Huonokuntoisten teiden lisääntyminen lisää lasivahinkoja

– Tuulilasiin tulleet kiveniskemät on syytä korjauttaa mahdollisimman ripeästi, sillä vioittunut lasi saattaa häiritä auton järjestelmiä ja laajentua suuremmiksi vahingoiksi. Lasivahinkojen määrä saattaa tänä vuonna olla tavallista korkeampi, koska huonokuntoisten teiden määrä kasvaa jatkuvasti, kertoo Vakuutusyhtiö Fennia.

Autojen tuulilasivahinkoja sattuu ympäri vuoden, mutta erityisen kovilla tuulilasit ovat Fennian tilastojen mukaan maalis-huhtikuussa. Lämpötilavaihtelut pakkasen ja plusasteiden välillä sekä routavauriot kuluttavat tien pintaa, minkä vuoksi kivet irtoavat asfaltista herkemmin. Lisäksi autojen talvirenkaiden kuluessa nastat irtoavat herkemmin.

Lasivahinkoja sattuu pahimmillaan yli tuhat päivässä, eniten moottoriteillä. Lasivahinkojen osuus kaikista kaskovahingoista on jo noin kolmannes.

– Viime vuosina lasivahingot ovat kasvaneet yhdeksi yleisimmistä autovakuutuksesta korvattavista vahingoista. Tyypillisesti lasivahinkoja sattuu eniten kevätkuukausina lumien sulaessa Etelä-Suomen vilkkailta teiltä, sanoo Henri Schaffter. Hän vastaa Fennian ajoneuvo- ja omaisuusvahinkojen kumppanuuksista.

Moni autoilija siirtää kiveniskemien korjaamisen myöhemmäksi, tai unohtaa tarkistaa auton tuulilasia niiden varalta. Fennian tilastojen mukaan yhä useampi autoilija korjauttaa tuulilasin vasta viikkoja vahingon jälkeen.

– Saatetaan helposti ajatella, että pienen iskun ehtii korjata myöhemminkin. Mutta viivyttely voi pahentaa vikaa tuulilasissa, ja häiritä auton järjestelmiä. Yhä suuremmassa osassa ja lähes kaikissa uusissa autoissa on kameroita tai sensoreita tuulilasiin kiinnitettynä, Schaffter muistuttaa.

Nopea korjaus voi tulla myös autoilijalle edullisemmaksi, sillä tuulilasin paikkaus onnistuu nopeasti odottaessa eikä vie kaskovakuutuksesta omavastuuta. Viivyttely voi puolestaan johtaa siihen, että kiveniskemä leviää, jolloin lasi täytyy paikkaamisen sijaan vaihtaa. Se taas maksaa omavastuun verran, ja toimenpide kestää voi kestää koko päivän.

Pienikin kiveniskemä kannattaa korjauttaa heti

Moni jättää pienemmät kiveniskemät huomioimatta, koska ajattelee vaurion olevan pieni. Rikkinäinen lasi on kuitenkin aina turvallisuusriski.

Korjauksen pitkittäminen tai suuret lämpötilaerot, esimerkiksi kuuman ilman puhaltaminen tuulilasille pakkassäässä, voi kasvattaa särön tai halkeaman kokoa. Pieni kiveniskemä on helpompi ja nopeampi korjauttaa, kun taas halkeama edellyttää lasinvaihtoa.

Uudempien autojen tuulilasit ovat paitsi tekniikkansa vuoksi kalliimpia vaihtaa, myös herkempiä rikkoutumaan, Fennian lasikorjaamokumppanin ja tuulilasien korjaamiseen ja vaihtamiseen erikoistuneen Carglass-ketjun kaupallinen johtaja Jussi Kovasiipi sanoo.

Hänen mukaansa monissa uusissa autoissa on tuulilasiin kiinnitettynä ainakin yksi kamera, joka linkittyy auton turvajärjestelmiin.

Tuulilasiin liitetyn teknologian, kameroiden ja muiden sähköisten silmien yleistyminen tarkoittaa myös sitä, että jatkossa yksikin kiveniskemä voi riittää lasin vaihtoon.

– Moderneissa autoissa tuulilasi on tärkeämmässä roolissa kuin koskaan. Se toimii yhä useammin näyttönä ja on nykyautoissa keskeinen laitealusta tekniikalle, kuten kameroille, jotka ohjaavat ajoa avustavien tunnistimien ja järjestelmien toimintaa.

– Lasin rikkoutuessa siihen liitetyt turvajärjestelmät eivät välttämättä toimi enää oikein. Kameroissa ja tunnistimissa pienikin heitto voi johtaa siihen, että auton järjestelmät saavat virheellistä tietoa. Seurauksena on turhia, vältettävissä olevia vahinkoja ja onnettomuuksia. Tuulilasihan on koko liikenteen tärkein näyttöruutu ja jatkossa sen merkitys vain kasvaa, Kovasiipi sanoo.

Schaffter muistuttaa, että lasinvaihto on syytä tehdä osaavalla ja vakuutusyhtiön suosittelemalla kumppanilla.

– Lasinvaihdon jälkeen tuulilasille tulee yleensä tehdä oikeaoppinen kuljettajaa avustavien eli ADAS-järjestelmien kalibrointi, jotta auton järjestelmät toimivat siten oikein.

Moottori selvitti – tämä on Suomen tavallisin auto

Moottori-lehti kävi läpi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastoja ja etsi Suomen yleisimmän auton mahdollisimman yksityiskohtaisin tiedoin.

Suomen yleisin automalli on Toyota Corolla, mutta sen suosio on hajaantunut eri korimalli- ja moottoriversioihin. Niinpä yleisin auto Suomen tieliikenteessä on toisen sukupolven Nissan Qashqai osapuilleen vuodelta 2017, keulallaan 1,2-litrainen ahdettu bensiinimoottori.

Tällaisia autoja oli kesän 2023 tilastojen mukaan tieliikenteessä yhteensä yli 17 500. Värikirjokin on suomalaisille tuttu, sillä tällainen Qashqai tulee vastaan todennäköisimmin valkoisena, harmaana tai ruskeana.

Moottori selvitti myös kuka tämän Qashqain kuski todennäköisimmin on. Suomen yleisimpien etu- ja sukunimi- sekä ikätietojen mukaan ratin takana voisi hyvin istua 44 vuotta täyttävä Juhani Korhonen, joka asuu reilun 80 neliömetrin kokoisessa asunnossa vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa.

Autonsa hän on ostanut käytettynä, ja on sen toinen omistaja. Elinkaarta autolla on kuitenkin vielä jäljellä, sillä autokannan keski-ikä on Suomessa yli 13 vuotta ja viimeiselle matkalleen purkamon puristimeen auto päätyy keskimäärin 21,5-vuotiaana. Ennen romutusta auto ehtii olla Juhanin jälkeen vielä kolmen muun henkilön omistuksessa.

Lehti myös koeajoi Suomen yleisimpien autojen haarukkaan mahtuvan yksilön, vuoden 2017 ruskean Qashqai 1.2 Visia Xtronicin, jonka mittarissa oli 108 000 kilometriä.

Pienistä kolhuista huolimatta ikäänsä nähden melko hyväkuntoinen auto ei tuottanut yllätyksiä.

– Iso asia, joka tämän ikäisessä, varsin perusvarustellussa autossa jää vajaaksi, on kuljettajaa avustavien järjestelmien määrä. Esimerkiksi mukautuva vakionopeudensäädin, pysäköintitutka- ja kamera sekä automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä, jotka uusissa autoissa ovat useimmiten jo tyyppihyväksyntävaatimusten takia vakiona, puuttuvat, lehti summaa.

– Tämä Suomen yleisin auto on vieläpä kuutisen vuotta autokannan keski-ikäistä autoa nuorempi. Vanheneva autokanta onkin liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallinen, vaikka nykyisin vanhoissakin autoissa alkaa olla kuitenkin kohtuullinen turvavarustelu, Moottorin päätoimittaja Eila Parviainen toteaa.

Jos unohdetaan korimalli- ja moottorikohtainen jaottelu, niin Toyota Corolla nousee Suomen yleisimmäksi autoksi. Suomen teillä liikkuu nimittäin yli 110 000 Corollaa. Sijat kaksi ja kolme menevät 98 000 Volkswagen Golfille ja noin 86 000 Škoda Octavialle.

Autoala tunnustaa tarpeen parantaa käytetyn auton kauppaa

Kilpailu- ja kuluttajavirasto julkisti maaliskuun alussa tutkimuksen, jossa käsiteltiin yli tuhatta kuluttajaneuvonnan tapausta käytettyjen autojen kaupasta Suomessa. Tutkimuksen mukaan yhteydenottojen syy on usein se, että autojen todellinen kunto ei vastaa myyjien ostajille antamia tietoja.

Autoalan Keskusliiton mukaan Suomessa tehdään vuosittain 592 000 käytetyn auton kauppaa, joista noin puolet tehdään autoliikkeessä.

– Auto on hankintana kuluttajalle iso investointi ja autokauppojen vuotuinen määrä vielä korostaa asian vaikuttavuutta. Yksikin yhteydenotto kuluttajaneuvontaan on tarpeeton, mikäli se johtuu siitä, että myyjä on tietoisesti jättänyt antamatta ostajalle tämän ostopäätöksen kannalta keskeistä informaatiota, Autoala toteaa tiedotteessaan.

Myyjän velvollisuus on kertoa myymästään tuotteesta kaikki tiedossaan olevat seikat, jotka voivat vaikuttaa ostajan ostopäätökseen. Kuluttajaneuvontaan asiasta yhteyttä ottaneiden kuluttajien suuri määrä kertoo, että autoalalla on asiassa parannettavaa, Autoalan Keskusliitto toteaa.

Keskusliitto kertoo kouluttaneensa jäsenyrityksiään kuluttajansuojalainsäädännön velvoitteista säännöllisesti ja ”tätä tehostetaan entisestään”.

Keskusliitto kuitenkin huomauttaa, että oikeiden tietojen antamisen haasteena monesti on, ettei myyjällä ole tuotteesta myyntihetkellä niitä tietoja, joiden jälkeenpäin arvioiden voidaan olettaa vaikuttaneen ostopäätökseen.

– Auto on tyypillisesti vain hetken aikaa myyjän omistuksessa, kun se on ostettu vaihtoautona edelliseltä omistajalta. Käytettynä myyty auto on aina ollut jonkun toisen omistuksessa ja edellinen omistaja on aina parhaiten perillä auton kunnosta.

Keskusliiton mukaan valitettavasti kaikissa tapauksissa edellinen omistaja ei ole huomannut mahdollista puutteellisuutta ajoneuvon kunnossa tai sitä ei ole tuotu autoliikkeelle tiedoksi.

– Autoliikkeet tekevät parhaansa ajoneuvon kunnon selvittämiseksi sinä rajallisena aikana, kun auto on autoliikkeen omistuksessa. Kaikkia vikoja ei kuitenkaan ole mahdollista havaita autoliikkeessä vaan monesti viat ilmenevät ajan kuluessa autoa käytettäessä.

Autoalan Keskusliitto sanoo tiedotteessa kannustaa avoimeen kaupankäyntikulttuuriin, jossa ajoneuvon myyjä, oli se sitten autoliike tai kuluttaja, avoimesti kertoo kaikki tiedossaan olevat, kaupan tekemiseen vaikuttavat seikat.

– Tätä tukeakseen olemme kehittäneet vaihtoauton ostotarkastuslomakkeen, jolla auton myyjä myydessään autoa autoliikkeelle voi avoimesti kertoa kaikki tiedossaan olevat, kauppaan vaikuttavat seikat. Vastaavasti autoliike voi samalla lomakkeella kertoa potentiaaliselle auton ostajalle vastaavat asiat sekä mahdolliset omat havaintonsa ajoneuvon kunnosta.

– Toimimalla avoimesti voidaan välttää tarpeettomat erimielisyydet ajoneuvon kunnosta sekä luoda luottamusta autokauppaan. Se on sekä kuluttajien että myös autoliikkeiden etu, Autoalan Keskusliitto toteaa.

3G-verkon alasajolla voi olla yllättäviä seurauksia autoilijoille

3G-verkon alasajolla voi olla vaikutuksia autojen etähallintajärjestelmien toimintaan, muistuttaa Autoalan Tiedotuskeskus julkaisemassaan tiedotteessa.

Teleoperaattorit DNA, Elisa ja Telia ovat sulkemassa 3G-verkkojaan Manner-Suomessa uudempien verkkosukupolvien käyttöönoton takia. Nykyisten 3G-verkkojen käyttämät taajuudet siirtyvät uudempien matkaviestinteknologioiden käyttöön. 3G:n poistuessa 2G-, 4G- ja 5G-verkot jäävät käyttöön.

Autoalan Tiedotuskeskus muistuttaa, että monet autojen taustajärjestelmät, kuten etäohjaus ja hätäpuhelu- eli eCall-järjestelmät, toimivat mobiiliverkkoyhteyden avulla. Etähallintajärjestelmiin kuuluvat muun muassa lukitus, polttoainekäyttöisten lisälämmittimien kauko-ohjausjärjestelmät sekä auton tietojen tarkistaminen. Kuorma- ja pakettiautoissa 3G-verkkoa käytetään lisäksi muun muassa erilaisten yritysten tarvitsemien kuljetustehtäviä koskevien tietojen ja ajoneuvodiagnostiikan välitykseen.

Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan autojen käyttäjien sekä autonvalmistajien, -maahantuojien ja -jälleenmyyjien kannalta teleoperaattorien tekemät ratkaisut 3G-verkkojen alasajosta ovat harmillisia. Autoissa olevat 3G-verkkoa tiedonsiirtoon hyödyntävät etähallintasovellukset on suunniteltu aikana, jolloin vanhempien verkkosukupolvien elinkaari ei ole ollut tiedossa.

– Koska 4G-verkon maantieteellinen kattavuus oli vielä 2010-luvun lopulla monissa maissa puutteellinen, monet ennen vuotta 2020 käyttöön otettujen autojen etähallinnan järjestelmät nojaavat 3G-verkkoon, tiedotteessa kirjoitetaan.

3G-verkon alasajon seurauksena osa palveluista siirtyy käyttämään 2G-verkkoa, mutta osa sovelluksista vaatii kehittyneempää 3G-yhteyttä, jolloin ne voivat lakata toimimasta 3G-verkon alasajon seurauksena.

– 2G-verkko pystyy teknisesti korvaamaan hyvin esimerkiksi puhelut ja tekstiviestit, mutta ei kaikissa tapauksissa kehittyneempiä etähallintajärjestelmien palveluja. Kaikille etähallinnan sovelluksille ei ole mahdollista tehdä päivitysversiota, joka käyttäisi vanhempaa 2G-verkkoa tai uudempia 4G- tai 5G-verkkoja, tiedotteessa todetaan.

Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan 3G-verkon alasajosta johtuva laitteiden toiminnan loppuminen ei ole yksinomaan autojen etähallintasovelluksia koskeva ongelma, vaan se koskee kaikkia laitteita, joiden tiedonsiirto perustuu 3G-teknologiaan. 3G-verkkojen alasajolla voi olla huomattavia vaikutuksia erilaisten laitteiden käyttöön. Muun muassa kiinteistöjen turvajärjestelmät ja riistakamerajärjestelmät käyttävät useimmiten 3G-verkkoa.

Autoalan Tiedotuskeskuksen mielestä on olennaisen tärkeää, että 2G-verkon ylläpitoa jatketaan, kunnes ajoneuvoja koskeva lainsäädäntö on saatu ajan tasalle ja myös vanhempien autojen eCall-järjestelmien toiminta voidaan taata.

On jopa halvempaa maksaa pysäköintivirhemaksu kuin maksaa pysäköinnistä ennakkoon

Pysäköintivirhemaksujen suuruus vaihtelee merkittävästi kaupungista riippuen. Toisinaan on jopa edullisempaa maksaa pysäköintivirhemaksu jälkikäteen kuin maksaa pysäköinnistä ennakkoon.

Pysäköintivirhemaksujen suuruus vaihtelee kaupungeittain laajasti, kertoo pysäköintialan toimijoiden yhdistys SPATY ry:n jäsenyritysten kartoitus.

Suomen suurimmissa kaupungeissa kunnallisen pysäköinninvalvonnan pysäköintivirhemaksu vaihtelee haja-asutusalueiden 40 eurosta keskusta-alueiden 80 euroon. Yksityisten yritysten valvontamaksu on pääsääntöisesti 60–80 euroa.

Suurin lain sallima pysäköintivirhemaksu on 80 euroa

Lain mukaan pysäköintivirhemaksu on virheen laadusta riippumatta vähintään 20 euroa. Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan kuitenkin säätää korkeammasta pysäköintivirhemaksusta kunnassa tai sen osassa, jos liikennetiheys, paikoitustilojen niukkuus, pysäköintivirheiden määrä, liikenteen sujuvuus tai muut liikenteelliset syyt sitä vaativat.

Pysäköintivirhemaksun enimmäismäärä on 60 euroa, mutta jos kunnassa on käytössä erisuuruiset maksut eri alueilla, voi maksu enimmillään olla 80 euroa niin sanotulla ykkösvyöhykkeellä.

Tämä suurin mahdollinen sallittu maksu on käytössä kaupunkien keskusta-alueilla Tampereella, Helsingissä, Turussa sekä Vantaan Tikkurilassa.

– Esimerkiksi vuodesta 2021 junissa tarkastusmaksu on ollut junasta ja alueesta riippumatta kaikille 80 euroa. Myös pysäköintivirhemaksuissa yhtenäinen linja olisi oikeudenmukainen ratkaisu, SPATY ry:n toimitusjohtaja Christian Metsäranta sanoo.

Isoimmissa kaupungeissa suuria eroja

Siinä missä Helsingissä rapsahtaa 80 euron suuruinen pysäköintivirhemaksu keskusta-alueella, naapurikunnassa Espoossa kunnallisen pysäköinninvalvonnan maksu on vain 60 euroa.

Suurimpien kaupunkien kuten Oulun, Lahden ja Kuopion keskusta-alueilla kunnallinen pysäköintivirhemaksu on 60 euroa. Jyväskylässäkin maksun suuruus on 60 euroa, mutta Jyväskylän haja-asutusalueella maksu tippuu 40 euroon. Oulussa, Kuopiossa sekä Lahdessa maksu on ydinkeskustan ulkopuolella 50 euroa.

Toisissa kaupungeissa maksu ei missään nouse yli 50 euron. Esimerkiksi Rovaniemellä maksu on 50 euroa ja osassa kaupunginosia 40 euroa. Joensuussa pysäköintivirhemaksu on myös 50 euroa kaupunginosasta riippumatta.

– Huomattavaa on, että Helsingin ydinkeskustassa pysäköinti maksaa neljä euroa tunnilta. Näin ollen 24 tunnin mittainen koko vuorokauden pysäköinti kustantaa 96 euroa siinä missä pysäköintivirhemaksun suuruus jää 80 euroon, Metsäranta toteaa.

Pysäköinninvalvontaan selkeä tarve

Toisissa kaupungeissa pysäköintivirhemaksuihin on tehty korotuksia kaupunkien ykkösvyöhykkeillä viime aikoina. Turku nosti maksun 80 euroon syksyllä 2023, Vantaan Tikkurila vuonna 2021 ja Tampere keväällä 2019.

Vuonna 2023 Suonenjoesta tuli pienin kunta, joka valvoo pysäköintiä itse esimerkiksi poliisin sijaan. Siellä pysäköintivirhemaksu on 30 euroa.

Esimerkiksi Kirkkonummella pysäköinninvalvontaa hoitaa poliisi. Siellä pysäköintivirhemaksu nousi huomattavasti vuonna 2021, sillä se tuplaantui 25 eurosta 50 euroon.

Monessa kaupungissa maksut ovat säilyneet vuosikausia samansuuruisina, vaikka inflaatio on vaikuttanut yleisesti useisiin muihin hintoihin.

Kunnallinen pysäköinninvalvonta alkoi Suomessa 1970-luvulla. Tuolloin pysäköintivirhemaksu oli suuruudeltaan 20 markkaa ainakin Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa, mikä vastaa 28 euroa nykyrahassa.

– Valvottu pysäköinti on ilmiö, joka on tullut jäädäkseen. Yhtenäinen linja maksuissa olisi selkeä kaikille, Metsäranta toteaa.