Ruoka arkistot

Näin lohen markkinahinta kehittyy

Antti Korhonen 19.01.2024 | 10:51

Lohen markkinahinnat nousevat, koska kalan kysyntä kasvaa, mutta perinteiset kasvatusmenetelmät eivät mahdollista riittävää kasvua tarjonnassa, kirjoittaa osakeyhtiö Inderesin analyytikko Pauli Lohi Inderesin aamukatsauksessa.

– Lohen markkinahinnoissa nähtiin vuosina 2020-22 voimakkaita heilahteluita, mutta tällä hetkellä näyttäisi, että uusi korkeampi hintataso on tullut jäädäkseen. Norjan lohen futuurihinta oli vuoden 2023 aikana keskimäärin 94 Norjan kruunua kilolta eli 13 prosenttia vuoden 2022 hintatasoa korkeampi. Euromääräisesti tarkasteltuna muutos oli kuitenkin vain kaksi prosenttia, Pauli Lohi arvioi aamukatsauksessa.

Analyytikko muistuttaa, että ruokaan ja maataloussektoriin erikoistuneen Rabobankin tuoreen ennusteen mukaan lohen tarjonta todennäköisesti kasvaa kuluvan vuoden alkupuoliskolla vertailukaudesta rehun hintojen laskun ja kasvatusolosuhteiden parantumisen ansiosta, mutta hintatasoon ei odoteta suurta käännettä.

– Pitkällä aikavälillä lohen markkinahintaa tukee kasvava kysyntä etenkin kehittyvien talouksien maissa ja toisaalta rajallinen tarjonta. Uusia lohenkasvatuspaikkoja on vaikeaa löytää luonnonvesistöistä. Kalankasvattajat pyrkivät vastaamaan haasteisiin erilaisilla innovaatioilla ja muutoksilla kasvatusprosesseissa, mitkä kuitenkin nostavat tuotantokustannuksia ja siten lohen markkinahintaa, analyytikko kirjoittaa.

Luonnonvarakeskuksen mukaan lohen tuottajahinta oli Suomessa 9,4 euroa vuonna 2022 ja nousi edelleen 10 prosenttia vuoden 2023 huhti-syyskuun välisellä jaksolla edellisvuoteen verrattuna.

– Tämän perusteella voitaisiin päätellä, että koko vuoden 2023 tasolla lohen hinta oli jo peräti 10 euron paikkeilla. Arvioimme lohen hintakehityksen perusteella, että kirjolohen hinta olisi vastaavasti voinut nousta noin 7 euron kilohinnan paikkeille vuoden 2023 osalta, mikä olisi jo 50 prosenttia korkeampi taso verrattuna vuosien 2018-21 keskiarvoon. Kustannusinflaatio ja muun muassa rehun hinnan nousu ovat vaikuttaneet myös kotimaisiin kirjolohen kasvattajiin, vaikkakin kustannusinflaatio on ollut viime aikoina tasaantumaan päin, Pauli Lohi summaa.

IL: Moni säilyttää juustoa väärin

Ville Mäkilä 18.01.2024 | 17:41

Oikein säilytettynä kypsä juusto ei mene pilalle koskaan, helsinkiläinen juustokauppias Laura Mauno kertoo Iltalehdelle.

Juuston säilyvyyden kannalta olennaista on, miten juustoa säilytetään. Siinä moni tekee yleisen virheen.

Maunon mukaan juusto tulisi mieluiten säilyttää juustopaperissa, jossa on vahapinta. Mikäli juustopaperia ei ole käytössä, toinen hyvä vaihtoehto on kääriä juusto voipaperiin ja laittaa se sen jälkeen muovipussiin.

Myös vanhanajan keraamiset ja puiset juustokuvut ovat juustokauppiaan mukaan hyviä. Myös paremmat muoviset kuvut saattavat olla hyviä, jos niissä on ilmareikiä.

Laura Mauno kertoo IL:lle, että juuston säilyvyyden kannalta pahin tekijä on muovi. Tämä johtuu siitä, että materiaalina juusto ei hengitä ja silloin kosteus pääsee tiivistymään juustoon.

Kaupasta ei näpistetä nälän vuoksi, sanoo ylijohtaja – näin varastetuille tuotteille usein käy

Kaisa Paastela 16.01.2024 | 12:14

Suurin osa myymälöistä näpistetyistä tuotteista menee myyntiin, sanoo oikeusministeriön ylijohtaja Ville Hinkkanen.

– Suurin osa näpistyksistä menee myyntiin, ei omaan kulutukseen eikä etenkään välttämättömäksi ravinnoksi, kertoo Hinkkanen X-viestialustalla.

Rikosoikeuteen ja lainvalmisteluun erikoistunut Hinkkanen, joka sanoo esiintyvänsä X-alustalla yksityishenkilönä, on jakanut ketjun otsikolla ”kriminologinen ja oikeudellinen näkökulma myymälänäpistyksiin”.

Hinkkasen mukaan on epäselvää, missä määrin köyhyys mahdollisesti lisää omaisuusrikoksia.

– Pienituloiset tekevät enemmän omaisuusrikoksia, mutta yhteys ei ole aivan suoraviivainen.

Hän huomauttaa, että akuuttiin apuun nälkätilanteissa on olemassa esimerkiksi sosiaalipäivystys.

– Lähes koskaan ei ole käsillä sellaista pakkotilaa, joka olisi näpistykselle oikeuttamis- tai anteeksiantoperuste, Hinkkanen kirjoittaa.

Asia nousi puheenaiheeksi, kun näyttelijä Amanda Palo sanoi Helsingin Sanomissa, että jos kaupoista varastelu lisääntyy, se johtuu hallituksen tekemistä leikkauksista, koska suurin osa näpistelijöistä tekee niin pakosta.

Palo kehotti myös ihmisiä katsomaan ”toisaalle”, jos havaitsevat näpistelyä.

Tähän Hinkkanen toteaa, että kansalaisilla ei ole oikeudellista velvollisuutta puuttua havaitsemiinsa näpistyksiin, sillä ilmoitusvelvollisuus on vain vakavista rikoksista ja niistäkin ainoastaan silloin, kun rikos olisi vielä estettävissä.

2) Suurin osa näpistyksistä menee myyntiin, ei omaan kulutukseen eikä etenkään välttämättömäksi ravinnoksi.

3) Lähes koskaan ei ole käsillä sellaista pakkotilaa, joka olisi näpistykselle oikeuttamis- tai anteeksiantoperuste. Nälkiintymisen estämiseksi on mm. sosiaalipäivystys.

— Ville Hinkkanen (@VilleHinkkanen) January 15, 2024

4) Kansalaisilla ei ole oikeudellista velvollisuutta puuttua havaitsemiinsa näpistyksiin. Ilmoitusvelvollisuus on vain vakavista rikoksista ja niistäkin ainoastaan silloin, kun rikos olisi vielä estettävissä. (Ks. RL 15:10, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen.)

— Ville Hinkkanen (@VilleHinkkanen) January 15, 2024

Ruoan hinnannousu taittumassa, joulukuussa hintataso oli jopa halvempi

Kaisa Paastela 15.01.2024 | 09:14

Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinta nousi viime vuonna vuositasolla keskimäärin yhdeksän prosenttia verrattuna vuoteen 2022. Keskimääräinen inflaatio vuonna 2023 oli 6,2 prosenttia.

Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnan vuosimuutos oli huipussaan viime vuoden helmikuussa, 16,3 prosenttia. Tämän jälkeen hintojen nousuvauhti on hidastunut; joulukuussa ruoan hinta nousi vuoden takaisesta 2,3 prosenttia, kuukausimuutos oli -0,92 prosenttia, eli ruoka maksoi keskimäärin joulukuussa hieman vähemmän kuin marraskuussa.

Sekä euroalueella että EU:ssa keskimäärin ruoan hinnan nousu jatkui viime vuonna vielä nopeampana kuin Suomessa.

Kahdessa vuodessa ruoan hinta on noussut noin viidenneksen. Tuoteryhmittäin ja tuotteittain nähtiin jo loppuvuodesta erisuuntaista hintakehitystä.

Lihan päätuoteryhmässä vuosimuutos kääntyi negatiiviseksi marraskuussa, mutta viljatuotteet ja leipä -tuoteryhmässä sekä maitotuotteissa hintojen nousu jatkui yhä vuoden lopulla.

Tänä vuonna hintakehityksen odotetaan maltillistuvan. Alkuvuonna nähdään edelleen erisuuntaista hintamuutosta tuoteryhmittäin ja tuotteittain. PTT julkaisee ruoan hintaennusteensa maaliskuun lopulla maa- ja elintarviketalouden suhdanne-ennusteen yhteydessä.

Ruoan huoltovarmuuden turvaamiseksi tarvitaan ratkaisuja

Ilkka Ahtokivi 11.01.2024 | 13:37

Pellervon taloustutkimus PTT herättelee tuoreessa julkaisussaan keskustelua erityisesti siitä, miten ruoan huoltovarmuus turvataan, kun ilmasto lämpenee, geopoliittinen epävakaus kasvaa, ja maatalous käy läpi omaa rakennemuutostaan.

– Sekä suomalainen ruokasektori että koko globaali ruokajärjestelmä ovat juuri nyt isojen muutosten äärellä. Ruoan huoltovarmuuden turvaamiseksi tarvitaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen, geopoliittisen epävakauden, tuotantopanosriippuvuuksien ja toimialan kannattavuushaasteiden tuomiin ongelmiin, sanoo maatalousekonomisti Pekka Kinnunen.

Ruokasektorin on jatkossa sopeuduttava tuotantopanosten saatavuuden, tuotantomäärien ja hintojen suurempaan vaihteluun. PTT:n puheenvuoro pohtii, mitä on kustannusvaikuttava huoltovarmuustoiminta. Tarkastelu keskittyy ruokasektoriin, minkä lisäksi huoltovarmuuden tulevaisuutta ja kustannusvaikuttavuutta käsitellään laajemmin koko huoltovarmuusjärjestelmän näkökulmasta.

Monet mullistukset koettelevat ruoan huoltovarmuutta

Ruoan saatavuus ei ole Suomessa akuutisti uhattuna, mutta globaaleihin muutoksiin täytyy pystyä vastaamaan. Oma vaikutuksensa on myös Suomen maatalouden rakennemuutoksella, kun tuottajamäärät vähenevät ja tuotanto keskittyy alueellisesti.

Ruokasektorin huoltovarmuus on sidoksissa toimialan elinvoimaan ja kannattavuuteen. Siksi on tärkeää havaita, milloin ruokamarkkinat ja huoltovarmuustavoitteet vetävät eri suuntiin.
Ratkaisujen löytäminen ei ole yksinkertaista, koska toimintaympäristön muutos on jatkuvaa. Eikä kaikkeen voi varautua vain kansallisesti, PTT toteaa.

Ruokasektorin huoltovarmuudelle Euroopan unioni on ollut tärkeä toimija jäsenyyden alkuajoista lähtien. Unionin rinnalla Pohjoismaat – etenkin Ruotsi ja Norja – ovat Suomelle luonnollinen kumppani. Ruuan huoltovarmuus ei ole ollut yhteistyön keskiössä, mutta esimerkiksi tuotantopanosriippuvuuksien hallinnassa siitä voisi olla hyötyä.

Huoltovarmuuden kustannuksia pitää tarkastella kriittisesti

Huoltovarmuustoiminnasta on säädetty huoltovarmuuslaissa ja valtioneuvoston periaatepäätöksissä, mutta huoltovarmuuden rajat olisi määriteltävä vielä selkeämmin, jotta järjestelmä ei paisuisi tavoitteitaan suuremmaksi.

– Taloudellisen tehokkuuden näkökulma on jäänyt vähäiselle huomiolle suomalaisessa huoltovarmuuskeskustelussa. Huoltovarmuustoiminnan yleisiä rajoja, vaikuttavuutta ja kustannuksia on kuitenkin pystyttävä tarkastelemaan kriittisesti. Tätä tarvetta korostaa erityisesti vaikea julkisen talouden tila, sanoo toimitusjohtaja Markus Lahtinen.

Taloustieteen näkökulmasta huoltovarmuuteen liittyy toki aina jonkin verran tehottomuutta, sillä sen nimissä yrityksiltä edellytetään valintoja, jotka eivät maksimoi niiden tuottoja, mutta edistävät yhteiskunnan kriisikestävyyttä.

Kriittisillä toimialoilla huoltovarmuus tarkoittaa usein sellaisen kotimaisen tuotannon ylläpitämistä, mikä ei olisi markkinaehtoisesti kannattavaa. Tästä huolimatta huoltovarmuuden kustannuksen suuruuteen voidaan vaikuttaa.

– Huoltovarmuustoimien kohdalla on aina pystyttävä perustelemaan, kuinka ne parantavat kriisikestävyyttä. On tärkeää puntaroida aktiivisesti sitä, millainen toiminta todella kuuluu huoltovarmuuden piiriin. Kysymys ei ole vain siitä, mitä huoltovarmuudesta ollaan valmiita maksamaan, vaan myös siitä, mitä huoltovarmuudesta kannattaa maksaa, sanoo ekonomisti Emilia Gråsten.

PTT Puheenvuoroja -sarjan avausjulkaisu Miten taata huoltovarmuus ruokasektorilla? Näkökulmina globaalit muutosvoimat ja kustannusvaikuttavuus.

HS: Ruoan hinta Suomessa hämmästyttää Lidlin uutta toimitusjohtajaa

Matti Lepistö 11.01.2024 | 07:35

Lidl Suomen uusi pohjoisirlantilainen toimitusjohtaja Conor Boyle kertoo Helsingin Sanomille, että Lidl kilpailee jatkossakin edullisilla hinnoilla ja haluaa haastaa suomalaisia ruokakaupan jättiläisiä.

Puoli vuotta Suomessa ollut Boyle kertoo myös hämmästyneensä Suomen korkeista hinnoista.

– Tavoitteenamme on edelleen olla Suomen halvin. Tosin, täytyy sanoa, että hämmästyin siitä, kuinka kallista ruoka on täällä verrattuna Pohjois-Irlantiin, hän toteaa HS:lle.

Cheddarjuuston hintalapusta Boyle lähetti jopa kuvan tuntemalleen belfastilaiselle valmistajalle, koska tuotteen hinta Suomessa hämmästytti häntä kovasti.

– Suomen markkinoilla juusto on edullinen, mutta Irlannissa se oli ehkä 30 prosenttia halvempi. Ei ole tietenkään reilua vertailla kahta eri maata, koska täällä palkat, verot, toimituskulut ja logistiikkakulut ovat korkeampia kuin Pohjois-Irlannissa.

Lidlin tavoitteena on markkinaosuuden kasvattaminen Suomessa. Tällä hetkellä se on 9,8 prosenttia.

– Meillä ei ole mitään tarkkaa tavoitetta, mutta jos laajentuminen jatkuu samaan tahtiin, voisi markkinaosuutemme kasvaa 12–13 prosenttiin, Boyle arvioi.

Etelä-Korea kieltää koirien kasvattamisen ja teurastamisen ruuaksi

Laura Halminen 09.01.2024 | 11:47

Etelä-Korean parlamentti on vahvistanut lain, joka kieltää koirat elintarvikkeena. Lain on tarkoitus kieltää vanha perinne siirtymäajalla vuoteen 2027 mennessä.

Asiasta kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Uuden lain mukaan koirien kasvattamisesta ravinnoksi, niiden teurastamisesta ja koiranlihan myymisestä ravinnoksi rangaistaan vankeudella. Koirien teurastamisesta voi saada kolme vuotta vankeutta, kasvattamisesta ja myymisestä kaksi vuotta. Yhdysvaltaisen uutiskanava CNN:n mukaan myös sakkorangaistus on mahdollinen; jopa 30 miljoona wonia eli vajaat 21 000 euroa.

Vuonna 2023 Etelä-Koreassa oli 1600 koiranlihaa tarjoavaa ravintolaa ja runsaat 1100 elintarvikekoiria kasvattavaa farmia. Koiria on teurastettu ravinnoksi noin miljoonan eläimen vuositahtia.

Kaikilta koiraravintoloilta ja -kasvattamoilta edellytetään kuitenkin siirtymäajan puitteissa paikallishallinnolle toimitettava suunnitelma siitä, miten liiketoiminnalle etsitään uusia tulonlähteitä. Hallinto on sitoutunut tarjoamaan kompensaatiota yrityksille, jotka saattavat joutua lopettamaan liiketoimintansa uuden lain vuoksi kokonaan. Kompensaation yksityiskohdat eivät ole vielä BBC:n mukaan selvillä.

Koirien syöminen on ikivanha eteläaasialainen perinne. Etelä-Koreassa erityisesti boshintang-niminen koiranlihapata on vanhemman väen suosioissa, mutta varsinkin nuoremmat ikäluokat vieroksuvat lemmikiksi mielletyn eläimen syömistä. Vuonna 2015 44 prosenttia sanoi, ettei aio syödä koiraa tulevaisuudessa. Vuonna 2018 CNN kertoi, että jo 70 prosenttia vastasi, ettei aio syödä koiraa.

Eläinoikeusjärjestö Humane Societyn mukaan viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan jo 86 prosenttia eteläkorealaisista ei suostu syömään koiraa ja koirien kieltämistä elintarvikkeina kannatti 57 prosenttia vastanneista.

Koirien syöntikieltoa on kaavailtu Etelä-Koreassa jo 1980-luvulta alkaen. Aiemmat hallitukset eivät ole puheista huolimatta vieneet suunnitelmia lainsäädäntötasolle saakka. Yksi asenteisiin vaikuttanut tekijä on saattanut olla Etelä-Korean edellinen presidentti Moon Jae-in: vuodesta 2017 kevääseen 2022 presidenttinä toimineella Moonilla on ollut ainakin kuusi koiraa. Niistä ainakin yksi on ollut huonoista oloista pelastettu rescue-koira.

Lähes 52 miljoonan asukkaan Etelä-Koreassa on noin kuusi miljoonaa lemmikkikoiraa.

Täällä ruokakori on halvin – HS: Ero jopa 30 euroa

Kaisa Paastela 15.12.2023 | 09:06

Helsingin Sanomien ruokakorivertailun edullisin kauppaketju oli Lidl, jossa 40 tuotteen ruokakori maksoi 90,79 euroa. Toiseksi sijoittui Prisma 92,74 euron korilla.

Ero vertailun kalleimpaan hintaan oli reilut 27 euroa, sillä K-Marketissa kori maksoi 118,14 euroa.

K-Citymarketissa korin hinta testihetkellä oli 99,59 euroa ja S-marketissa 104,20 euroa.

Vertailussa oli mukana 40 samaa tuotetta ja 21 myymälää seitsemästä eri kauppaketjusta pääkaupunkiseudulla. Kauppaketjujen ruokakorista laskettiin kolmen myymälän muodostama keskihinta, jotta voidaan vertailla kauppaketjujen hintatasojen eroja.

Hinnat keräsi tällä kertaa lehden pyynnöstä Analyse2, joka on hintavertailuihin erikoistunut yritys.

Monissa tuotteissa hinta oli Lidlissä ja Prismassa täsmälleen sama. Muutamissa tuotteissa edullisin hinta löytyi K-Citymarketista. Saman ketjun myymälöiden välillä oli jonkin verran hintaeroja yksittäisissä tuotteissa. Koko ruokakorin hintahajontaa oli eniten K-Marketien välillä ja vähiten S-Marketien välillä.

Paljon puhuttua kotivaraa kootessa kannattaa muistaa yksi asia

Ville Mäkilä 13.12.2023 | 15:50

Suomalaisten kiinnostus kotivaraa kohtaan on kasvanut viime vuosien aikana etenkin koronapandemian ja muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen takia.

Aihe nousi puheenaiheeksi varsinkin tällä viikolla, kun Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak kehotti Ylen aamun haastattelussa suomalaisia varautumaan tilanteeseen, jossa kokonaistilanteemme heikkenee merkittävästi.

Yhdeksi konkreettiseksi esimerkiksi hän mainitsi kotivaran, jonka Salonius-Pasternak kehotti hoitamaan kuntoon saman tien.

Kotivaralla tarkoitetaan sitä ruoka- ja juomavarastoa, jota säilytetään kotona. Viranomaisten antamana ohjesääntönä on, että kotona tulisi olla elintarvikkeita varastoituna vähintään kolmen vuorokauden eli 72 tunnin tarpeita varten.

– Kotivaraan kannattaa kerätä hyvin säilyviä tuotteita, kuten säilykkeitä, kylmiä kuivatarvikkeita, hiutaleita, näkkileipää tai mysliä, Marttaliiton kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen vinkkaa Verkkouutisille.

Kotivaraan kuuluvat myös ne tuotteet, jotka ovat jääkaapissa tai pakastimessa. Ylipäätään kotivarasta puhuttaessa on hyvä muistaa, että käytännössä kotivaralla tarkoitetaan kaikkia kotoa löytyviä ruoka- ja juomatarvikkeita.

– Kotivarassa ei ole kyse erillisestä varastosta vaan sinne kannattaa koota tuotteita, joita tulee käytettyä muutenkin, Tuovinen muistuttaa.

Tämä on tärkeä muistaa siksi, että kotivarassa olevat tuotteet tulevat käytetyiksi eikä pääse syntymään ruokahävikkiä. Kun kotivaraan kerätyt tuotteet tulevat käytettyä, tilalle kannattaa ostaa heti uusi tuote. Tällöin kotivarassa olevat tuotteet pääsevät kiertoon eivätkä tuotteet pääse loppumaan.

Juuri tämän takia kotivaraan ei kannata kerätä sellaisia tuotteita, joita yleensä ei tule käytettyä.

– Hyvä ajattelutapa on, että jos kotona esimerkiksi näkkileipäpaketti tulee käyttöön, tilalle ostetaan uusi avaamaton odottamaan vuoroaan. Silloin kotivaraa ei tarvitse ostaa vasta siinä vaiheessa, kun ruoka kotona loppuu.

Pahin virhe on, jos kotivaraa ei ole ollenkaan

Tuovisen mukaan kotivaran kokoamisessa ei voi syyllistyä kovin suuriin virheisiin. Pahin virhe on se, että kotivaraa ei ole koottu ollenkaan.

– Esimerkiksi kaupungissa asuvilla nuorilla ei monesti ole ainakaan riittävän suurta kotivaraa. Toki tietoisuus siitä [kotivarasta] on kasvanut viime vuosina.

Siinä on suuria kotitalouskohtaisia eroja, kuinka paljon suomalaiset ovat varautuneet poikkeustilanteisiin. Tuovisen mukaan esimerkiksi maaseudulla asuessa jo lähtökohtaisesti osataan ostaa kotiin ruokaa pidemmäksi ajaksi senkin takia, että lähin ruokakauppa ei monesti ole lähellä.

Kotivara on arkisia tilanteita varten

Kotivarasta puhuttaessa usein tulee mieleen poikkeustilanteet, joiden vuoksi ruokaa ja juomaa kannattaa varastoida kotiin. Tuovisen mukaan on tärkeä muistaa, että kotivarassa on kyse aivan arkisista tilanteista.

– Ihminen voi esimerkiksi sairastua, jonka vuoksi ei jaksa tai voi mennä kauppaan. Tämän tyyppinen tilanne voi tulla kenelle tahansa, eikä siihen liity valtavaa uhkaa tai dramaattista käännettä. Kotivara auttaa arkisissa tilanteissa, ja siksi siitä on hyvä pitää huolta.

Riittävän ruoka- ja juomavaraston lisäksi kotiin kannattaa kerätä myös muita tarvikkeita poikkeustilanteiden varalle. Viranomaiset ovat koonneet ohjeita varautumiseen yhteiselle 72 tuntia-sivustolle.

Poikkeustilanteen varalta kotiin kannattaa varastoida esimerkiksi perushygieniaan liittyviä tarvikkeita, muovipusseja, lääkkeitä, vedenkuljetusastioita ja vettä. Kotona kannattaa säilyttää myös toimivia paristoja ja paristokäyttöistä radiota sähkökatkojen ja muiden poikkeustilanteiden varalta.

Tuovinen muistuttaa, että paristokäyttöisen radion merkitys korostuu etenkin tilanteessa, jossa sähköverkko, puhelimet ja tietokoneet eivät toimi.

Tuovinen suosittelee jokaisessa kotitaloudessa myös valmiiksi miettimään, miten toimia poikkeustilanteiden varalta ja huomioimaan esimerkiksi sen, miten perheelle saa valmistettua ruokaa sähkökatkon aikana.

Oletko juonut samppanjaa aina väärin?

Ville Mäkilä 13.12.2023 | 09:27

Viiniaiheisen Got Somme -podcastin jaksossa vieraillut viiniasiantuntija Olivier Krug kertoo, että samppanjaa ei ikinä pitäisi juoda samppanjalasista.

– Älä koskaan juo samppanjaa samppanjalasista. Se on kuin menisi oopperaan korvatulppien kanssa, Krug sanoi.

Viiniasiantuntija on ottanut asian puheeksi sen jälkeen, kun huomasi valtaosan ihmisistä nauttivan samppanjaa korkeista ja ohuista samppanjalaseista.

– Suhtaudun intohimoisesti lasiesineisiin. Rehellisesti sanottuna olin järkyttynyt nähdessäni, kuinka monelle ihmiselle annettiin pullo samppanjaa ja se tarjoiltiin ohuessa samppanjalasissa, Krug sanoi.

Viiniasiantuntija ihmettelee, miksi ihmiset edes haluavat juoda samppanjaa ohuista laseista.

– Mietitään, että pullon valmistaminen on kestänyt 20 vuotta. Sen (samppanjan) luonteen keräämisessä kesti 20 vuotta, ja sitten kaadat sen ohueen lasiin, josta ihmiset eivät tunne mitään, Krug ihmetteli.

Viiniasiantuntijan mukaan samppanjaa pitäisi juoda ”kunnollisista laseista”, jotka pystyvät paremmin tuomaan esiin myös pitkään säilyneen samppanjan ominaisuudet.

Daily Mailin mukaan myös muut viiniasiantuntijat ovat Krugin kanssa samoilla linjoilla. Asiantuntijat huomauttavat, että myös samppanja on pohjimmiltaan viini siinä missä muutkin, ja sen kaikkien aromien esilletuonti vaatii isomman viinilasin.

Ostitko tällaisen joulukalenterin? Kauppa pyytää palauttamaan

Ville Mäkilä 07.12.2023 | 14:12

Lidl varoittaa kuluttajia myymiensä Kinder-joulukalentereiden epäselvästä allergeenimerkinnästä.

Suomen- ja ruotsinkieliset pakkausmerkinnät on kiinnitetty kalenterin suojamuoviin taitetulla etiketillä, joka on avattava ainesosien selvittämiseksi. Pakkausmerkinnät ovat virheettömät, mutta tuotteen sisältämä hasselpähkinä voi jäädä asiakkaalta huomaamatta.

Osa kalenterin suklaista sisältää hasselpähkinää, joka saattaa aiheuttaa allergisen reaktion pähkinäallergikoille. Muille tuote on turvallinen käyttää.

Tiedotteensa mukaan Lidl on poistanut kalenterit myynnistä ja pyytää kyseisen tuotteen ostaneita hasselpähkinälle allergisia asiakkaitaan palauttamaan tuotteet Lidl-myymälään, jossa tuotteen hinta hyvitetään. Henkilöt, joilla ei ole pähkinäallergiaa, voivat käyttää tuotetta turvallisesti.

Takaisinveto koskee kaikkia marras-joulukuussa 2023 Lidl-myymälöissä myytyjä Kinder-joulukalentereita.

Lidl pahoittelee asiakkaille aiheutuvaa ylimääräistä vaivaa.

Ruoka on kallistunut tänä vuonna yli kymmenen prosenttia

Ville Mäkilä 30.11.2023 | 14:31

Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat lokakuussa neljä prosenttia verrattuna edellisen vuoden lokakuuhun. Asia ilmenee Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) tuoreista tilastojulkistuksista.

Alkoholijuomien ja tupakan hinnat nousivat samaan aikaan 5,9 prosenttia ja käyttötavaroiden hinnat 6,3 prosenttia vuoden 2022 lokakuuhun verrattuna.

– Syksyn aikana ruoan hintatason nousu on rauhoittunut selvästi. Lokakuussa elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hintojen nousu jäi selvästi yleistä inflaatiotasoa alemmaksi. Hinta vaikuttaa kuluttajien ostopäätöksiin edelleen huomattavasti. Tämä näkyy hintavetoisina tunnettujen hypermarkettien myynnin hyvänä kehityksenä sekä lokakuussa että koko vuonna, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto sanoo tiedotteessa.

Kaikkien päivittäistavaroiden hinnat nousivat lokakuussa 4,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

PTY:n jäsenyritysten päivittäistavaroiden vähittäismyynnin arvo oli vuoden 2023 lokakuussa 1 794,5 miljoonaa euroa, mikä oli 3,8 prosenttia enemmän kuin vuoden 2022 lokakuussa.

Päivittäistavaroiden myynti kasvoi vuoden 2023 lokakuussa eniten suurmyymälöissä, yhteensä 6,0 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Suurten supermarkettien myynti kasvoi 3,9 prosenttia ja pienten supermarkettien myynti 2,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Pienmyymälöiden myynti laski lokakuussa 0,1 prosenttia ja valintamyymälöiden myynti 0,4 prosenttia vuoden 2022 lokakuuhun verrattuna.

Päivittäistavaroiden myynti kasvoi vuoden 2023 tammi-lokakuussa eniten suurmyymälöissä, yhteensä 8,7 prosenttia. Suurten supermarkettien myynti kasvoi tammi-lokakuussa 7,2 prosenttia. Pienten supermarkettien osalta myynti kasvoi 5,4 prosenttia.

Valintamyymälöiden myynti kasvoi yhteensä 0,2 prosenttia mutta pienmyymälöiden myynti sen sijaan laski 0,1 prosenttia vuoden 2022 tammi-lokakuuhun verrattuna.

Päivittäistavaroiden hinnat nousivat vuoden 2023 tammi-lokakuussa yhteensä 9,8 prosenttia vuoden 2022 vastaavasta ajanjaksosta. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat 10,4 prosenttia ja alkoholijuomien ja tupakan hinnat 6,0 prosenttia. Käyttötavaroiden hinnat nousivat tammi-lokakuussa 11,4 prosenttia vuodentakaisesta.

Ostitko näitä keksejä? Fazer vetää varotoimena tuotteet pois myynnistä

Antti Korhonen 29.11.2023 | 16:50

Fazer Makeiset vetää varotoimenpiteenä markkinoilta erän gluteenittomia Lontoo Rae Cookies 140 g -keksejä, koska tuotteisiin on saattanut sekoittua maidottoman raaka-aineen lisäksi maitoa sisältäviä makeisrakeita.

– Teemme takaisinvedon varotoimenpiteenä, koska maito on allergeeni. Pakkauksen ainesosaluetteloon ei ole merkitty maitoa, eikä pakkauksessa ole ”Saattaa sisältää maitoa” -varoitusta. Takaisinveto ei koske muita Fazerin gluteenittomia cookie-tuotteita, Fazer toteaa lähettämässään tiedotteessa.

Takaisinveto koskee seuraavaa erää:

Lontoo Rae Cookies 140 g -keksejä

Parasta ennen -päivä 30.3.2024

Fazer ilmoittaa hyvittävänsä jo ostetut tuotteet. Asiakkaat voivat tehdä reklamaation Fazerin verkkopalvelussa. Tuotteet voi tarvittaessa myös palauttaa Fazer Makeisille.

Tämä on suomalaisten suosikkijuoma lounaalla

Ville Mäkilä 21.11.2023 | 10:01

Suomalaisten suosikki lounasjuomaksi on vesi. Sen valitsee 72 prosenttia suomalaisista. Makeat juomat eivät ole lounaalla suomalaisten mieleen, sillä virvoitusjuoma ja mehu ovat epäsuosituimmat juomavaihtoehdot.

Asia ilmenee Edenredin toteuttamasta kyselytutkimuksesta.

Mehua karsastetaan virvoitusjuomaakin enemmän.

– Mehua haluaa lounaalla vain kaksi prosenttia suomalaisista. Virvoitusjuomaa kolme prosenttia. Maitokin on niitä suositumpaa. Sitä haluaa lounaalla seitsemän prosenttia suomalaisista. Kivennäisvesi on kakkossuosikki, 11 prosenttia suomalaisista ottaa mieluiten kuplivaa, Edenredin työelämäasiantuntija Laura Lahtinen sanoo tiedotteessa.

Myös kotikalja on sokeriherkkuja suositumpaa. Sen valitsee viisi prosenttia suomalaisista.

Juoman valinta lounaalla ei ole yhdentekevä, sillä 45 prosentille suomalaisista juoma on tärkeä osa lounasta.

– Lounasjuomisen suhteen kuluttaminen ei ole Suomessa aivan tasa-arvoista. Työpäivien ravintolalounaista suurin osa hankitaan lounasedulla, mutta kaupasta lounasedulla ei saa ostaa juomaa. Ruokaa saa, juomaa ja jälkiruokaa ei. Linja on luotu varmistamaan kaupasta ostetun lounaan terveellisyys, mutta kulutustilastot ja tutkimus näyttävät, että ruokajuoman lisääminen sallittujen tuotteiden listalle ei vaarantaisi tätä tavoitetta, Lahtinen kertoo.

– Esimerkiksi noin joka viides lounastaja haluaa ruokansa kanssa kivennäisvettä tai maitoa. Ne ovat ruokakaupasta ostettavia tuotteita. Ne eivät ole epäterveellisiä. Silti ne ovat lounasedulla ruokakaupassa kiellettyjä. 90 prosenttia suomalaisista lounastajista haluaa juomaksi terveellisiä vaihtoehtoja vettä, kivennäisvettä tai maitoa, Lahtinen jatkaa.

Kyselytutkimukseen vastasi 8 273 suomalaista.

S-ryhmä lakkauttaa tunnetun tuotesarjansa

Ville Mäkilä 16.11.2023 | 10:38

S-ryhmä lopettaa Rainbow-tuotesarjansa, kaupparyhmittymä tiedotti torstaina.

Tilalle S-ryhmä aikoo tuoda yhteispohjoismaisen tuotesarjan Coopin.

– Muutos on historiallinen eikä vähiten siksi, että Rainbow-tuotteilla on monen asiakkaan arjessa iso merkitys. Oman lempituotteen katoamisesta ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, sillä tuomme valikoimiin vastaavat tuotteet Coop-tuotteina, kertoo S-ryhmän omista merkeistä vastaava johtaja Nina Paavilainen tiedotteessa.

Muutos tapahtuu vaiheittain vuosien 2024-2025 aikana. Kauppojen hyllyillä Rainbow-tuotteiden lakkauttaminen näkyy viiveellä, sillä S-ryhmä aikoo myydä nykyiset pakkausmateriaalit ja tuotteet loppuun.

Rainbow on S-ryhmän oma tuotemerkki, joka lanseerattiin vuonna 1967. Rainbow-tuotesarjaan kuuluu yhteensä noin 1 500 tuotetta.

Asiasta kertoi ensin Helsingin Sanomat.

Verkkouutiset

Ruoka