Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok./EPP) toimii Euroopan parlamentin toisena pääneuvottelijana lakiesitykselle, jolla voitaisiin EU-rahoituksen avulla puuttua tehokkaasti jäsenmaissa ilmeneviin oikeusvaltioperiaatteen rikkeisiin.
– Elämme huolestuttavia aikoja Euroopassa; oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksia on havaittavissa yhä useammissa EU-jäsenmaissa. Sivistyksen ja yhteiskunnallisen kehityksen kehtomme alkaa näyttää taantumuksen merkkejä. Tähän on pystyttävä puuttumaan tiukoin ottein, Sarvamaa toteaa tiedotteessa.
Sarvamaa keskustelee näkemyksistään parlamentin budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan kokouksessa tiistaina.
– EU-rahoitus voisi katketa suoraan komission esityksestä, jos jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti eivät sitä määräenemmistön voimin vastusta, Sarvamaa summaa lakiesitykseen ehdottamiaan muutoksia.
– Samalla pitää kuitenkin suojella erityisesti EU-rahoituksen lopullisia edunsaajia, kuten opiskelijoita ja maanviljelijöitä, joita ei voida laittaa kärsimään hallituksensa rikkeistä.
Nykyisin EU:n perussopimuksen artiklassa 2 määriteltyjen arvojen, kuten oikeusvaltion, loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä artiklan 7 mukaisesti.
Sarvamaan mukaan uusi budjettimekanismi tekisi puuttumisesta helpompaa, ilman jäsenvaltioiden yksimielisyyttä.
Jäsenmaat ja niiden viranomaiset osallistuvat vahvasti EU-budjetin hallinnointiin.
– Lainmukaisuudesta ja oikeuslaitoksesta piittaamattoman hallituksen rahankäyttöön ei voida luottaa. Tällainen hallitus on erityisen altis korruptiolle, petoksille ja oman edun tavoittelulle, Sarvamaa painottaa.
– EU-budjettia on pystyttävä tehokkaasti suojelemaan rikkomustilanteissa. Yhteistä rahaa ei sovi hallinnoida yhteisen edun vastaisesti.
Sarvamaa yrittää puskea lakiesityksen valmiiksi vielä ennen ensi kevään eurovaaleja.
– Tässä ovat uhattuna eurooppalaisten veronmaksajien rahat. Mutta ennen kaikkea vaarassa on jaettujen arvojen varaan rakennettu keskinäinen luottamus, jota ilman ei voida toimia yhdessä.
Budjettivaliokunta ja talousarvion valvontavaliokunta äänestävät mietinnöstä 13. joulukuuta. Parlamentin täysistunto äänestää lakiesityksestä tammikuussa Strasbourgissa. Tämän jälkeen alkaa kompromissin tavoittelu kolmikantaneuvotteluissa parlamentin, komission ja EU-jäsenmaiden välillä.
– Uusi budjettimekanismi olisi erittäin tervetullut lisä arvoyhteisömme sisäisen kurinpidon välineeksi. Jos jäsenvaltio haluaa rakentaa yhteiskuntaa EU-rahalla, sen on noudatettava oikeusvaltion perussääntöjä, Sarvamaa korostaa.
