Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) esitteli hallituksen perhevapaauudistusta koskevan lakiesityksen luonnoksen tänään tiistaina.
Hallituksen valmistelussa perhevapaamalli on tarkentunut siten, että kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän kiintiön. Päivien määrä on vähentynyt valmistelun aikana kummankin vanhemman osalta neljällä päivällä aiemmin suunnitellusta 164 päivästä.
Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten yhteensä vanhempainrahapäiviä olisi 12,8 kuukautta lasta kohden. Tästä 0-63 päivärahapäivää olisi mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle.
Lisäksi loppuraskauden suojaamiseksi luotaisiin 40 päivärahapäivän eli 1,6 kuukauden mittainen raskausraha. Kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta.
Yhden vanhemman perheissä vanhempi saisi molemmat kiintiöt. Kaksoset, kolmoset ja muut monikot ovat tähän malliin ainoa poikkeus: päivärahakiintiö pidentyy heidän perheissään toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 78 päivärahapäivällä.
Päivärahapäiviä voi käyttää kahteen ikävuoteen asti
Perhevapaauudistuksen mallissa päivärahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Päivärahapäivät voisi käyttää useassa osassa, ainoastaan raskausraha on yhdenjaksoinen ja se tulee aloittaa 14-30 päivää ennen laskettua aikaa.
Kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, olisi päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta tai siitä, onko biologinen vai adoptiovanhempi tai lähi- vai etävanhempi.
Perhevapaiden kokonaismäärä kasvaisi uudistuksen myötä nykyisestä. Nykyisin perhevapaat koostuvat raskaana olevalle naiselle myönnettävästä äitiysrahasta (105 arkipäivää eli noin 4,2 kk), isän isyysrahasta (54 arkipäivää eli noin 9 vkoa) ja vanhempainrahasta toiselle vanhemmista tai vanhempien kesken jaettavaksi (158 arkipäivää eli noin 6,3 kk).
Kotihoidontukeen ei esitetä muutoksia.
Uudistus lisää julkisen talouden kustannuksia
Uudistus lisää julkisen talouden kustannuksia. Mikäli isyysrahojen käyttö säilyisi nykyisellä tasolla, sen lisäkustannus olisi arviolta 80 miljoonaa euroa julkiselle taloudelle.
Mikäli isät innostuvat käyttämään perhevapaita nykyistä enemmän, myös kustannukset kasvavat.
– Tämä perhevapaauudistus ei ole hallituksen työllisyystoimi, Pekonen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Uudistuksen työllisyysvaikutukset arvioidaan pieniksi.
Oikeus varhaiskasvatukseen säilyy poissaolon ajan
Oikeus varhaiskasvatukseen alkaisi jatkossa sen kalenterikuukauden alussa, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta.
Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyisi, vaikka lapsi olisi välillä poissa varhaiskasvatuksesta vanhempainvapaalla olevan vanhemman kanssa, mikäli poissaolo kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa ja mikäli se on ennalta ilmoitettu.
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutoksella huolehdittaisiin siitä, että edellä mainitut poissaolot olisivat edelleen maksuttomia.
Lausuntoaika lakiluonnoksesta kestää 2. huhtikuuta asti.
