Kaliforniassa koronarokoteyrittäjänä toimiva Jyri Engeström ja kirjailija Hannu Rajaniemi varoittavat, ettei Suomen koronatarinan loppua ole vielä kirjoitettu.
– Kaikki riippuu nyt rokotteista. Saako niistä pysyvän suojan vaiko vain väliaikaisen? Ja onnistuuko Suomi hankkimaan riittävät määrät oikeita rokotteita myös tulevia muunnoksia vastaan, Engeström ja Rajaniemi pohtivat blogissaan.
Suomi on heidän mukaansa kärsinyt alkukeväällä rokotepulasta, sillä maan johto on odottanut vuoroaan kiltisti ja pärjännyt heikosti kansainvälisessä rokotehuutokaupassa. Samalla väestössä leviäviä virusmuunnoksia on jouduttu torjumaan rankoilla ja vapauksia loukkaavilla rajoituksilla.
Kirjoittajat viittaavat THL:n arvioon, jonka mukaan Suomeen pitäisi saapua 5–7 miljoonaa uutta rokoteannosta kesäkuun loppuun mennessä. Laumasuoja palauttaisi elämän normaaliksi jossain vaiheessa kesää.
– Rokote estää vakavat tautimuodot. Talous ja matkailu elpyvät, ja tunnelma on helpottunut kuin iloisella 20-luvulla konsanaan, Jyri Engeström ja Hannu Rajaniemi toteavat.
Krooninen korona olisi katastrofi Suomelle
Huolestuttavin esimerkki on Brasilian Manauksesta, jossa saavutettiin syksyllä laumasuoja koronaviruksen hallitsemattoman leviämisen myötä. Joulukuussa ilmaantunut ja immuniteettia väistävä P1-muunnos johti uuteen ja vakavaan epidemia-aaltoon.
Asiantuntijat ovat pitäneet huojentavana, että rokote vaikuttaisi suojaavan silti myös kyseisen muunnoksen aiheuttamalta vakavalta taudinkuvalta.
– P1 voi kuitenkin olla vasta alkusoittoa. Virusta laboratoriossa muunneltaessa saadaan jopa 600 kertaa alkuperäistä tarttuvampia muunnoksia, ja Etelä-Afrikassa löydetty B.1.351 on mitattavasti vähentänyt rokotteen tehoa potilaissa. Emme siis voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että jokin uusi muunnos leviäisi Suomeen ja aiheuttaisi vakavia oireita myös joillekin jo kertaalleen rokotetuille suomalaisille, Engeström ja Rajaniemi sanovat.
He kehottavat Suomea varautumaan influenssarokotuksista tuttuun kausirokottamiseen, jossa säännölliset rokotukset ovat tärkeitä ainakin riskiryhmille. Jos rokotteiden tarjoama suoja tai niiden saatavuus tulevaisuudessa pettää, voi koronavirus haavoittaa Suomea vielä paljon nykyistä vakavammin.
– Kroonisen koronan aiheuttamat taloudelliset, sosiaaliset ja psykologiset vahingot olisivat pahimmillaan niin mittavia, että ne vaatisivat laajamittaista sosiaaliturvan uudelleensuunnittelua. Se voisi johtaa jopa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan alasajon kierteeseen, Jyri Engeström ja Hannu Rajaniemi toteavat.
Tärkeimpiä torjuntakeinoja olisivat kotipikatestit, sujuva rajakontrolli, investoinnit kotimaisiin rokoteohjelmiin ja uusien virusmuunnosten reaaliaikainen tarkkailu.
Realiteeteille rakennettu erinomainen esitys. Vastaa täsmälleen omaa käsitystäni tilanteesta ja varautumisen tarpeesta. Uusi normaali ei ole kopio koronaa edeltäneestä.
— Matti Jantunen (@jantunen_matti) March 29, 2021
Ytimekäs ja selkeä kuvaus COVID-19 tulevaisuuden skenaarioista.
"Pandemian lopun varmuuteen tuudittautumisen sijaan tarvitaan myös torjuttavien skenaarioiden tunnistamista ja käytännön varautumista niihin."
Hienoa työtä Jyri ja Hannu! Must read Exit-työryhmälle @MarinSanna https://t.co/Z8caSOM3SF
— Pirta Hotulainen (@PirtaHotulainen) March 29, 2021
