Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouden supistuvan kuusi prosenttia tänä vuonna. Ennuste perustuu oletukseen, että toista epidemia-aaltoa ei tule syksyllä.
Rajoitustoimet, jotka tehtiin koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi, supistavat Suomen taloutta merkittävästi. Kesäkuun alussa aloitettu rajoitusten purkaminen piristää kuitenkin taloudellista toimeliaisuutta, ennen kaikkea palvelualoilla.
Talous alkaa toipua hitaasti loppuvuodesta 2020. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 2,5 prosenttia vuonna 2021 ja 1,7 prosenttia vuonna 2022. Talouden toipuminen edellyttää kuitenkin selvästi parempia näkymiä vientimarkkinoilla sekä kohenevaa luottamusta Suomen talouden kykyyn luoda kasvua ja työllisyyttä.
Julkinen talous velkaantuu erittäin nopeasti
Julkinen talous velkaantuu tänä vuonna erittäin nopeasti. Velka kasvaa tänä vuonna 20 miljardilla eurolla. Julkisen talouden alijäämä kasvaa yli kahdeksaan prosenttiin, ja julkisyhteisöjen velka kipuaa noin 71 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Taantuma pienentää verotuloja ja kasvattaa työttömyysmenoja.
Tulojen ja menojen välinen epätasapaino pienenee lähivuosina, kun väliaikaiset tukitoimet päättyvät ja talouskasvu elpyy. Julkinen talous pysyy 2020-luvun puoliväliä lähestyttäessä silti edelleen selvästi alijäämisenä. Julkinen velka jatkaa kasvuaan, ja velkasuhde lähestyy 80 prosenttia vuonna 2024.
– Tuki yrityksille, työllisyydelle ja toimeliaisuudelle kantaa meitä yli kriisin, mutta heikentää julkista taloutta merkittävästi. Elvytyksen ja jälleenrakennuksen rinnalla pitää pian päättää toimista, joilla vakautetaan julkinen taloudenpito pidemmällä aikavälillä, kansantalousosaston päällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander sanoo tiedotteessa.
Velkasuhteen vakauttaminen 2020-luvun aikana edellyttäisi julkisen talouden rahoitusaseman vahvistumista noin viidellä miljardilla eurolla.
Julkisen talouden sektoreista valtiontalous sukeltaa syvimmälle. Valtio kantaa päävastuun tukitoimien rahoituksesta ja pehmentää tukipaketilla epidemiasta ja taantumasta aiheutuvan iskun vaikutusta kuntatalouteen.
Työllisten määrä alkaa vähentyä jyrkästi tänä vuonna. Työllisyys vähenee 2,5 prosenttia, ja työllisyysaste laskee alle 71 prosenttiin. Yritykset ovat sopeuttaneet työvoimakustannuksiaan irtisanomisten lisäksi lomautuksilla. Lomautettujen työnhakijoiden määrä on keväällä kasvanut ennätyksellisen nopeasti. Työllisyyden lasku ja lomautettujen suuri määrä kohottavat työttömyysasteen 8,5 prosenttiin.
Maailmantalous alkaa elpyä loppuvuonna
Rajoitustoimien ja tartunnan pelon seurauksena maailmantalous supistui jyrkästi kuluneena keväänä. Kokonaisuudessaan maailmantalouden ennustetaan supistuvan viisi prosenttia vuonna 2020.
Näkymät ovat kuitenkin kirkastuneet, koska valtiot ja keskuspankit ovat tukeneet taloutta ennätyksellisin toimin. Maailmantalous alkaa elpyä jo kuluvan vuoden jälkipuoliskolla. Ensi vuonna maailmantalouden ennustetaan kasvavan vajaat neljä prosenttia.
Kiinan taloudessa pahin vaihe ajoittui kuluvan vuoden ensimmäiseen neljännekseen. Kiinan teollinen tuotanto on jo jossain määrin palautunut, mutta kuluttajat ovat yhä varovaisia. Euroalueella palvelusektori pysähtyi käytännössä kokonaan ja teollisuuden tuotanto kärsi kysynnän vähentymisestä. Yhdysvaloissa talouden aktiviteetti on vähentynyt jyrkästi ja työttömyys kasvanut ennennäkemättömän nopeasti.
Maailmankauppa vähene voimakkaasti tänä vuonna. Erityisen voimakasta väheneminen on euroalueella. Yhdysvalloissa ja nousevissa talouksissa kauppa vähenee maltillisemin. Kauppa kuitenkin elpyy kesän jälkeen, kun toimeliaisuus kohenee.
