Verkkouutiset

Sukupuolineutraali kikkailu syö Aamulehden uskottavuutta

BLOGI

Lehden tapa uutisoida Taloustutkimuksen kyselystä johti ihmisiä harhaan.
Satu Schauman
Satu Schauman
Satu Schauman on Nykypäivän ja Verkkouutisten toimittaja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Sunnuntain Helsingin Sanomista silmiini sattui STT:n tekemä juttu Lännen Median kyselystä, jonka mukaan vain 31 prosenttia suomalaisista tiesi, kuka on tällä hetkellä eduskunnan puhemies (oikea vastaus: Matti Vanhanen).

Mutta mitä ihmisiltä olikaan kysytty? Lännen Median kysely herätti pian lisää hämmennystä. Kokoomuksen pirkanmaalainen kansanedustaja Arto Satonen tviittasi: ”Aamulehti kysyi kansalaisilta kuka on eduskunnan puheenjohtaja ja 59 prosenttia vastasi ”En osaa sanoa”! Aivan oikein! Niin minäkin olisin vastannut, kun ei sellaista edes ole”.

Satonen viittasi Aamulehden pari vuotta sitten tekemään linjaukseen sukupuolineutraalien termien käyttämisestä teksteissään. Yksi näistä koskee eduskunnan puhemiestä, joka on Aamulehdelle puheenjohtaja. Taannoisessa pääkirjoituksessaan (16.9.2017) Aamulehti puolusteli linjaustaan, mutta totesi myös, että ”monen mielestä tämä voi tuntua näpertelyltä”.

Näpertelyn sijaan kyse on isommasta ongelmasta:  ihmisten harhaan johtamisesta. Journalismin uskottavuudesta. Asia selviää, kun kaivaa esiin Aamulehden näköislehtiversion (19.10.2019). Aukeamalla käsitelty juttukokonaisuus ei jätä tulkinnanvaraa ja antaa lukijoiden varsin yksiselitteisesti ymmärtää: ihmisiltä on kysytty tietämystä nimen omaan eduskunnan puheenjohtajasta. Tätä korostaa, että kysymys on muotoiltu kyselyn tuloksista tehtyyn grafiikkaankin näin ja alle laitettu lähteeksi Taloustutkimus.

Jutusssa kerrotaan, että kyse on Lännen Median Taloustutkimuksella teettämästä haastattelututkimuksesta ja se toteutettiin ovelta ovelle -menetelmällä eli kasvokkain vastaajien kanssa. Taloustutkimus haastatteli näin noin tuhat ihmistä kolmen viikon aikana. Jutussa todetaan myös, että ”vastaajille ei annettu vaihtoehtoja. Heiltä kysyttiin suoraan esimerkiksi, kuka on eduskunnan puheenjohtaja?”

Siis kysyttiin, kuka on puheenjohtaja.

Aukeaman alanurkassa on tosin kursiivilla painettu teksti: Aamulehti on päättänyt käyttää tasa-arvoisia ammattinimikkeitä. Siksi teksteissämme voi esiintyä totutusta poikkeavia ilmaisuja. Näiden ”tasa-arvoisten ammattinimikkeiden” suhdetta ja mahdollisia vaikutuksia kyselyyn ei avata kuitenkaan millään tavoin. Ja sillä on toki merkitystä, mitä ihmisiltä tarkkaan ottaen kysyttiin.

Soitto Taloustutkimuksen tutkimuspäällikölle Juho Rahkoselle tuo lisäselvyyttä – tai hämmennystä – asiaan. Hän sanoo, että Taloustutkimus kysyi ihmiltä nimenomaan näin: Kuka on eduskunnan puhemies?

Siis eduskunnan puheenjohtajasta ei kysytty mitään.

Rahkonen sanoo, että kysely oli Taloustutkimuksen ideoima ja hän vastasi kysymysten muotoilusta. Valmista pakettia vastauksineen tarjottiin sitten Lännen Median käyttöön.

Rahkonen myöntää, että Aamulehden tapa uutisoida kyselystä herättää hämmennystä.

– Olisihan se aina hyvä – kun ylipäänsä uutisoidaan näitä kyselytutkimuksia – että kysymyksen muotoilu olisi pilkulleen sanatarkka. Silloin ihmiset pystyvät ottamaan kantaa siihen, oliko kysymyksen muotoilu onnistunut. Toivoisin noin yleisesti, että sanatarkka kysymyksen muotoilu olisi aina näissä näkyvillä sellaisenaan.

Pirkanmaalainen kansanedustaja Satonen vaikuttaa myös hämmentyneeltä. Hän vahvistaa tekstiviestillä, ettei hänellä ollut tviittiä laittaessaan tiedossa, että kysely oli laajempi ja että siinä ei käytetty puheenjohtaja-nimikettä. Hän kertoo lukeneensa vain Aamulehden eikä siitä käynyt mitenkään ilmi, että ihmisiltä olisi kysytty puhemiehestä.

Entä jos kyselyssä ihmisiltä olisikin oikeasti kysytty: Kuka on eduskunnan puheenjohtaja? Olisiko tähän osannut vastata vieläkin harvempi?

– Olisi varmaan, koska tämähän ei ole virallinen nimike. Se olisi aiheuttanut varmastikin hämmennystä, että mikä se sellainen puheenjohtaja oikein on? tutkimuspäällikkö Rahkonen arvioi.

Lännen Media on 12 maakuntalehden yhteenliittymä, johon kuuluu Aamulehden lisäksi 11 muuta sanomalehteä, joukossa esimerkiksi Turun Sanomat. Kaivan esiin Turun Sanomien näköislehtiversion. Juttu kuvineen ja taittoineen vaikuttaa täysin identtiseltä, paitsi että puheenjohtajan sijaan puhutaan kaikkialla puhemiehestä. Turun Sanomien lukijalle ei jää grafiikkaa tuijottaessaankaan mitään epäselvyyttä kysymyksen muotoilusta: Kuka on eduskunnan puhemies?

Jutussa todetaan myös Aamulehden tapaan – viimeistä sanaa lukuun ottamatta – että ”vastaajille ei annettu vaihtoehtoja. Heiltä kysyttiin suoraan esimerkiksi, kuka on eduskunnan puhemies?”

Niin, siis puhemiehestä kysyttiin.

Lännen Median kyselytutkimusepisodi paljastaa, että Aamulehden kikkailu sukupuolineutraaleilla nimikkeillä saattaa johtaa ihmisiä harhaan ja syödä jo pahastikin lehden uskottavuutta. Se ei ole journalismille hyväksi.

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)