Verkkouutiset

Eläkkeiden leikkaamiseen suhtauduttiin kielteisesti. Noin neljä viidestä piti nykyisten ja tulevien eläkeläisten eläkkeiden leikkaamista vähintään melko huonona vaihtoehtona. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Työperäinen maahanmuutto suosituin keino vahvistaa eläkkeiden rahoitusta

Yli 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tuoreen Eläkebarometrin mukaan toiseksi mieluisin vaihtoehto on eläkemaksujen korottaminen. Sen sijaan nykyisten ja tulevien eläkkeiden leikkauksia vastustaa valtaosa vastaajista.

Kolmasosa vastaajista arvioi työikäisten ja työnantajien maksamien eläkemaksujen nostamisen hyväksi tai melko hyväksi vaihtoehdoksi vahvistaa eläkkeiden rahoitusta, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) Eläkebarometri.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Pyrkimys kasvattaa eläkevarojen tuottoja lisäämällä riskinottoa sijoitustoiminnassa oli kolmanneksi suosituin vaihtoehto. Vastaajista lähes 30 prosenttia ajatteli keinon olevan hyvä tai melko hyvä, mutta suurin piirtein yhtä moni arvioi vaihtoehdon vähintään melko huonoksi.

Eläkkeiden leikkaamiseen suhtauduttiin kielteisesti. Noin neljä viidestä piti nykyisten ja tulevien eläkeläisten eläkkeiden leikkaamista vähintään melko huonona vaihtoehtona.

– Jos valittavana olisi ollut vain yksi vaihtoehto eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi, hieman aiempaa useampi suomalainen olisi valinnut työperäisen maahanmuuton lisäämisen, sanoo ekonomisti Sanna Tenhunen Eläketurvakeskuksesta.

Entistä useampi tuntee lykkäyskorotuksen vaikutuksen

Tutkimuksessa selvitettiin eläketurvan perusasioiden tuntemista väittämien avulla. Parhaiten vastaajat tiesivät vähimmäiseläketurvaa koskevan väitteen: reilut 80 prosenttia vastaajista tiesi, että jos työeläkettä on kertynyt vähän tai ei lainkaan, henkilölle maksetaan kansaneläkettä tai takuueläkettä. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista oli selvillä siitä, että vanhuuseläkkeen ikäraja ei ole kaikille sama.

Vastaajista 60 prosenttia tiesi, että suurin osa eläkemaksuista käytetään nykyisten eläkeläisten eläkkeiden rahoittamiseen. Lähes joka kolmas uskoi, ettei tämä pidä paikkaansa.

Lykkäyskorotuksen vaikutus tunnettiin aiempia kyselyjä useammin. Lähes 60 prosenttia vastaajista kertoi tietävänsä, että vanhuuseläkkeelle siirtymisen lykkääminen alimman eläkeiän yli korottaa eläkettä pysyvästi. Vastaava osuus oli noin 50 prosenttia kyselyssä vuotta aiemmin.

– Tietotaso eläketurvasta on kohtuullisen hyvä. Olisi toivottavaa, että mahdollisimman moni tuntisi perusasiat eläkkeistä. Silloin jokainen voisi tehdä päätöksiä sekä työurallaan että eläkkeelle siirtymisestään oikean tiedon valossa, tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen toteaa.

Suomalaisista 70 prosenttia luottaa eläkejärjestelmään. Noin kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, että eläkevaroja hoidetaan luotettavasti. Luottamus eläkejärjestelmään ja eläkevarojen hoitoon säilyi samalla tasolla kuin kyselyssä vuonna 2023.

Hieman aiempaa useampi eli puolet vastaajista arvioi, että eläke takaa kohtuullisen toimeentulon nykyisille eläkeläisille. Suurin piirtein yhtä moni ajatteli, että eläkkeet pystytään maksamaan myös tulevaisuudessa.

Maaliskuussa 2024 tehtyyn kyselyyn vastasi noin tuhat täysi-ikäistä suomalaista.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)