Turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä leimaa Ruotsin puolustusvoimien komentajan, kenraali Micael Bydénin mukaan epävarmuus, eikä käännettä parempaan ole näköpiirissä. Tilanne edellyttää hänen mukaansa sekä välitöntä valppautta että pitkäjänteistä kestävyyttä.

Bydén sanoo Ruotsin kyenneen viime vuosien aikana kohottamaan puolustusvoimiensa operatiivista toimintakykyä, kehittämään kansainvälistä yhteistyötä ja käynnistämään kylmän sodan jälkeen alas ajetun kokonaismaanpuolustuksensa jälleenrakentamisen.
Ruotsin valtiopäivien viime vuoden lopulla vahvistamat puolustuslinjaukset määrittävät hänen mukaansa kehityksen suunnan ja laajuuden jälleen vuosiksi eteenpäin.

– Se on tervetullutta ja se on välttämätöntä. Sotilaallisen suorituskyvyn kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä päätöksiä ja vakaata kurssia, Ruotsin vuosittaisessa turvallisuuskonferenssissa puhunut Bydén toteaa.

Sotilaalliseen maanpuolustukseen panostetaan hänen mukaansa nyt merkittävästi niin taloudellisten resurssien, suorituskykyjen, varusmiespalvelukseen kutsuttavien joukkojen kuin perusorganisaationkin tasolla. Ruotsin puolustuskyvyn vahvistamista voidaan nyt jatkaa sekä määrällisesti että laadullisesti.

– Kriisinsietokykyä tullaan lujittamaan ja kykyä koordinoituun taisteluun meri-, ilma- ja maamaaleja vastaan vahvistamaan. Panoksemme turvallisuuden ja vakauden hyväksi tulee olemaan entistä suurempi, vakuuttaa Bydén.

Kyse on rauhasta ja vapaudesta

Sotilasstrategiset olot Ruotsin lähialueilla vaativat kenraali Bydénin mukaan sotilaallisten suorituskykyjen jatkuvaa kehittämistä.

– Ei riitä, että meillä on enemmän sitä, mitä meillä jo ennestään on. Asioita on myös ajateltava uudella tavalla. Meidän on sen vuoksi haastettava itseämme, omaa työskentelytapaamme ja ajattelumme viitekehystä. Sen on myös tapahduttava nykyistä nopeammin. Meidän on kyettävä sopeutumaan jatkuvasti, Bydén sanoo.

– Meidän on oltava eturintamassa ja otettava hyöty esimerkiksi miehittämättömiin järjestelmiin, tekoälyyn sekä avaruuden sotilaalliseen hyödyntämiseen liittyvän teknologian kehityksestä. Tekninen kehitys on yhä nopeampaa ja tulee johtamaan konfliktien luonteen muuttumiseen, hän toteaa.

Myös kokonaismaanpuolustuksen jälleenrakennus on Bydénin mukaan keskeisen tärkeä asia.

– Me kaikki tiedämme, että yhteiskunta on muuttunut sen jälkeen, kun Ruotsilla viimeksi oli suunnitelma kokonaismaanpuolustuksesta. Meidän on jatkotyössä – yhdessä muiden viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa – tunnistettava järjestelmän kannalta kriittiset yhteiskunnan toiminnot sekä vahvistettava olemassa olevia yhteistyökäytäntöjä. Siviili- ja sotilaspuolustuksen on tuettava toinen toisiaan, hän arvioi.

– Viime kädessä kyse on rauhasta ja vapaudesta. Ne ovat arvoja, joita meidän on oltava aina valmiit puolustamaan – niin tänään kuin huomenna.