Suomessa on OECD:n torstaina julkaisemien vuoden 2016 verotustilastojen perusteella vertailun neljänneksi korkein veroaste suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tuloero- ja köyhyysvertailussa Suomi on puolestaan vertailun tasa-arvoisimpia maita.
Suhteellisesti köyhiä on Suomessa OECD-maista kolmanneksi vähiten. OECD mittaa suhteellista köyhyyttä sillä, kuinka suuri osa väestöstä ansaitsee vähemmän kuin puolet kansallisesta mediaanitulosta. Vuonna 2015 tämä osuus Suomen väestöstä oli 6,3 prosenttia. Edellä ovat vain Tshekin tasavalta 5,9 prosentilla ja Tanska 5,5 prosentilla. Tuloeroja mittavan gini-kertoimen perusteella Suomessa on OECD-maiden seitsemänneksi pienimmät tuloerot.
Suomen 44,1 prosentin veroaste suhteessa bruttokansantuotteeseen on puolestaan OECD:n neljänneksi korkein. Suomen edellä ovat vain Belgia (44,2 prosenttia), Ranska (45,3 prosenttia) ja Tanska (45,9 prosenttia). Vuonna 2017 Suomen kokonaisveroaste on laskenut 43,1 prosenttiin BKT:sta. Se on silti selvästi yli sekä OECD:n että niin sanottujen EU15-maiden keskiarvon. EU15-mailla tarkoitetaan ennen vuotta 2004 unioniin liittyneitä jäsenvaltioita. Niiden kokonaisveroasteen keskiarvo on 38,9 prosenttia suhteessa BKT:een.
Eurostatin lukujen perusteella Suomen julkinen sektori on taas Euroopan toiseksi suurin. Julkisen sektorin menot kattoivat vuonna 2016 55,8 prosenttia BKT:sta. Suomen edellä on vain Ranska 56,4 prosentilla. Vielä vuonna 2015 Suomi oli vertailun kärjessä.
Nordean ekonomisti Olli Kärkkäisen mukaan Suomessa vuosina 2011–2017 tehtyjen hallituksen talouspoliittisten ratkaisujen tulonjakovaikutukset ovat tosiasiassa pienentäneen tuloeroja ja vähentäneet pienituloisuutta. Ainoana poikkeuksena pääsääntöön ovat olleet vanhustaloudet.
Lue myös:
