Helsingin yliopisto teki jo yliopistouudistuksen yhteydessä vuonna 2010 mittavan rakenneuudistuksen, kun se vähensi ainelaitosten määrän kolmannekseen eli 75:stä 24:een. Opinahjonsa syyslukukauden avajaisissa puhuneen Kolan mielestä yliopiston on yhä syytä arvioida toimipisteidensä määrää.
Kola patisti myös Suomen yliopistoja nykyistä tehokkaampaan yhteistyöhön. Hän haluaa herättää keskustelua, miten Suomen 15 yliopistoa suunnittelevat ja rakentavat tulevaisuuttaan.
– Väistämättä vastaan tulevat rakenteellisen kehittämisen vaatimukset ja mahdollisuudet. Todellisia rakenneuudistuksia on tehtävä sekä yliopistojemme, Suomen kansantalouden ja kilpailukyvyn että sivistyksen turvaamisen nimissä, hän sanoi.
”Uudistustehtävää ei pidä antaa valtiovarainministeriölle”
Kola ei halua, että yliopistot antavat kykenemättömyyttään uudistustehtävän ja samalla autonomiansa muille, esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriölle saati sitten valtionvarainministeriölle.
– Keskustelua ja yhteistyötä ministeriöiden kanssa tarvitaan toki edelleen, mutta tulosten tulee olla selvempiä ja konkreettisempia kuin tähän asti. Kompromisseihin kesyyntyvät työryhmät eivät toimi, kun on tarve uudistua, hän huomauttaa.
Hän kehottaa yliopistoja pohtimaan kilpailukykytekijöitään ja painoalueitaan tutkimuksessa ja opetuksessa. Helsingin yliopisto on ainoa suomalaisyliopisto, joka mahtuu maailman sadan parhaimman yliopiston joukkoon.
– Pystyvätkö Suomen yliopistot oma-aloitteisesti rakentamaan todellista uudistusta, jotta pystymme vastamaan kansainväliseen kilpailuun, rehtori Kola kysyy?
