainan maata, Zelenskyi sanoi.

Myös Alankomaiden kanssa saavutettiin perjantaina läpimurto. Zelenskyi ja Alankomaiden pääministeri Mark Rutte päättivät, että Ukraina saisi maalta yhteensä 42 kappaletta F-16-hävittäjiä.

Ukraina saamassa lähiviikkoina 80 Leopard-panssarivaunua

– Lähiviikkoina kymmeniä Saksan ja Tanskan toimittamia Leopard 1 A5 -panssarivaunuja toimitetaan Ukrainaan, Saksan puolustusministeri Boris Pistorius sanoi maanantaina Ukrinformin mukaan.

Hän totesi, että Saksan hallitus hyväksyi toukokuussa Ukrainalle uuden 2,7 miljardin euron turvallisuusapupaketin, joka kattaa Ukrainan välittömät asetarpeet, erityisesti IRIS-T SLM -ilmapuolustusjärjestelmät.

Tanskan vt. puolustusministeri Troels Lund Poulsen puolestaan sanoi toukokuussa, että Saksa ja Tanska luovuttavat pian 80 Leopard 1 A5 -panssarivaunua Ukrainalle.

Tanskalaisprofessori HBL:lle: Meidän pitäisi seurata Suomen esimerkkiä

Tunnettu tanskalainen professori ja kirjailija Ditlev Tamm kehottaa kotimaataan ottamaan mallia Suomen turvallisuuspolitiikasta, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehti on haastattelut Tammia, joka on kirjoittanut aiheesta kolumnin tanskalaiseen Berlingske-sanomalehteen.

Tamm on Tanskassa näkyvä tiedemies ja yhteiskunnallinen keskustelija. Hän on Kööpenhaminan yliopiston oikeushistorian emeritusprofessori, mutta on uransa aikana kommentoinut ahkerasti myös muita aihepiirejä. Tamm on muun muassa kirjoittanut kokoomuksen tanskalaisen sisarpuolueen Det Konservative Folkepartin historiikin.

Tammilla on läheiset suhteet Suomeen, sillä hänen vaimonsa on suomalainen ja hän puhuu suomea.

Kolumnissaan, joka on julkaistu otsikolla ”Suomalaiset ovat heränneet, Tanskan pitäisi tehdä samoin”, hän kuvailee suomalaisten kääntymistä Nato-jäsenyyden kannalle sekä hakeutumista puolustusliittoon ”paradigman muutokseksi”. Tanskassa tätä ei ymmärretä, professori kirjoittaa.

– Valitettavasti sotilaallinen apu tuskin tosipaikan tullen tulee Tanskasta, mutta meidänkin pitäisi herätä ja ymmärtää tilanteen vakavuus.

Tammin mukaan Tanskassa poliitikot eivät ole käsittäneet kansanvälisen tilanteen vakavuutta. Professorin mukaan Tanskassa riidellään rukouspäivästä, samalla kun muualla Euroopassa soditaan. Valtion kannalta keskeisten instituutioiden, kuten oikeuslaitoksen ja maanpuolustuksen, on annettu heikentyä. Esimerkkinä oikeuslaitoksen heikosta tilasta hän pitää koronapandemian aikaista ja laajan kohun aiheuttanutta minkkijupakkaa, jossa Tanskan hallitus teki sittemmin lainvastaiseksi osoittautuneen päätöksen lopettaa kaikki maan minkit.

Tanskan armeijassa on taas enemmän upseereita kuin taisteluvalmiita sotilaita, Tamm arvostelee.

– Suomi näkee sotilaalliset uhat selkeämmin kuin Tanska. Se on historia ja maantiede huomioon ottaen ymmärrettävää. Suurin ero on siinä, että suomalaiset tietävät mitä sota on.

Tanskassa poliitikkojen prioriteetit ovat olleet muualla kuin puolustuskyvyn vaalimisessa, professori sanoo. Tamm kertoo haastattelussa naureskelleensa suomalaisessa vaalikeskustelussa esille nostetulle ”Tanskan mallille”. Vaikka Tanskassa onkin panostettu sosiaalipolitiikkaan, on maa joutunut maksamaan siitä hinnan, hän sanoo, maanpuolustuksen tilaan viitaten.

Nyt hän kehottaa Tanskan hallitusta pistämään hyvinvointiuudistukset toistaiseksi tauolle ja keskittymään koulutuksen, oikeuslaitoksen ja maanpuolustuksen kuntoon saamiseen.

Tamm kehuu haastattelussa Suomen ymmärtäneen nopeasti nyky-Venäjän epäluotettavuuden sopimuskumppanina.

– Se on varmastikin ollut järkytys maalle, joka on suuriruhtinaskunnan ajoista lähtien onnistunut neuvottelemaan itselleen jonkinlaisen sopimuksen. (Venäjän) toiminta on ollut jollain tapaa rationaalista, Tamm kuvailee.

– Mutta nyt Suomen ja meidän muiden edessä on hirviömäinen henkilö, johon ei enää voi luottaa. Silloin voin toimia vain yhdellä tavalla, olemalla selkeä. Sitä Suomi on ollut Nato-jäsenyyden myötä, Tamm sanoo HBL:lle.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)