X
SULJE MAINOS
Koronavirusta vastaan etsitään rokotetta ympäri maailmaa. LEHTIKUVA / AFP Thibault Savary

Suomalainen kokeellinen koronarokote voidaan saada jo kesäksi

Huippututkijoilla on hanke omaksi virusrokotteeksi – jos sitä halutaan.

Lääketieteen tutkijat ovat Verkkouutisten tietojen mukaan käynnistäneet täysin kotimaisen hankkeen koronavirusrokotteen kehittämiseksi.

Mukana ovat Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela, Euroopan eturivin syöpätutkija akatemiaprofessori Kari Alitalo ja maailman johtaviin rokotevektoreiden tutkijoihin kuuluva akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala.

– Olemme vasta laittaneet porukalla pyöriä pyörimään. Filosofiana on kysymys, halutaanko tällaista tehdä Suomessa. 1970- ja 80-luvuilla tämä olisi ollut normaali tapa reagoida, mutta nykymaailmassa yleensä jäädään kuin odottelemaan, että iso kansainvälinen lääketehdas tuo tällaisen lääkkeen. Tätä haluamme nyt kyseenalaistaa ja käynnistää yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten kannattaisi menetellä, professori Kalle Saksela kertoo.

Sakselan mukaan hankkeessa voitaisiin edetä hyvin nopeasti, jos niin halutaan.

– Jos jonkinlaisena yleisesti ajateltuna rajana on pidetty, että ensi vuoden loppupuolella ehkä saattaisi rokote olla, niin jos tahtoa on, siitä voidaan huomattavasti nopeuttaa.

Maailmalla erilaisia koronarokotteita on prototyyppiasteella. Useimpien lähestymistapa on Sakselan mukaan suunnilleen sama. Yleensä toimijat kuitenkin eri tavoin pyrkivät siihen, että heillä on ratkaisussaan mukana omia kaupallisia oikeuksiaan.

– Meidän ajatuksemme sen sijaan on täysin avoin lähdekoodi, tai ei-kaupallinen alusta, jolla tätä tehtäisiin, professori Saksela toteaa.

Kansallinen projekti?

– Meillä ei ole varsinaisesti mitään ihmeellistä salaista tietoa, jota muilla ei olisi. Päinvastoin, olemme ottaneet sen mitä tiedetään, ja panneet sitä mielestämme parhaalla tavalla yhteen.

Kalle Saksela korostaa, että meneillään on valmisteluvaihe.

– Tämä voi lähteä etenemään hyvinkin nopeasti, ja jo kesän mittaan kokeellinen suomalaisrokote voisi olla tuotettuna. Mutta kun pitää miettiä että mitäs sen jälkeen, niin sitten pitää käydä laajempi keskustelu, hän kuvailee.

Tutkijat etsivät vielä alkuvaiheen tutkimusrahoitusta tämän välitavoitteen turvaamiseksi. Kyse olisi muutamasta sadasta tuhannesta eurosta, joilla saataisiin juoksevat kulut katettua ja kiinnitettyä hankkeeseen muutama työntekijä.

– Myöhemmin kliinisten kokeiden aikaan tarvittaisiin tietysti isompia summia. Mistään jättimäisistä summista ei kuitenkaan alkuvaiheessa puhuta.

– Siinä vaiheessa kun laajoissa kliinisissä tutkimuksissa (rokotteen) tehoa ja turvallisuutta testataan, ei se tietysti ole sen nopeampaa täällä kuin muuallakaan. Mutta silloin voidaan itse keskenään päättää, miten halutaan nopeuttaa, jos kyseessä on kansallinen projekti. Silloin kun on vasta alustavaa näyttöä tehosta ja turvallisuudesta, voi miettiä voisiko jo joitain riskiryhmiä suojata. Kaikkea tätä keskustelua kannattaisi käydä, professori Kalle Saksela sanoo.

– Teknisessä mielessä koronarokotteen tekeminen ei ole sillä tavalla haastavaa kuin esimerkiksi hiv-rokotteen. SARSia ja MERSia vastaan rokotteiden kehittäminen on ollut melko suoraviivaista. Tietenkään ei pidä ikinä sanoa että jokin on helppoa, mutta (koronaan) ei näyttäisi ylitsepääsemättömiä tietoisia vaikeuksia liittyvän, vaan voitaisiin luultavasti edetä hyvinkin suoraviivaisesti ja hyvällä syyllä olettaa, että saataisiin tehokasta rokotetta.

Koeteltuja palasia

Professori Kalle Sakselan mukaan kyse on aiempaan tutkimukseen ja geenivektoriin pohjaavasta geenipohjaisesta rokotteesta.

– Tämä on ylivoimaisesti nopein tapa edetä. Varsinainen rokoteantigeeni tuntuu olevan hyvin samantyyppinen eri hankkeissa ympäri maailmaa. On hyvä uskoa, että se herättää neutralisoivan vasta-aineresponssin. Sitä mekin olemme tuottamassa.

Suomalaistutkijoiden ajatuksena on rokotteen antaminen suihkeena nenän kautta.

Kalle Saksela.
Kari Alitalo. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Seppo Ylä-Herttuala. LEHTIKUVA / MATTI BJÖRKMAN

Tieteellisestä innovaatiosta ei tavallaan ole kyse, vaan jo olemassa olevien tutkimustiedon osien käyttämisestä.

– Kaikki palaset joita olemme ajatelleet ovat hyvin koeteltuja, hyväksi koettuja, IPR-vapaita ei-kaupallisia systeemejä. Niillä päästään nopeasti eteenpäin. On kaikki syy uskoa, että näin voidaan saada neutraloivaa vasta-ainetta aikaiseksi. Riittääkö se sitten estämään kokonaan viruksen tartunnan tai esimerkiksi radikaalisti vähentämään ja lieventämään taudinkuvaa – kaikki tämä on tietysti vielä epäselvää.

– Meistä olisi kuitenkin tärkeää, että tällainen kansallinenkin hanke olisi vireillä. Sitten kun jotain on olemassa, voidaan päättää kun on vaihtoehtoja.

Professori korostaa, ettei hän halua antaa virheellistä kuvaa, että ”kaikki kulmat voitaisiin pyöristää” ja saataisiin ennätysajassa valmista.

Kovasti yksimielistä

– Mutta teknisesti se on toteutettavissa kyllä, että tällainen prototyyppi on kehissä (nopeasti). Siihen pyritään, ja sitten katsotaan, mitä Suomessa sitten halutaan, virologian professori Kalle Saksela sanoo.

– Meidän ryhmämme on kovasti yksimielistä siitä, että näin pitäisi tehdä ja vakuuttuneita, että näin voidaan tehdä. Mutta sitten on aivan toinen asia, mitä päättäjät haluavat. Se keskustelu on vielä aloittamatta. Mutta parempi, että on jo vähän kättä pitempää olemassa, jos tällaista keskustelua viritellään.

– Teho ja turvallisuus eivät tietenkään ole mielipidekysymyksiä. Niitä pitää testata, eikä se ole nopeampaa kuin maailmallakaan, mutta silloin voidaan itse miettiä mitä halutaan. Mutta en mitenkään halua sellaista kuvaa antaa että tämä olisi helppoa tai ettei tulisi ongelmia, se ei ole tiedettä.

Kalle Sakselaa ihmetyttää, ettei tämäntyyppisiä hankkeita ole ollut julkisessa keskustelussa. Hän ihmettelee puheita Suomen avaamisesta ”heti kun tilanne on hallinnassa”, kun kukaan ei pysty täsmentämään, mitä se tarkoittaa. Koronatartuntojen käyrät ovat tasaantuneet, mutta nykytoimilla virusta ei koko väestöstä juurita pois.

– Tässä on se uhka että ollaan vaan näin, siihen asti että rokote saadaan… Mutta eihän maata voi kahta vuotta pitää suljettunakaan. Eikö pitäisi vakavasti miettiä, että eikö ole muuta keinoa kuin seistä tumput suorana ja odottaa kaupallista rokotetta? Jonka senkin luultavasti jotkut isot maat ostavat pois.

Saksela olisi toivonut jo pari kuukautta sitten valtiovallan julistamaa kilpailua kymmenestä parhaasta varhaisvaiheen projektista.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt