Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja puolueen entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki kritisoivat Helsingin Sanomien tuloerokommentteja.
HS:n tästä löytyvässä pääkirjoituksessa todetaan, että poliitikot keksivät toisinaan sairauden, johon sitten tarjoavat lääkkeitään. Kirjoituksessa ruoditaan eduskunnan tämän viikon EU-keskustelua ja opposition välikysymystä eriarvoistumisen lisääntymisestä Suomessa.
– Poliitikko kysyy: ”Miten voisi estää tuloerojen jatkuvan kasvun, ja miten kannattaisi pysäyttää Euroopan unionia kohtaan tunnetun luottamuksen luisu?” Todellisuus vastaa: ”Tuloerot eivät ole kasvaneet, eikä luottamus unionia kohtaan ole luisussa”, HS summaa.
Li Andersson syyttää twitterissä lehden toistavan ”hallituksen heppoisia argumentteja tuloeroista”. Hänen mukaansa staattinen laskelma osoittaa, että hallituksen päätökset kasvattavat tuloeroja. Pääkirjoituksen mukaan oikea tulkinta on, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ”hallituksen ratkaisut saattavat tulevaisuudessa edistää tuloerojen kasvua, jos mikään ei muutu”. HS huomauttaa, ettei laskelmassa huomioitu muita tilanteeseen vaikuttavia seikkoja kuten esimerkiksi suhdannekäänteitä, työllisyyden kehitystä ja vaikkapa tulevia veroratkaisuja.
Liberaalipuolueen puheenjohtaja Juhani Kähärä toteaa Li Anderssonille twitterin kommenttiketjussa, että ”rumpujen päristely tuloerojen kasvusta on epä-älyllistä”, koska dynaamiset vaikutukset ovat olemassa. Hän muistuttaa alta löytyvällä kuvalla, että tuloerojen kasvu on olematonta mainitussa staattisessakin laskelmassa.
– Staattisen laskelman tulos on, että tuloerot pysyvät samana, kuten tuosta kuvasta näkyy. Asteikon zoomaaminen ei muuta muutaman promillen vaikutusta havaittavaksi vaikutukseksi, kun koko laskelman virhemarginaali on huomattavasti suurempi, Kähärä toteaa.
– Kasvavat, osoitettavissa niin euromääräisesti kuin gini-kertoimella. Se on sitten poliittinen kysymys, miten muutosta arvottaa (suuri/pieni/huolestuttava/normaali/olennainen/epäolennainen), Li Andersson vastaa.
Paavo Arhinmäki vastaa Helsingin Sanomille blogissaan. Hän listaa tutkimuksia, joiden mukaan EU-luottamus, on heikentynyt pitkällä aikavälillä, vaikka viime aikoina onkin tapahtunut parannusta.
Tuloerojen osalta Arhinmäki viittaa samaan vasemmistoliiton eduskunnan tietopalvelulla teettämään laskelmaan kuin Li Anderssonkin.
– Pääkirjoituksessaan HS kyseenalaistaa laskelman samoilla höttöisillä perusteilla kuin pääministeri Sipilä taannoin, Arhinmäki sanoo.
Hän syyttää lehteä faktojen sivuuttamisesta tarkoitushakuisilla väitteillä, jotka eivät kestä pitemmän aikavälin tarkastelua.
Tupakkaveron verran
Verkkouutiset selvittää vasemmistoliiton laskelmasta ilmeneviä tuloerovaikutuksia tässä jutussa. Selvityksen perusteella budjetti vähentää käytettävissä olevia tuloja vain kahdessa pienimmässä tuloluokassa. Noin 80 prosentille suomalaisista kotitalouksista jää taas yhtä paljon kuin ennen tai enemmän käteen palkasta kevyemmän ansiotuloverotuksen ansiosta.
Mikäli tupakkaveron korotuksen vaikutus jätetään huomiotta, häviää kuitenkin budjetin tuloja vähentävä vaikutus näissä kahdessa alimmassakin tuloluokassa käytännössä kokonaan. Budjetin voisikin pikemminkin kuvata kasvattavan tuloeroja tupakoitsijoiden ja savuttomien välillä.
OECD:n tilastojen perusteella Suomessa ei myöskään pahemmin kärsitä eriarvoistumisesta. Suomi on OECD:n tuloero- ja köyhyysvertailussa kaikkein tasa-arvoisimpia maita. Vertailun perusteella Suomessa on maailman kolmanneksi vähiten suhteellista köyhyttä.
OECD mittaa suhteellista köyhyyttä sillä, kuinka suuri osa väestöstä ansaitsee vähemmän kuin puolet kansallisesta mediaanitulosta. Vuonna 2015 tämä osuus Suomen väestöstä oli 6,3 prosenttia. Edellä ovat vain Tshekin tasavalta 5,9 prosentilla ja Tanska 5,5 prosentilla. Tuloeroja mittavan gini-kertoimen perusteella Suomessa on OECD-maiden seitsemänneksi pienimmät tuloerot. Suomessa on myös OECD:n neljänneksi korkein veroaste suhteessa bruttokansantuotteeseen ja Euroopan toiseksi suurin julkinen sektori.
Lukuja kerrataan tässä jutussa.
Vuosien 2011-2017 tehtyjen hallituksen talouspoliittisten ratkaisujen tulonjakovaikutukset ovat tosiasiassa pienentäneen tuloeroja ja vähentäneet pienituloisuutta. Ainoana poikkeuksena pääsääntöön ovat olleet vanhustaloudet. Viime vuosina tehdyn talouspolitiikan voittajia ovat olleet pienituloiset naiset ja työttömät.
HS:n pääkirjoitus toistaa hallituksen heppoisia argumentteja tuloeroista…
Jos tavoitteena on arvioida _hallituksen päätösten_ vaikutuksia tuloeroihin, mikä olisi parempi keino, kuin stattinen laskelma _hallituksen päätösten_ vaikutuksista tuloeroihin? https://t.co/rd4LeXIcJf— Li Andersson (@liandersson) November 24, 2017
Ovat selkeämpiä, mutta rumpujen päristely tuloerojen kasvusta on epä-älyllistä, kun ne dynaamiset vaikutukset ovat olemassa ja tuloerojen kasvu niin olematonta staattisessakin laskelmassa. pic.twitter.com/N5Bfnz3Epi
— Juhani Kähärä (@JuhaniKhr) November 24, 2017
Se ei ole lainkaan epä-älyllistä. Olemme väittäneet, että hallitus _omilla päätöksillään_ kasvattaa tuloeroja, ja staattinen laskelma osoittaa sen todeksi. Kyse on siis eduskunnassa tehtävien päätösten vaikutuksista. Kokonaiskehitys eri asia.
— Li Andersson (@liandersson) November 24, 2017
