Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on antanut Iltalehdelle laajan haastattelun muun muassa uutuuskirjoista ja ensi viikon työvierailustaan Venäjälle.
Presidentti tyrmäsi tiistaina kirjaväitteitä blogikirjoituksessaan. Nyt hän kertoo, miten asiat menivät hänen kohdaltaan Fortum-tapauksessa.
Presidentti Niinistö kertoo tavanneensa Fortumin toimitusjohtajan Tapio Kuulan ja Sari Baldaufin ja epäilemättä puhuneensa pääministeri Juha Sipilän kanssa, jonka kanssa puhuu paljon.
– Fortum oli kiinnostunut (Gazpromin) vesivoimalaitoksista ja pyrki aktiivisesti niitä ostamaan. Kaupanteko ei ollut kuitenkaan oikein sujunut. He halusivat, ja tämä oli kesäkuun 2015 puolivälin paikkeilla, varmistuksen käsitykselleen, ettei ole poliittista estettä. Venäjähän suojelee tiettyjä infrakokonaisuuksia, Sauli Niinistö sanoo IL:lle.
– Heillä oli käsitys, että tämä ei johdu politiikasta vaan Gazprom on muuten haluton myymään. Minulta pyydettiin, että Putin tekisi sen sitten selväksi. Eli että kysyn suoraan (Vladimir) Putinilta, kun kaupankäynti ei ollut toiminut, onko siinä poliittinen este.
Niinistö tapasi Putinin Moskovassa 16.6.2015.
– Totesin, tuolloin medialle, että tarvittavat päätökset on tehty, jatko on nyt yhtiöiden käsissä. Olin tapaamisessamme todennut Putinille, että Fortum pitää osallistumisensa ehtona vesivoiman ostoa. Kun soitin kuukauden päästä Putinille, palasimme vesivoimala-asiaan ja hän totesi, että poliittista estettä ei ole, että yksityisoikeudelliset kauppaneuvottelut ja hinnanmuodostus on asianosaisten käsissä.
– Tuon heinäkuisen puhelinsoiton jälkeen saatoin vahvistaa Fortumille, ettei Putinin mukaan poliittista estettä ollut ja että asia yhtiöiden välisten neuvotteluiden varassa.
Presidentin mukaan ”kaikki varmasti ymmärsivät, että kysymys on isosta asiasta, mutta en itse ajatellut, että se oleellisesti vaurioittaisi Suomen ja Venäjän valtiollisia suhteita”.
– Fortumin pyynnöstä selvitin, oliko poliittinen jarru päällä, koska Venäjällä poliittinen jarru on Putin. Niin minä sitten kysyin häneltä, että onko poliittinen jarru päällä. Mitä luonnollisin toimenpide, hän tiivistää.
– Asian loppukäänteisiin en osallistunut, mutta ilmeisesti Fennovoiman muilla osakkailla oli intressi viedä asiaa eteenpäin.
”Tuskin oli kikyyn
mitään vaikutusta”
Kirjaväitteissä kilpailukykysopimuksesta on puhuttu presidentin puuttumisesta hänelle kuulumattomalle alueelle. Sauli Niinistö vastaa IL:lle kuvailemalla syksyä 2015:
– Meillä oli kahdeksan vuotta ollut toimettomuutta. Valtavaa velkaantumista koko ajan. Puhuttiin viiden miljardin säästöistä, joka vuosi sama juttu. Ja kun minä kerran sitten kysyin eräältä ministeriltä sitä, että kun se alijäämä ei vaan supistu, sain vastaukseksi, että ”niinkö sinä lasket”, presidentti toteaa.
– Olin taloudesta huolissani, ja kun syksyn 2015 mittaan alkoi tulla juttuja, että edessä on lakkokevät, niin ei minun huolenani ollut kiky, vaan minun huoleni oli se, että päädymmekö äärettömän huonossa julkisen talouden tilanteessa repivään lakkokevääseen. Se olisi tuhonnut taloutta entistä pahemmin.
– Ja kun sitten EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies siitä lakkouhasta moneenkin kertaan syksyn mittaan puhui ja minulla oli yhteys myös Eero Heinäluomaan (sd.), niin siinä sitten pidettiin hyvänä, jos minä keskustelisin ay-liikkeen ja työnantajan kanssa.
Presidentin mukaan hän ei osannut nähdä keskustelua mitenkään vaarallisena. Hän sanoo Mäntyniemen tapaamisessa kerranneensa synkeää talousnäkymää ”ja siitä oltiin samaa mieltä. Olin hyvin tyytyväinen jo siihen”.
Niinistö ei osaa sanoa, haluttiinko hänen vaikuttavan sopimuksen syntyyn.
– Mutta olen kyllä täysin samaa mieltä Sipilän kanssa siitä, että toimillani tuskin oli kikyyn mitään vaikutusta eikä minulle jäänyt sellaista mielikuvaa. Jäi vaan se pohjakäsitys, että kaikki ymmärsivät tilanteen vakavuuden, ja se oli minulle tärkeää. Sen kyllä sanoin, että jatkakaa keskustelua, yrittäkää sopia.
Asiaa ei presidentin mukaan millään tavalla salattu.
– Minulla on lukemattomia tapaamisia, joista ei tiedoteta. Ei ollut mitään erityistä tarvetta salata. Ja jos salassa haluaa jotain tehdä, niin ei sitä sitten järjestettäisi virkapaikalla Mäntyniemessä.
Presidentti kertoo hänellä olleen yhdeksän puoluejohtajatapaamistakin. Niissä hän on vain 2-3 kertaa ollut kameroiden edessä.
Vladimir Putinin
luokse Sotsiin
Tasavallan presidentti tekee keskiviikkona työvierailun Venäjälle ja tapaa Venäjän presidentin Sotsissa. Sauli Niinistön mukaan hän ei taida olla edes kymmenen kärjessä Putinia tavanneiden joukossa.
– Tämä on vähän mystifioitu tarina Suomessa. Saksan liittokansleri Angela Merkel kävi juuri loppukeväästä Venäjällä tapaamassa Putinia ja tapaa hänet nyt uudelleen, Sauli Niinistö sanoo.
– Siinä listalla on paljon eurooppalaisia, lähinnä Merkel ja (Emmanuel) Macron tällä hetkellä, ja minusta olisi aika omituista, jos Suomi yrittäisi jotenkin pysyä tästä yhteydenpidosta erillään, kun siihen on selvästi eurooppalaista tarvetta. Eivät Merkel ja Macron turhan takia häntä tapaile ja useammin kuin minä.
Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu sanoi heinäkuussa, että Suomen ja Ruotsin tiivistyvä yhteistyö Naton kanssa pakottaa Venäjän vastatoimiin.
– Tämä on samaa ketjua, jota nähtiin jo (kenraali) Nikolai Makarovinkin aikana, ja sitä on jatkunut siitä asti. Se tulee nimenomaan puolustushallinnon haarasta. Se on pysyvä tarina, Sauli Niinistö sanoo.
– Se on Venäjän puolustushallinnon kommentointia ja se on ollut vuosikymmeniä samanlaista. Tällaista ei ole kertaakaan kuultu Venäjän ulkoministerin tai presidentin hallinnon suusta. Ei tässä ole mitään merkittävää muutosta.
LUE MYÖS:
”Täytyy katsoa Venäjän kanta, ei sotilaiden kanta”
