Suomalaisten kiinnostus kotivaraa kohtaan on kasvanut viime vuosien aikana etenkin koronapandemian ja muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen takia.
Aihe nousi puheenaiheeksi varsinkin tällä viikolla, kun Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak kehotti Ylen aamun haastattelussa suomalaisia varautumaan tilanteeseen, jossa kokonaistilanteemme heikkenee merkittävästi.
Yhdeksi konkreettiseksi esimerkiksi hän mainitsi kotivaran, jonka Salonius-Pasternak kehotti hoitamaan kuntoon saman tien.
Kotivaralla tarkoitetaan sitä ruoka- ja juomavarastoa, jota säilytetään kotona. Viranomaisten antamana ohjesääntönä on, että kotona tulisi olla elintarvikkeita varastoituna vähintään kolmen vuorokauden eli 72 tunnin tarpeita varten.
– Kotivaraan kannattaa kerätä hyvin säilyviä tuotteita, kuten säilykkeitä, kylmiä kuivatarvikkeita, hiutaleita, näkkileipää tai mysliä, Marttaliiton kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen vinkkaa Verkkouutisille.
Kotivaraan kuuluvat myös ne tuotteet, jotka ovat jääkaapissa tai pakastimessa. Ylipäätään kotivarasta puhuttaessa on hyvä muistaa, että käytännössä kotivaralla tarkoitetaan kaikkia kotoa löytyviä ruoka- ja juomatarvikkeita.
– Kotivarassa ei ole kyse erillisestä varastosta vaan sinne kannattaa koota tuotteita, joita tulee käytettyä muutenkin, Tuovinen muistuttaa.
Tämä on tärkeä muistaa siksi, että kotivarassa olevat tuotteet tulevat käytetyiksi eikä pääse syntymään ruokahävikkiä. Kun kotivaraan kerätyt tuotteet tulevat käytettyä, tilalle kannattaa ostaa heti uusi tuote. Tällöin kotivarassa olevat tuotteet pääsevät kiertoon eivätkä tuotteet pääse loppumaan.
Juuri tämän takia kotivaraan ei kannata kerätä sellaisia tuotteita, joita yleensä ei tule käytettyä.
– Hyvä ajattelutapa on, että jos kotona esimerkiksi näkkileipäpaketti tulee käyttöön, tilalle ostetaan uusi avaamaton odottamaan vuoroaan. Silloin kotivaraa ei tarvitse ostaa vasta siinä vaiheessa, kun ruoka kotona loppuu.
Pahin virhe on, jos kotivaraa ei ole ollenkaan
Tuovisen mukaan kotivaran kokoamisessa ei voi syyllistyä kovin suuriin virheisiin. Pahin virhe on se, että kotivaraa ei ole koottu ollenkaan.
– Esimerkiksi kaupungissa asuvilla nuorilla ei monesti ole ainakaan riittävän suurta kotivaraa. Toki tietoisuus siitä [kotivarasta] on kasvanut viime vuosina.
Siinä on suuria kotitalouskohtaisia eroja, kuinka paljon suomalaiset ovat varautuneet poikkeustilanteisiin. Tuovisen mukaan esimerkiksi maaseudulla asuessa jo lähtökohtaisesti osataan ostaa kotiin ruokaa pidemmäksi ajaksi senkin takia, että lähin ruokakauppa ei monesti ole lähellä.
Kotivara on arkisia tilanteita varten
Kotivarasta puhuttaessa usein tulee mieleen poikkeustilanteet, joiden vuoksi ruokaa ja juomaa kannattaa varastoida kotiin. Tuovisen mukaan on tärkeä muistaa, että kotivarassa on kyse aivan arkisista tilanteista.
– Ihminen voi esimerkiksi sairastua, jonka vuoksi ei jaksa tai voi mennä kauppaan. Tämän tyyppinen tilanne voi tulla kenelle tahansa, eikä siihen liity valtavaa uhkaa tai dramaattista käännettä. Kotivara auttaa arkisissa tilanteissa, ja siksi siitä on hyvä pitää huolta.
Riittävän ruoka- ja juomavaraston lisäksi kotiin kannattaa kerätä myös muita tarvikkeita poikkeustilanteiden varalle. Viranomaiset ovat koonneet ohjeita varautumiseen yhteiselle 72 tuntia-sivustolle.
Poikkeustilanteen varalta kotiin kannattaa varastoida esimerkiksi perushygieniaan liittyviä tarvikkeita, muovipusseja, lääkkeitä, vedenkuljetusastioita ja vettä. Kotona kannattaa säilyttää myös toimivia paristoja ja paristokäyttöistä radiota sähkökatkojen ja muiden poikkeustilanteiden varalta.
Tuovinen muistuttaa, että paristokäyttöisen radion merkitys korostuu etenkin tilanteessa, jossa sähköverkko, puhelimet ja tietokoneet eivät toimi.
Tuovinen suosittelee jokaisessa kotitaloudessa myös valmiiksi miettimään, miten toimia poikkeustilanteiden varalta ja huomioimaan esimerkiksi sen, miten perheelle saa valmistettua ruokaa sähkökatkon aikana.