Helsingin yliopiston julkistalouden professori ja talouspolitiikan arviontineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo varoittaa julkisen talouden kestävyysvajeen unohtuneen julkisuudessa.
– Vaalien alla huoli julkisesta taloudesta on pudonnut keskusteluista, Uusitalo toteaa Suomen Kuvalehden näkökulma-kirjoituksessaan.
Hän muistuttaa nykyisen hallituksen luvanneen lopettaa velkaantumisen ja kattaa kestävyysvajeen säästöillä ja rakenteellisilla uudistuksilla. Ensimmäinen näistä on Uusitalon mukaan toteutunut osin hallituksen toimien ja osin kansainvälisen noususuhdanteen ansiosta. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on ollut laskussa jo vuodesta 2016 lähtien ja alenee ennusteiden mukaan edelleen.
– Sen sijaan julkisen talouden kestävyysvaje ei juuri ole pienentynyt. Iso osa kestävyysvajeesta oli tarkoitus kattaa kaatuneen sote-uudistuksen avulla. Tämä tuskin oli kovin realistista, mutta nyt ei enää mahdollistakaan, Roope Uusitalo huomauttaa.
Professori viittaa muun muassa gallup-kärki SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen puheisiin ja toteaa, että ”murheet julkisen talouden tilasta eivät enää ole kovin muodikkaita”. Rinne on muun muassa sanonut, ettei talous voi ohjata kansakunnan tulevaisuutta eikä valtiovarainministeriön ”kamreereilla” ole oikeutta kertoa, mihin on varaa.
Roope Uusitalon mukaan puolueiden vaalipuheiden perusteella varaa näyttää olevan niin palvelujen parantamiseen, investointeihin kuin veronalennuksiinkin.
– Onko kestävyysvaje siis historiaa, vai oliko se alkujaankin valtiovarainministeriön vedätystä julkisten menojen karsimiseksi, Uusitalo kysyy retorisesti.
– Valitettavasti ei kumpaakaan, hän lataa.
Ikääntyminen iskee
Julkisen talouden kestävyysvajeen takana on professori Roope Uusitalon mukaan ennen kaikkea väestön ikääntyminen. Se johtaa niin eläke- kuin sote-menojenkin kasvuun. Tulot myös kasvavat menoja hitaammin. Uusitalo muistuttaa, että laskelmat 80-vuotiaiden määrästä 2070-luvulle tultaessa ovat luotettavia.
Hän kumoaa myös hiljattain julkisuudessa pyörineet puheet siitä, että matala korkotaso voisi pelastaa kestävyysvajeelta.
– Valitettavasti korkojen pysyminen nollan lähellä ei kestävyysongelmia ratkaise. Talouspolitiikan arviointineuvoston sihteeristön viime viikolla julkaisemien laskelmien mukaan matala korkotaso voi jopa heikentää julkisen talouden tilannetta, Uusitalo toteaa.
Vaikka matalat korot alentavatkin valtion velan hoitomenoja, laskee samalla myös eläkesijoitusten tuotto.
– Julkiseen sektoriin kuuluvilla eläkeyhtiöillä on melkein kaksinkertainen määrä sijoituksia valtion velkaan verrattuna. Nämä tuleviin eläkkeisiin tarvittavat rahat on sijoitettu tuottavasti ja turvaavasti: osakkeisiin, kiinteistöihin ja korkosijoituksiin. Jos korkotaso pysyy alhaalla, ainakin korkosijoitusten tuotot pienenevät ja kestävyysongelma pysyy suunnilleen ennallaan. Jos matala korkotaso heijastuu myös osakesijoitusten tuottoihin, kestävyysongelma pahenee, Roope Uusitalo varoittaa.
Hän toteaa viimeisten viiden vuoden talouspolitiikan arviontineuvoston puheenjohtajana olleen tavallaan helppoja, koska julkisen talouden kunnossa pitäminen on ollut poliittisten päättäjien keskeinen tavoite. Neuvoston toimikausi päättyy maaliskuun lopussa.
– Seuraavan neuvoston tehtävä voi olla oleellisesti vaikeampi, jos huoli julkisen talouden kestävyydestä ei enää ole politiikan agendalla.
