Verkkouutiset

Presidentinvaali 2024

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suzanne Innes-Stubb siirtyy uusiin työtehtäviin

Tasavallan presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb on irtisanoutunut viime viikon keskiviikkona tehtävästään Koneella, jossa hän on johtanut maailmanlaajuista Compliance-tiimiä (Vice President, Global Compliance).

Tiimi vastaa muun muassa Koneen eettisistä ohjesäännöistä, ihmisoikeuskysymyksistä, pakote-, korruptio- ja petosasioista sekä häirinnän ja syrjinnän vastaisesta työstä. Innes-Stubb työskentelee Koneella 14. kesäkuuta asti.

Hän siirtyy Aalto-yliopiston palvelukseen yritysjuridiikan johtavaksi työelämäasiantuntijaksi. Innes-Stubb tulee tehtävässään opettamaan esimerkiksi yritysjuridiikan valinnaisia kursseja maisteritasolla. Hänen kolmivuotinen osa-aikainen työsopimus alkaa 1. syyskuuta 2024.

– Olen viihtynyt Koneen palveluksessa erinomaisesti ja olen kiitollinen työnantajani tarjoamista mahdollisuuksista muuttaa työnkuvaani puolisoni tultua valituksi tasavallan presidentiksi. Huolellisen harkinnan jälkeen uskon kuitenkin, että uusi työtehtäväni antaa minulle paremmat mahdollisuudet palvella Suomea myös tasavallan presidentin puolisona. Samalla voin jatkaa uraani juridiikan parissa, Innes-Stubb sanoo presidentin kanslian tiedotteessa.

USU: Epäilyjä vaalivilpistä aiempaa enemmän

Poliisihallituksen Uutissuomalaiselle koostaman aineiston mukaan tammi–helmikuussa tehtiin yhteensä neljä rikosilmoitusta epäillystä vilpillisestä äänestämisestä ja kolme ilmoitusta epäillystä vilpillisen äänestämisen yrityksestä.

Eduskuntavaalien äänestysaikana eli viime vuoden maalis–huhtikuussa tehtiin vain yksi rikosilmoitus epäilystä vilpillisestä äänestämisestä.

Poliisin mukaan suurin osa vaalivilppiepäilyjen tutkinnoista on lopetettu.

Poliisi kirjasi tammi–helmikuussa yhteensä 12 rikosilmoitusta, jotka liittyivät presidentinvaaleihin.

Seitsemän äänestysvilppiepäilyn lisäksi kolme rikosilmoitusta koski epäiltyä vaalirikosta ja kaksi epäiltyä vaalituloksen vääristämistä.

Eduskuntavaalien äänestysaikana vaaleihin liittyviä rikosilmoituksia kirjattiin puolet vähemmän eli kaikkiaan kuusi.

Poliisihallituksen tilasto kattaa vain rikoslaissa mainitut rikokset poliittisia oikeuksia vastaan.

Perinteinen vaalihäirintä, esimerkiksi vaalimainosten tuhoaminen, tulee poliisin tutkittavaksi usein omaisuusrikoksena.

Yle: Satoja ääniä jäi laskematta presidentinvaaleissa

Satojen suomalaisten presidentivaaleissa antamia ennakkoääniä jäi laskematta, sillä ne eivät saapuneet riittävän ajoissa äänestäjän kotipaikkakunnan keskusvaalilautakunnalle, kertoo Yle.

Ennakkoon voi äänestää virallisissa ennakkoäänestyspaikoissa kotimaassa tai ulkomailla joko Suomen edustustossa tai kirjeäänestyksenä. Kirjeäänien kohdalla on mahdollista, että monet äänet on jätetty paikallisen postin kuljetettavaksi liian myöhään. Pääosa laskematta jäävistä äänistä tuleekin ulkomailta.

Esimerkiksi Porissa enemmistö liian myöhään annetuista äänistä on kirjeääniä: yhdeksästä keskusvaalilautakunnan kirjaamasta liian myöhään saapuneesta äänestä vain yksi oli ennakkoääni. Se oli annettu Ruotsissa ja saapunut Suomeen ajoissa, mutta väärän paikkakunnan keskusvaalilautakunnalle. Ääni ei ehtinyt Porin keskusvaalilautakunnalle ajoissa, joten se jäi oikeusministeriön ohjeiden mukaan laskematta.

Helsingissä jäi myöhästymisen takia laskematta kahdeksan ennakkoäänestyspaikalla annettua ääntä ja 312 kirjeääntä.  Tampereella laskematta jäi 37 kirjeääntä. Vantaalla ensimmäisen kierroksen myöhästyneitä ääniä oli 45.

Myöhästyneiden äänien tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, sillä todennäköisesti osa eksyneistä vaalikuorista on vasta matkalla keskusvaalilautakunnille. Oikeusministeriö ei myöskään tee keskistetysti tilastoja siitä, kuinka paljon myöhästyneitä ääniä saapuu keskusvaalilautakunnille.

Oikeusministeriön demokratia ja vaalit -yksikön erityisasiantuntija Laura Nurmisen mukaan äänestäjän kannalta on ongelmallista, jos kirjeääni ei saavu ajoissa perille. Demokratian toteutumisen kannalta hän ei kuitenkaan pidä tilannetta kovin vakavana, sillä postin kulun ongelma on sattumanvarainen.

Kotimaassa annettu ääni voi jäädä laskematta, jos lähetekuoressa on väärän kunnan osoite eikä äänikuorta ehditä toimittaa ajoissa oikeaan kuntaan.

Postin kanssa sovitulla erityisjärjestelyllä äänet saadaan ajoissa perille. Vaalikuorten käsittely on myös rajattu Postia koskevien työtaistelutoimien ulkopuolelle.

Sadat laskematta jääneet myöhästyneet äänet muodostavat promillen kymmenyksien suuruisen osan kaikista äänistä. Presidentinvaaleissa annettiin ensimmäisellä kierroksella 3 252 546 vaalituloksiin kirjattua ääntä ja toisella kierroksella 3 072 467 ääntä.

Presidentti Sauli Niinistö ei tiedä mitä aikoo ensi maanantaina

Sauli Niinistö on johtanut Suomea tasavallan presidenttinä 4384 päivää, karkauspäivät mukaan lukien. Karkauspäivälle osui myös hänen viimeinen lehdistötilaisuutensa tasavallan presidenttinä.

– Kansan kosketus kannustaa, hiveleekin. Se jättää pysyvät jäljet. Se syvenee virkakauden puitteissa ja vakiintuu. Kansan kosketus herättää kiitollisuutta siitä, että he ovat luottaneet minuun. Tämä tunne on nyt päällimmäisenä: kiitollisuus, Sauli Niinistö kuvaili tuntemuksiaan.

– Haluan kiittää kaikkia. Myös avustajiani. Kansan kosketus tuntuu. Se jää.

Niinistö arvioi käynnissä olevaa rajaturvallisuustilannetta ja siihen vastauksena tehtävää lainsäädäntötyötä muistellen ajanjaksoa vuoden 2015 lopulta alkuvuoteen 2016, kun Venäjän hallinto ensimmäistä kertaa käytti ihmisiä aseina.

– Otin esille vuonna 2016, etteivät kansainväliset sopimukset niitä tehtäessä ole tunnistaneet tällaista mahdollisuutta, että ihmisiä käytetään välineinä vahingon aiheuttamiseksi. Se on päättäjälle aika ahdistavakin kokemus. Liikkumavara on pieni.

Aiemmin samana päivänä uutisoitua Venäjän presidentti Vladimir Putinin puhetta siitä, että Venäjä vahvistaa asevoimiaan läntisillä alueillaan vastauksena Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen Niinistö kommentoi huomauttamalla, ettei ole seurannut Putinin puhetta. Hänhän oli samaan aikaan omassa tiedotustilaisuudessaan.

– Tuota hän on toistanut minun kuulteni jo vuodesta 2012 alkaen. Se on heidän käsityksensä omista tarpeistaan. Tämä on ollut koko ajan tiedossa, eikä siitä kannata pahemmin säikähtyä.

Ukrainan sodan tilanteesta Niinistö sanoi, että näyttää siltä, että tilanne on kääntynyt ja että Venäjä vaikuttaa varautuneen pitkään ja kuluttavaan sotaan. Hän uskoo, että Yhdysvaltain kongressiin jumiutunut apu Ukrainalle saadaan vielä ratkaistua. Niinistö kertasi maanantaina Pariisissa olleen kansainvälisen kiireesti Ukrainan tukemiseksi järjestetyn huippukokouksen tunnelmia ja vertasi niitä maaliskuuhun 2022, jolloin Eurooppa yllätti itsensäkin.

– Tyypillinen oli Suomen ja Pohjoismaiden yhden viikonlopun aikana syntynyt ratkaisu, jossa luovuttiin ajatuksesta, että sotaa käyvää maata ei auteta aseellisesti. Tuskin kukaan sitä silloin kyseenalaisti, se tuntui niin selvältä, Niinistö muisteli.

Niinistö on saanut kritiikkiä siitä, että piti yllä keskusteluyhteyttä Putiniin niinkin pitkään. Tätä kritiikkiä presidentti ei selvästi pitänyt kovin hyvin perusteltuna. Hän muisteli vuonna 2014 maanpuolustuskurssin avajaisissa lausumaansa kuuluisaa vertausta ”kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni” oli huomiona aikansa painokkaimpia.

Niinistöltä kysyttiin kansanedustaja Pekka Toverin (kok.) tuoreesta haastattelusta, jossa Toveri sanoi HS:lle, että Suomen itsenäinen puolustus on ollut myytti.

– Jos ajattelee niitä vuosia, kun meillä lennettiin [neuvostovalmisteisilla hävittäjillä] Migeillä, niin saattaahan se pitää paikkansa.

Niinistö jatkoi, että Suomi on hankkinut sen jälkeen kyvykkyyksiä esimerkiksi Hornet-kaupoilla ja muutoinkin kylmän sodan päätyttyä on Suomen menettely Euroopassa ollut aivan omaa luokkaansa.

Seuraajalleen kuuluvia asioita, kuten Putinin mahdolliseen puheluun vastaamista, Niinistö ei juuri halunnut kommentoida.

Alexander Stubb astuu tasavallan presidentin virkaan perjantaina. Niinistö ja Stubb saapuvat yhdessä Presidentinlinnasta Eduskuntatalolle, missä tasavallan presidentti Sauli Niinistö tarkastaa kunniakomppanian ennen kuin he siirtyvät eduskunnan täysistuntoon.

Eduskunnan täysistunnossa väistyvä tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää eduskunnalle puheen. Täysistunnon jälkeen presidentit siirtyvät Eduskuntatalon edustalle, missä uusi tasavallan presidentti Alexander Stubb tarkastaa kunniakomppanian.

Kunniakomppanian tarkastuksen jälkeen presidentit siirtyvät takaisin Presidentinlinnaan, jossa he puolisoineen tervehtivät yleisöä Linnan parvekkeelta noin kello 13.10.

Mutta entä sen jälkeen? Mitä Sauli Niinistö aikoo tehdä ensi maanantaina?

– Ei aavistustakaan, Niinistö sanoi.

– Olen kaksitoista vuotta joka aamu ja joka ilta ajatellut, mitä tapahtuu. Jos nyt ei tarvitsisi tehdä niin. Olen tyytyväinen, jos saan aamulla miettiä, että mitä kivaa tänään tapahtuu.

Tuore tasavallan presidentti Sauli Niinistö tarkasti kunniakomppanian 12 vuotta sitten 1. maaliskuuta 2012 väistyneen presidentti Tarja Halosen kanssa. / TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA

He ovat uuden presidentin kabinetin jäsenet

Tasavallan presidentin kanslian tulevaksi kansliapäälliköksi on nimitetty valtiotieteiden maisteri Lauri Tierala. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki nimityksen presidentin esittelyssä 28. helmikuuta 2024 toimessa aloittavan tasavallan presidentti Alexander Stubbin pyynnöstä.

Tierala aloittaa kansliapäällikkönä ja samalla tulevan tasavallan presidentin kabinetin päällikkönä 1. maaliskuuta 2024. Hän siirtyy kansliaan ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) ja puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) valtiosihteerin tehtävästä.

Toimessa aloittava presidentti Stubb tulee lisäksi 1. maaliskuuta nimittämään kabinettiinsa seuraavat henkilöt:

Juha Rainne, oikeudellinen neuvonantaja

Aliisa Tornberg, ulko- ja turvallisuuspoliittinen neuvonantaja

Rasmus Hindrén, puolustuspoliittinen neuvonantaja (5. maaliskuuta alkaen)

Mari-Kaisa Brander, viestintäpäällikkö

Ville Brummer, rauhanvälityksen neuvonantaja (18. maaliskuuta alkaen)

Tuomas Telkkä, kotimaan asioiden neuvonantaja

Tulevan presidentin assistenttina 4. maaliskuuta aloittaa Kirsi Koskinen.

Presidentin virkaanastujaiset aiheuttavat muutoksia liikenteeseen

Tasavallan presidentin virkaanastujaiset järjestetään perjantaina 1. maaliskuuta 2024. Virkaanastujaiset vaikuttavat liikenteeseen kello 11.00–13.30 Helsingin keskustassa.

Mannerheimintie on suljettu liikenteeltä eduskuntatalon edessä noin kello 11.40 ja 13.00. Presidentinlinnan edusta on suljettu liikenteeltä noin kello 13.00.

– Liikennekatkokset eivät tule olemaan kovin pitkiä, mutta ne aiheuttavat hetkellistä liikenteen ruuhkautumista. Kehotamme autolla liikkuvia välttämään aluetta perjantaina puolilta päivin, kertoo ylikomisario Jari Kaikko Helsingin poliisilaitokselta tiedotteessa.

Yleisö voi seurata kunniakomppanian tarkastusta eduskuntatalon edessä Mannerheimintieltä kello 11.50 ja noin kello 13. Presidenttiparien tervehdystä presidentinlinnan parvekkeelta voi seurata kauppatorilta noin kello 13.10.

Poliisi ohjaa liikennettä paikan päällä.

Yi 70-vuotiaista 40 prosenttia äänesti ensimmäisellä kierroksella Alexander Stubbia

Alexander Stubbin kannatus eri ikäryhmissä oli yhtäläinen kokoomuksen kannatuksen ikärakenteen kanssa lukuun ottamatta varttuneinta väkeä.

Yli 70-vuotiaista peräti 40 prosenttia valitsi Stubbin ensimmäisellä kierroksella. Stubbin kaikista äänistä kuitenkin yli puolet kertyi kyselyn perusteella alle 60-vuotiaiden äänestäjien joukosta. Tämä käy ilmi Ajatuspaja Toivon teettämästä kyselystä.

Vihreiden ja perussuomalaisten sukupuolittuneisuus näkyi selvästi näissäkin vaaleissa. Pekka Haaviston tulos painottui naisten ääniin ja Jussi Halla-ahon sitäkin voimakkaammin miesten. Molempien kannattajissa ikäjakauma oli hyvin samanlainen – painottuen enemmän nuorempiin kuin varttuneisiin ikäryhmiin.

– Presidentinvaalien äänestysvalinnassa piirtyi selvä jakolinja naisten ja miesten välille. Sama ilmiö on näkynyt aiemmissa vaaleissa. Puolueiden välinen keskustelu vaikeutuu, jos niiden toimijat ja sitä myöden aihevalikoimat eriytyvät toisistaan.  Asiaan kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi tulevien kunta- ja aluevaalien ehdokasasettelussa, sanoo tiedotteessa Ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja Sini Ruohonen.

Olli Rehn pärjäsi gallupeihin nähden hyvin, vaikkei saanut apua ”voittajien vankkurit” -ilmiöstä. Rehnin äänistä yli puolet tuli alle 40-vuotiailta ja yli 70-vuotiailta äänestäjiltä. Li Anderssonin äänistä lähes kolmannes tuli alle 30-vuotiailta.

Jutta Urpilaisen äänestäjistä lähes kaksi kolmasosaa oli naisia. Urpilaisen äänestäjistä 40 prosenttia oli SAK:n jäseniä.

Verrattuna vuoden 2023 eduskuntavaaleihin taustapuoluettaan paremmin presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella pärjäsivät Stubb ja Rehn ja selvästi paremmin Haavisto.

Taustapuolueensa eduskuntavaalitulokseen nähden jonkin verran huonommin pärjäsivät Halla-aho ja Andersson ja merkittävästi huonommin Urpilainen.

Aiempiin presidentinvaaleihin nähden Haaviston henkilökohtainen tulos oli odotettavissa. Hän on kaksissa viime vaaleissa yltänyt selvästi vihreiden kannatustasoa korkeampaan tulokseen. Urpilainen ei ole aiemmin ollut ehdolla, mutta hänen tuloksensa noudattelee SDP:n tuloksia presidentinvaaleissa Tarja Halosen kauden jälkeen.

Vihreiden osalta ongelma kyselyraportin mukaan on, että puolue ei ole pystynyt hyödyntämään omassa kannatuksessaan presidentinvaalien ja Haaviston tuomaa kannatusnostetta. Muissa vaaleissa vihreiden tulos on jäänyt selvästi alemmalle tasolle.

SDP:n ongelmana vastaavasti on se, ettei se ole yltänyt presidentinvaaleissa saavuttamaan kannatustasoa, joka puolueella on ollut muissa vaaleissa.

Kysely toteutettiin Kantarin Forumissa 31.1.–2.2.2024 eli välittömästi ensimmäisen kierroksen äänestyksen päätyttyä. Kyselyyn vastasi 1039 henkilöä ja sen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.

Naiset äänestivät selvästi miehiä aktiivisemmin presidentinvaalien toisella kierroksella

Kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb voitti presidentinvaalien toisella kierroksella valitsijayhdistyksen ehdokkaan Pekka Haaviston lopulta 98 810 äänellä, kertoo Tilastokeskus.

Stubb sai vaalissa 51,6 prosentin kannatuksen ja 1 575 444 ääntä. Haaviston kannatus oli 48,4 prosenttia ja lopullinen äänimäärä 1 476 634 ääntä.

Tilastokeskuksen mukaan ero toisen vaalin ehdokkaiden kannatuksessa oli suoran kansanvaalin ajan pienin. Vuoden 2000 presidentinvaalien toisella kierroksella Tarja Halonen (sd.) voitti Esko Ahon (kesk.) noin 103 700 äänellä.

Ehdokkaiden kannatuksessa oli alueellisia eroja. Vaalit voittanut Stubb sai suurimman kannatuksen Vaasan (62,8 prosenttia) ja Uudenmaan (54,8 prosenttia) vaalipiireissä. Haaviston ääniosuus oli suurin Ahvenanmaan maakunnan (58,6 prosenttia) ja Helsingin (57,7 prosenttia) vaalipiireissä.

Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli toisessa vaalissa 70,7 prosenttia, mikä oli 4,3 prosenttiyksikköä ensimmäistä vaalia pienempi. Toisessa vaalissa naisista äänesti 74,5 prosenttia ja miehistä 66,7 prosenttia. Naisten äänestysprosentti laski ensimmäisestä vaalista 2,8 prosenttiyksikköä ja miesten 5,8 prosenttiyksikköä.

Vaalipiireistä korkein äänestysprosentti oli Helsingin vaalipiirissä (76,6 prosenttia) ja matalin Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä (65,3 prosenttia). Kunnista Manner-Suomessa asuvien äänestysprosentti oli korkein Luodossa (86,8 prosenttia) ja matalin Hyrynsalmella (57,2 prosenttia).

Hylättyjen äänten määrä kasvoi selvästi toisessa vaalissa. Toisessa vaalissa hylättiin 20 389 ääntä, mikä on 11 294 ääntä enemmän kuin ensimmäisessä vaalissa. Yleisin hylkäysperuste oli äänestyslipussa ollut äänestäjän nimi, erityinen tuntomerkki tai muu asiaton merkintä. Suhteellisesti eniten hylättyjen äänten osuus kasvoi Hämeen, Satakunnan ja Vaasan vaalipiireissä.

Tällainen on kuulutus Alexander Stubbin valinnasta presidentiksi

Valtioneuvoston kuulutus Alexander Stubbin valinnasta tasavallan presidentiksi on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa 77/2024. Asiasta kertoo oikeuskansleri Tuomas Pöysti viestipalvelu X:ssä.

– Onneksi olkoon sekä viisautta tasavallan presidentin tehtävässä kaikin voimin edistämään Suomen kansan menestystä, Pöysti kirjoittaa.

Kuulutuksessa vahvistetaan Stubbin voittaneen Pekka Haaviston toisella kierroksella äänin 1 575 444 – 1 476 634.

– Valtioneuvosto on 15. päivänä helmikuuta 2024 todennut vaalilain 142 §:n 2 momentin nojalla, että ehdokkaista professori, filosofian tohtori Alexander Stubb on saanut toisessa vaalissa enemmän ääniä ja että hänet siten on perustuslain 54 §:n 2 momentin nojalla valittu tasavallan presidentiksi kuuden vuoden toimikaudeksi, joka perustuslain 55 §:n 1 momentin mukaan alkaa 1 päivänä maaliskuuta 2024, oikeusministeri Leena Meren (ps.) allekirjoittamassa säädöksessä todetaan.

Näin Alexander Stubb aloittaa tasavallan presidenttinä 1. maaliskuuta

Tasavallan presidentin virkaanastujaiset järjestetään perjantaina 1. maaliskuuta 2024, eduskunta kertoo tiedotteessa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja toimessa aloittava tasavallan presidentti Alexander Stubb saapuvat yhdessä Presidentinlinnasta Eduskuntatalolle, missä tasavallan presidentti Sauli Niinistö tarkastaa kunniakomppanian ennen kuin he siirtyvät eduskunnan täysistuntoon.

Eduskunnan täysistunnossa väistyvä tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää eduskunnalle puheen, johon eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) vastaa.

Tämän jälkeen toimessa aloittava tasavallan presidentti Alexander Stubb antaa Suomen perustuslain 56. pykälässä säädetyn juhlallisen vakuutuksen. Vakuutuksen jälkeen puhemies Halla-aho esittää eduskunnan tervehdyksen uudelle tasavallan presidentille, joka puolestaan pitää puheen eduskunnalle.

Täysistunnon jälkeen presidentit siirtyvät Eduskuntatalon edustalle, missä tasavallan presidentti Alexander Stubb tarkastaa kunniakomppanian.

Kunniakomppanian tarkastuksen jälkeen presidentit siirtyvät takaisin Presidentinlinnaan, jossa he puolisoineen tervehtivät yleisöä Linnan parvekkeelta.

Presidentinlinnassa diplomaattikunta sekä valtioneuvosto, ylimpien valtioelinten edustajat ja korkeimmat virkamiehet hyvästelevät presidentti Sauli Niinistön ja sen jälkeen esittävät tervehdyksensä tasavallan presidentti Alexander Stubbille. Diplomaattikunnan puheenvuoron esittää diplomaattikunnan vanhin, Kroatian suurlähettiläs Josip Buljević. Valtioneuvoston puheen pitää pääministeri Petteri Orpo (kok.).

Yleisö voi seurata kunniakomppanian tarkastusta Eduskuntatalon edessä Mannerheimintieltä kello 11.50 ja noin kello 13. Presidenttiparien tervehdystä Presidentinlinnan parvekkeelta voi seurata Kauppatorilta noin kello 13.10.

Toimessa aloittaneen tasavallan presidentin onnittelukirja on avoinna yleisölle perjantaina 1. maaliskuuta kello 12.30–17 Päävartiossa osoitteessa Mariankatu 1 ja lauantaina 2. maaliskuuta kello 10–16 Presidentinlinnassa osoitteessa Mariankatu 2.

Yle lähettää tasavallan presidentin virkaanastujaiset suorana lähetyksenä televisiossa ja Yle Areenassa.

”Suomalaiset saavat presidentin, johon voivat luottaa”

– Suomalaiset ovat valintansa tehneet ja Suomen 13. presidentti on tiedossa: hän on Alexander Stubb, totesi kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo puoluehallituksen kokouksessa tiistaina Helsingissä.

Orpon mukaan Stubbista Suomi saa osaavan, asiantuntevan, päättäväisen, positiivisen ja sydämellisen presidentin.

– Koko tämä kampanja oli Alexin näköinen: vahvaan asiaosaamiseen nojaava, innostava ja iloinen, ja kaiken ytimenä: yhdistävä. Tämä kaikki tulee vahvasti olemaan läsnä myös hänen presidenttiydessään.

Kokoomusjohtaja analysoi käytyjä vaaleja tutuksi tulleiden kolmen pointin kautta.

– Ensinnäkin, haluan kiittää jokaista tässä puolueessa olevaa: viime kesänä teimme päätöksen, näimme Alexin potentiaalin, ja nimesimme hänet ehdokkaaksemme. Vaaleihin oli puoli vuotta aikaa, joten työn piti alkaa heti.

Orpon mukaan Stubbilla oli heti vahva visio siitä, miten kampanja rakentuu.

– Hän lähti välittömästi kiertämään piirejä, kuulemaan ja keskustelemaan oman väen kanssa. Ja niin ympäri Suomen nähtiin se sama potentiaali, mitä me hänet nimittäessään näimme. Tässä on meillä ehdokas, josta Suomi saa erinomaisen presidentin.

Orpo kiitteli, että kokoomuslaisten kampanjaosaaminen näytti taas kykynsä, kun maanlaajuinen kampanja rakennettiin.

– Satoja ja satoja tilaisuuksia, tempauksia, vaalitoreja ja kymmeniä Stubbiloita. Meidän ihmisemme antoivat jälleen ajastaan ja osaamisestaan yhteisen tavoitteen eteen. Ilman tätä kaikkea emme tässä olisi. Kiitos.

Toinen, varmasti vielä merkittävämpi tekijä olivat Orpon mukaan kaikki suomalaiset.

– Alexin kampanja keräsi mukaan valtavan määrän ihmisiä. Niin poliittisen kentän eri laidoilta, kuin heitä, jotka eivät ennen ole vaalikampanjoissa mukana olleet. Alex omalla persoonallaan ja tavallaan tehdä innosti ihmisiä mukaan. Julkaisimme päivittäin tukijoita, jotka edustivat kaikkea Suomesta: yrittäjää, maanviljelijää, urheilijaa, opettajaa tai tutkijaa. Nuoria, vanhoja, maahanmuuttajia, kaupunkilaisia, maalaisia. Kampanja toi suomalaisia yhteen.

Kolmas tekijä on Orpon mukaan Alex itse.

– Hän halusi, että kampanjan sydän on enemmän yhdistää, ei erottaa. Hän arvosti muita ehdokkaita, ja tohti näyttää sen. Tyyli kantoi koko kampanjan, ja uskon sen omalta osaltaan vaikuttaneen koko presidentinvaaleihin. Nämä vaalit käytiin toista kunnioittaen ja kuunnellen, hyvässä hengessä. Siitä on kiittäminen kaikkia ehdokkaita ja heidän tiimejään.

– On toki hyvä, että kampanjoidessa tuodaan esiin ehdokkaiden erot näkemyksissä ja kokemuksissa, mutta sitä ei tarvitse tehdä repien. Presidentin tehtävä on yhdistää suomalaiset, olla koko kansan presidentti, Orpo jatkoi.

Hän totesi, että vaali-illassa oli monilla myös pettymystä.

– Siksi oli hienoa, että Alex ja Pekka (Haavisto) olivat sopineet, että kumpi voittaakaan, hän käy ensimmäisenä toisen ehdokkaan vaalivalvojaisissa. Jo tämä osoitti kummankin ehdokkaan suuruuden: ymmärrys siitä, miltä heistä voi tuntua, joille ilta ei ole iloinen. Ymmärrys heidän kohtaamisensa tärkeydestä. Uskon, että Alexin vierailua arvostettiin Haaviston joukoissa.
Kokoomusjohtaja totesi, että Alexander Stubbista suomalaiset saavat presidentin, johon voivat luottaa.

– Hänen kokemuksensa ja osaamisensa ulkopolitiikassa on kiistatonta. Hän perehtyy, tutustuu ja osaa asiansa. Hänessä on uskottavuutta ja vakavuutta, mutta myös elämäniloa ja valoisuutta. Hänen positiivisuutensa on tarttuvaa. Alex on sydämellinen ja välittävä, joka näkee jokaisessa hyvää. Hänestä me suomalaiset saamme olla ylpeitä, ja uskon, että moni tulee vielä kokemaan hänet omakseen.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Orpo totesi, että sen vahvuus on vakaus ja konsensus.

– Meillä ulkopolitiikkaa tehdään laajalla yhteistyöllä. Rajat opposition ja hallituksen välillä haalenevat, kun kyse on turvallisuudestamme tai kansainvälisestä politiikasta. Teemme isot päätökset vahvalla parlamentaarisella yhteistyöllä, oli ministereinä minkä puolueen edustaja tahansa tai presidenttinä kuka tahansa. Näin myös tulevaisuudessa. Oma yhteistyöni nykyisen presidentti (Sauli) Niinistön kanssa on ollut sujuvaa, ja varmasti se tulee olemaan myös presidentti Stubbin kanssa. Pääministerille on valtava tuki, kun ajatuksia voi vaihtaa presidentin kanssa, hän sanoi.

Petteri Orpo myös ilmoitti, että Alexander Stubb omaksutun tavan mukaisesti luopuu kokoomuksen jäsenyydestä.

Tutkijan mukaan Pekka Haavisto sai Jussi Halla-aholta vetoapua molemmilla kierroksilla

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan presidentinvaalien toisella kierroksella laskenut äänestysaktiivisuus todennäköisesti johtuu siitä, että Jussi Halla-ahoa ykköskierroksella äänestäneitä jätti nyt käymättä uurnilla.

– Vaali oli tiukempi kuin gallupit näyttivät, mitä osaltaan selittää juuri se, että niin monet Halla-ahon kannattajat, jotka todennäköisemmin olisivat äänestäneet [Alexander] Stubbia, jäivät kotiin, sanoo Jokisipilä.

Vaalien toisen kierroksen äänestysprosentti oli 70,7, kun se ensimmäisellä kierroksella oli 75.

Ellun Kanoissa työskentelevä vaaliasiantuntija ja entinen kokoomuksen suunnittelupäällikkö Jukka Manninen arvioi, että galluppien valossa toisen kierroksen tulos näytti ehkä selvältä, mikä on saattanut vaikuttaa äänestysinnon laskuun. Eri medioiden julkaisemat gallupit ennen toista kierrosta ennakoivat Stubbille 53-54 prosentin kannatusta.

– Vaalituloksen tiukkuus syntyi siitä, että niin moni päätti olla äänestämättä. Myös mitätöityjä ääniä tuli varsin paljon, merkittävästi enemmän kuin esimerkiksi eduskuntavaaleissa, Manninen sanoo.

– Ensimmäisellä kierroksella nähtiin jopa hieman mysteeri, kun noin 150000 ihmistä, jotka eivät yleensä äänestä, innostuivat äänestämään ja äänet osuivat keskusta-oikeistoon.

Vaalit olivat Mannisen mukaan poikkeuksellisen henkilövetoiset.

– Molemmat kampanjat asemoivat itsensä poliittiseen keskustaan. Ehkä toisella kierroksella osa äänestäjistä päätti passivoitua siksi, ettei kuitenkaan löytynyt sitten sitä asiaa, jonka puolesta olisi haluttu ottaa kantaa.

Mannisen mukaan Haavisto sai myös loppua kohti tehtyä nousujohteisen kampanjan, mikä osaltaan vaikutti siihen, että hän sai 400000 ääntä enemmän kuin edellisellä kakkoskierroksella vuonna 2012.

Markku Jokisipilä sanoo, että Pekka Haavisto sai merkittävää kannatusta myös porvarillisilta äänestäjiltä.

– Haavisto teki erinomaisen tuloksen ottaen huomioon, että äänestäjien punavihreä blokki eli SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat ovat tällä hetkellä yhteensä vain noin 35 prosenttia kaikista äänestäjistä.

– Mielenkiintoisella tavalla Haavisto sai Halla-aholta vetoapua molemmilla kierroksilla. 1. kierroksella punavihreät äänestäjät ryhmittyivät jo suureksi osaksi hänen taakseen varmistaakseen, ettei Halla-aho onnistuisi nousemaan toiselle kierrokselle.

– Toisella kierroksella taas heistä [Halla-ahon kannattajista] niin monen jääminen kotiin nosti Haaviston suhteellista ääniosuutta merkittävällä tavalla, Jokisipilä jatkaa.

Jokisipilän mukaan vaalituloksessa sinänsä ei ollut mitään yllättävää.

– Tulos oli odotettu ja looginen sitä taustaa vasten, että kokoomus teki puoluekokouspäätöksen Nato-jäsenyyden puolesta jo vuonna 2006, ja Stubb on ollut yksi näkyvimpiä Nato-jäsenyyden kannattajia puolueessa. Kun nyt Nato-Suomelle valittiin presidenttiä, oli täysin loogista ja odotettavissa, että valinta kohdistuu kokoomuksen ehdokkaaseen.

Ylen vaalitulosilta tavoitti 2,1 miljoonaa katsojaa

Presidentinvaalin tulosiltaohjelma tavoitti Ylen TV1:llä 2139000 suomalaista, kertoo Finnpanel. Luku mittaa sitä, kuinka moni katseli ohjelmaa vähintään kolme minuuttia yhtäjaksoisesti. Tulosillan keskikatsojamäärä oli 1,4 miljoonaa, eli niin monta ihmistä oli vastaanottimen ääressä keskimäärin joka hetki ohjelman aikana.

Mikään muu viime viikon ohjelmista Ylellä ei yltänyt yli kahden miljoonan katsojan tavoittavuuteen. Eilisillan pääuutislähetys kello 20.30. tavoitti 1,94 miljoonaa katsojaa. Lauantai-illan Suomen Euroviisu-kappaleen valinta eli UMK24 tavoitti 1,87 miljoonaa katsojaa.

Vladimir Putin ei aio onnitella Alexander Stubbia

Venäjän presidentin Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peskov kommentoi Suomen presidentinvaalin tulosta toteamalla, että Putin ei aio onnitella Alexander Stubbia. Asiasta kertovat venäläiset mediat.

– Tällä hetkellä Suomi on epäystävällisten maiden listalla ja noudattaa pakotteita, Peskov vastasi lehdistötilaisuudessa esitettyyn kysymykseen.

Muilta osin Venäjällä suhtautuminen Stubbin tuoreeseen vaalivoittoon ei vaikuta vihamieliseltä, vaan viileältä.

Venäjän valtion omistama Rossiskaja Gazeta kertoo Yhdysvalloissa opiskelleesta miehestä, joka sai lapsuudenkodistaan kaksikielisyyden ja osaa niiden lisäksi englantia, saksaa ja ranskaa. RG muistaa, miten Stubb ulkoministeriaikanaan puhui sen puolesta, että Karjalassa voisi opiskella suomea ja Suomessa venäjää, jotta maiden väliset kulttuuri- ja taloussuhteet paranisivat. Mutta kuitenkin Stubb on kiihkeä Naton kannattaja, lehti jatkaa. Stubbin poliittisen uran valtiovarainministeriksi saakka kerrattuaan RG muistuttaa, että vuonna 2015 hallituksen jäsenet, mukaan lukien Stubb, vääristelivät tietoja siitä, kuinka moni viranomainen kannatti erästä aloitetta. Lehti viittaa hallintarekisteristä syntyneeseen keskusteluun, josta on jäänyt elämään Stubbin letkautus ”sori siitä”.

RG kertaa, että Stubbin asenne Venäjää kohtaan on muuttunut ja päättää kirjoituksensa siihen, että vaaliväittelyiden aikana Stubb on kannattanut ajatusta Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuuden poistamisesta.

Valtion virallisen lehden RG:n tiivis henkilökuva on maltillinen verrattuna innokkaisiin henkilökohtaisen hyödyn tavoittelijoihin. Entinen Yhtenäisen Venäjän parlamenttiedustaja ja Moskovan yliopiston valtiotieteen professori Sergei Markov tunnetaan äänekkäänä Kremlin linjan tukijana. Nyt Markov pääsi Argumenti Nedelin otsikoihin valittamalla sunnuntai-iltana Telegram-kanavallaan Stubbin ydinasekannoista. Stubb sallisi ydinasevaltioiden käyttää Suomea ydinaseiden kauttakulkumaana.

– Suomen uusi presidentti Stubb ajaa amerikkalaisten ydinaseiden kuljettamista Suomen kautta. Mihin niitä pitää kuljettaa, Markov kirjoittaa ja jatkaa, että toisin kuin Ukrainan vaalit, eivät Suomen vaalit ole väärennetyt vaan suomalaiset ovat täysin vastuussa presidentistään.

– Nyt Venäjän täytyy suunnata ydinaseensa kohti Suomea. Muuttuvatko ihmiset yleensä fiksummiksi vai hölmömmiksi, kun heitä tähdätään ydinaseilla.

Uutissivusto Ura.ru ehdottaa otsikossaan suoraan että ”Mistä Suomen uusi presidentti tunnetaan ja miksi hän vihaa Venäjää”. Artikkeli on kuitenkin otsikkoaan asiallisempi. Se kertaa Stubbin uraa ja neuvotteluja rauhan aikaansaamiseksi Georgian ja Venäjän välisessä ”konfliktissa” elokuussa 2008. Ura.ru kertoo, että Stubb jopa keskusteli Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa. Tämä poliitikko ei kannattanut Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisyyden tunnustamista, mutta vastusti pakotteiden painetta. Alaotsikossa ”Mitä mieltä hän on Venäjästä” kerrataan, että Stubb on ankara Moskovan kritisoija, joka kannattaa Venäjän ulkomailla olevien jäädytettyjen varojen lahjoittamista Ukrainalle ja kannattaa Suomelle asemaa ydinaseiden kauttakulkumaana. Kohtuullisesti artikkeli mainitsee, että Stubb ei kuitenkaan kannata ydinaseiden pysyvää sijoittamista Suomeen.

Pietarilaislehti Fontanka kertasi myöhään sunnuntai-illan uutisessaan perusasiat Suomen presidentinvaalista ja listasi tiiviisti Stubbin aiemmat ministeritehtävät. Fontanka totesi, että Stubb on sanonut aikovansa kannattaa kovaa linjaa suhteessaan Moskovaan niin kauan kuin ”konflikti” Ukrainassa kestää. Näiden lisäksi myös Stubbin kanta ydinaseiden kauttakulkuun sai Fontankalta maininnan.

Venäjän presidentti Vladimir Putin (vas.) puhui Fortumin voimalaitoksen avajaisissa Njaganissa Venäjällä 24. syyskuuta 2013. Puhetta kuuntelivat kutsuvieraat, mm. tuolloinen eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (oik.). LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

 

Tuleva presidentti Alexander Stubb lupasi kolme asiaa

Seuraavaksi tasavallan presidentiksi valittu Alexander Stubb teki kolme lupausta palattuaan tukijoidensa eteen tuloksen ratkettua.

– Ensimmäinen lupaus on se, että seuraavan kuuden vuoden aikana Suomen tasavallan presidenttinä tulen antamaan aivan kaikkeni aivan joka ikisenä päivänä.

– Toinen lupaus on se, että tulen menemään koko Suomen etu edellä, aina ja yhdessä.

– Ja kolmas lupaus on se, että teen kaikkeni tämän tasavallan, tämän rakkaan maamme eteen, että olen yhdistävä tekijä ja että näissä rauhattomuuden ajoissa tässä maassa rauha säilyy. Miksi? Siksi että minä rakastan tätä maata, Alexander Stubb sanoi.

Mediatilaisuudessa Stubb sanoi, että hän ei missään vaiheessa tuntenut, että presidentinvaalikamppailu olisi ollut jonkinnäköinen riistävä ideologinen kamppailu.

– Enemmän tämä oli sivistynyt keskustelu maailmanpoliittisesta tilanteesta.

Tuleva presidentti ei usko, että Venäjä ryhtyisi vastatoimiin vallan vaihtuessa Suomessa.

– Voi olla, että jonkinlaisia hybridivaikutusyrityksiä pyritään tuomaan lisää, mutta on vaikea arvioida vielä tässä vaiheessa, Alexander Stubb totesi.

Stubb muistutti, että Suomi on valinnut puolensa jo kauan sitten.

– Olemme läntinen maa. Venäjä tietää sen. Samalla Venäjä tietää sen, että Suomi on myös aika luotettava maa.

Tulevan presidentin mukaan edessä on monella tapaa uusi aikakausi.

– Elämme seuraavat vuodet rauhattomuuden aikakaudessa, jossa kansainvälisiä instituutioita ja sääntöjä haastetaan. Se on se maailma, jossa seuraava presidentti joutuu luovimaan. Sanon vielä sen, että se on uuden aikakauden alku ei vain kansainvälisessä politiikassa vaan myös Suomessa. Olemme nyt sotilasliitto Natoon kuuluva maa, ja se tulee myös muuttamaan meidän turvallisuuspolitiikkaamme. Ulkopoliittinen linja pysyy samana, Alexander Stubb totesi.

Presidentti astuu virkaansa 1. maaliskuuta. Sitä, mihin nyt valitun presidentin ensimmäinen valtiovierailu suuntautuu, ei ole vielä Stubbin mukaan päätetty.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)