Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka esitelmöi Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikolla Ahvenanmaan isosta historiallisesta unelmasta. Tarkan mukaan Suomessa on melko yleinen käsitys, että moneen kertaan kansainvälisillä sopimuksilla vahvistetut Ahvenanmaan aseettomuus ja puolueettomuus ovat tuoneet rauhan ja turvallisuuden.
– Saariryhmä on runsaan puolentoista vuosisadan aikana julistettu kolme kertaa aseettomaksi, mutta kuitenkin aina kun Itämerellä on ollut jännitystä tai sotilaallista toimina, Ahvenanmaalla on ollut sotaväkeä ja sitä on linnoitettu, Jukka Tarkka huomautti.
Tarkan mukaan Ahvenanmaalle on yli kahden vuosisadan aikana rakennettu neljä kertaa rannikkopuolustus- ja maataisteluasemia. Neljä kertaa niiden rakenteet on tuhottu, ei taistelussa vaan poliittisesta käskystä.
Ahvenanmaan aseettomuutta ja puolueettomuutta säätelevät kansainväliset sopimukset eivät Tarkan mukaan ole pystyneet ohjaamaan historiaa.
– Suvereenin Suomen tasavallan valtioalueeseen kuuluvan Ahvenanmaan aseettomuutta valvoo Venäjän federaation viranomainen. Suomen suvereniteetissa on Ahvenanmaan kokoinen harmaa vyöhyke, Tarkka totesi.
Tilanne on hänen mukaansa perua käytännössä ainoasta voimassa olevasta sopimuksesta, joka määrittää Ahvenanmaan asemaa. Se on Neuvostoliiton Suomelle syksyllä 1940 pakottama sopimus, joka velvoittaa Suomen pitämään Ahvenanmaan aseistamattomana ja muiden valtioiden tavoittamattomissa.
– Ahvenanmaan puolueettomuus voi itse asiassa tarkoittaa vain aseellista koskemattomuutta sodan aikana. Kansainvälinen oikeus tarkoittaa puolueettomuudella sitä ja vain sitä. Puolueettomuus ei ole mikään hyvyyden loiste, joka kansainvälisen diplomatian tahdosta voi asettua suojaamaan joitakin onnekkaita alueita ja ihmisiä.
Puolueettomuus on hänen mukaansa ”sitä, että sotaa käyvä voima ei saa koskea siihen, joka on puolueeton. Se on ylevä asia, mutta ei toteudu, ellei ole vastavoimaa, joka estää sotilaallisen puolueettomuuden loukkaamisen”.
Ahvenanmaasta puhuttaessa puolueettomuutta ja aseettomuutta käsitellään Jukka Tarkan mukaan rinnakkaisina ja toisiaan tukevina hyvyyden ilmentyminä, rinnakkaishyvyyksinä, ”kuin ne olisivat ikuisia totuuksia”.
– Historian dynamiikassa on kuitenkin näyttöä siitä, että aseettomuus ja puolueettomuus haittaavat toistensa toteutumista. Siellä, missä ne esiintyvät rinnakkain, voi hyvinkin käydä niin, että kumpikaan niistä ei voi toteutua, Jukka Tarkka katsoi.
– Aseeton puolueettomuus vetää puoleensa aseellista voimaa, eikä puolueettomuus pysty lamauttamaan aseellista voimaa. Puolueettomuuden voi parhaiten varmistaa suojaamalla sen niin uskottavalla puolustavalla voimalla, että kaikki tajuavat puolueettomuuden loukkaamisen vaikeaksi, kalliiksi ja tarpeettomaksi.
– Ahvenanmaa ei voi luottaa konkreettisen koskemattomuutensa säilymiseen sotilaallisen kriisin tai varsinkaan sodan oloissa, ellei se hyväksy sitä, että Suomi puolustaa sitä samalla tavalla kuin muutakin valtioaluettaan.
