Hypon pääekonomisti Juho Keskisen mukaan kuluttajahinnat kohosivat helmikuussa varsin vaisusti, vaikka kolmen prosentin inflaatio kuulostaakin yhä kohtuullisen korkealta.
– Asuntolainojen korot hämärtävät yhä kuvaa kuluttajahintojen todellisesta muutoksesta, mutta lakkoaallot uhkaavat nyt nostaa uutena tekijänä bensiinin, elintarvikkeiden ja muiden tuontihyödykkeiden hintaa. Työtaistelutoimet tulevat todennäköisesti kuormittamaan kuluttajien kukkaroita ainakin hetkellisesti, kun hedelmät, alkoholijuomat ja tuontijuustot eivät löydä tietään kaupan hyllyille asti työtaistelun tiimellyksessä, hän sanoo.
– Lakkojen pitkittyessä inflaatio uhkaakin kiihtyä eniten pienituloisissa kodeissa, joiden tuloista suurempi osuus kuluu välttämättömiin arjen menoihin, Keskinen arvioi.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat kohosivat helmikuussa 3,0 prosenttia, kun tammikuussa hinnat nousivat 3,3 prosentilla. Asuinkustannukset nousivat 4,6 prosenttia, mikä selittyy etenkin korkokustannusten nousulla.
Ennakkotieto euroalueen inflaatiosta laski helmikuussa 2,6 prosenttiin, kun Suomen osalta vastaava yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi asettui 1,1 prosenttiin.
Tilastokeskus päivitti helmikuussa kuluttajahintaindeksissä käytettävän kulutuskorin painorakenteen, ja asumisen kustannukset, kuten vuokrat, vesi, sähkö ja asuntolainojen korot muodostavat nykyisellään yhdessä jo liki 30 prosenttia yksityisistä kulutusmenoista ja siten myös kansallisesta inflaatiosta.
Keskinen toteaa, että samalla elintarvikkeiden ja liikenteen osuus kotitalouksien kulutusmenoista on laskenut.
– Asuntolainakorkojen voimakkaat muutokset vääristävät osaltaan myös painorakennetta, kun hyödykekori perustuu edellisen vuoden tietoihin. Kun korontarkistukset tulevat odotusten mukaan laskemaan kotitalouksien korkomenoja, tulevat ne vastaavasti laskemaan kansallista inflaatiolukua tämän vuoden loppupuolella ja ensi vuonna.
Keskisen mukaan huomio kannattaa siis jatkossakin kohdistaa yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin, joka voi jossain kohtaa siis keikahtaa kansallisen indeksimme yläpuolelle.
– Vuokrasopimukset ja eläkkeet pohjaavat yleisesti lainakorot sisältävään kansalliseen indeksiimme, vaikka eläkeläisten korkomenot ovat tyypillisesti pienemmät ja vuokramarkkinakin elää vielä hiljaisempaa vaihetta. Taantuvan talouden tuska näkyy nyt yhdenmukaistetusta inflaatiosta, joka on majaillut kahden prosentin tavoitetta alempana jo marraskuusta asti, pääekonomisti Keskinen huomauttaa.
