Sisäministeriössä kesällä 2019 laaditussa muistiossa käsitellään al-Holin ISIS-leirin suomalaisten lasten ja heidän äitiensä mahdollista kotiutusprosessia sekä siihen liittyviä riskejä, kuten naisten elossa olevien puolisoiden halua hakeutua Suomeen perheidensä perässä.
Ministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkisen laatiman muistion 31. toukokuuta 2019 päivätty luonnos sisältyy ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ministerivastuuasian käsittelyn myötä julki tulleeseen laajaan asiakirja-aineistoon.
Muistion huomiot ovat tulleet ajankohtaisiksi nyt, kun Suomi kotiutti ensi kertaa leirin aikuisia.
Asiakirjan kerrotaan, että on vaikea arvioida, kuinka sitoutuneita leirin naiset ovat jihadistijärjestön aatemaailmaan ja miten he ovat ISIS:stä tukeneet alueella ollessaan. Muistiossa huomautetaan, että ISIS rekrytoi naisia aktiivisesti mukaan toimintaansa ja kannusti naisia ja tyttöjä matkustamaan alueella.
– Naiset tukivat terroristista toimintaa monella tavalla, mm. kasvattamalla uusia taistelijoita, levittämällä propagandaa ja rekrytoimalla muita naisia, muistiossa todetaan.
”Saattaa kannustaa puolisoita”
ISIS:n hallitsemilla alueilla pitkään oleskelleiden arvioidaan muodostavan jo itsessään Suomeen kohdistuvan turvallisuusuhkan.
– Leirillä olevien naisten kohdalla on myös otettava huomioon, että heidän kohdallaan paluu ei ole vapaaehtoinen vaan seurausta siitä, että ISIL [toinen lyhenne ISIS-järjestölle] ei enää hallitse alueita.
Muistiossa viitataan arvioihin, joiden mukaan on todennäköistä, että palaajien ryhmä myös verkostoituu keskenään. Asiakirjassa varoitetaan lisäksi naisten puolisoista ja lasten isistä.
– Naisten mahdollinen paluu Suomeen saattaa myös kannustaa lasten mahdollisia elossa olevia isiä tai naisten puolisoita hakeutumaan Suomeen.
Mikäli lapsia ei kyetä ottamaan huostaan erottamaan vanhemmistaan, arvioidaan lasten kasvatuksen todennäköisesti jatkuvan Suomessa samojen periaatteiden mukaan kuin konfliktialueella.
Naisten tuomisesta linjattiin jo kesällä 2019
Sisäministeriön Tarja Mankkisen muistio on tiettävästi ensimmäisiä viranomaisasiakirjoja, jossa sanotaan selvästi, että leirin aikuisetkin saatetaan tuoda Suomeen.
– Vain lasten avustaminen edellyttäisi äitien suostumusta, koska toimivaltaa tai keinoja lasten haltuun ottamiseksi ilman äitien suostumusta ei Suomen viranomaisilla syyriassa ole. Jos vanhempi ei luovuta lasta, on vaihtoehtona jättää lapsi leiriolosuhteisiin tai kotiuttaa sekä äiti että lapsi. Tässä tapauksessa lapsen etu saattaa edellyttää, että myös äiti tuodaan Suomeen. Haasteena on, että äidit voivat käyttää tätä keinona päästä takaisin Suomeen, muistiossa sanotaan.
Muistio nousi esiin myös ulkoministeri Pekka Haaviston kuulusteluissa. Esitutkintapöytäkirjojen mukaan Haavisto kertoi, että muistiossa sivuttu vaihtoehto vain lasten kotiuttamisesta oli ”väärä tieto” ja huomautti myös sisäministeriön siinä todenneen, että lasten etu saattaa edellyttää myös äitien tuomista.
Ulkoministeri Haavisto kertoi samassa kuulustelussa, että silloinen Antti Rinteen (sd.) hallitus käsitteli al-Holin mahdollisia kotiutuksia jo kesäkuun 13. päivän iltakoulussa. Tuolloin ”ykkösasia” oli ministerin mukaan lasten paluu Suomeen vanhempien suostumuksella.
– Sitten 24.6 on kuitenkin jo tullut se vahvistus siihen, että kurdit eivät tule antamaan lapsia ilman vanhempiaan eli ei voida edetä sitä tietä. Silloin 24.6 on ollut itselläni pääministerin, sisäministerin ja oikeuskanslerin sijaisen Petri Martikaisen kanssa palaveri, itse koolle kutsumanani, jossa toimintalinjaa on täsmennetty niin, ettei ole löydettävissä lasten oikeuden turvaavaa ratkaisua, jossa lapset tulisivat Suomeen ilman äitejään, Haavisto kertoi.
Ulkoministerin kuulusteluissa kertoman mukaan hallituksessa linjattiin aikuisten kotiuttamisesta siis ensi kertaa jo kesäkuussa 2019.
LUE MYÖS:
Pekka Haaviston mukaan jo kesällä 2019 linjattiin, että aikuisetkin on tuotava
