Eduskunnan puhemies Paula Risikon (kok.) mukaan politiikassa käytetään nykyään kovempaa kieltä kuin hänen aloittaessaan kansanedustajana vuonna 2003. Osaltaan tähän on vaikuttanut sosiaalisen median yleistyminen.
– Siellä voi nimettömänä haukkua toisen ja hänen ajatuksensa ja sanoa sellaisia asioita, joita ei koskaan sanoisi kasvokkain. Kun ihminen tuohtuu, nimetön kritiikki houkuttelee, Paula Risikko sanoo Tutkain-lehden haastattelussa.
Risikon mukaan kansanedustajien saaman vihapuheen määrä on kasvanut huolestuttavasti.
– Jos esimerkiksi sähköpostiin tulee viesti, että ”Risikko on lehmä”, menen peilin eteen ja totean, etten ole. Jos sinne tulee, että Risikon arvot ovat väärät, on kritiikkiä jo vaikeampi käsitellä.
– Erityisesti sisäministerinä ollessani maahanmuuttoasiat herättivät paljon keskustelua, Risikko toteaa.
Paula Risikko näkee yhteiskunnallisen polarisaation suurena uhkana. Tutkimusten mukaan asia huolettaa myös nuorisoa.
– Miettikää, mitä siitä voi seurata, jos esimerkiksi yhteiskunnallisessa keskustelussa on mukana vain äärikannat. Meillä kaikilla on vastuu ehkäistä polarisaatiota.
Poliitikon ammatissa ei voi näytellä
Risikko kertoo nähneensä politiikan alun perin suhmurointina ja ”miesten juttuna”. Mielipide muuttui väitöskirjan tekemisen yhteydessä.
– Tehdessäni väitöskirjaa tajusin, että politiikalla voi vaikuttaa konkreettisesti näihin päätöksiin ja että nämä päätökset ovat myös poliittisia.
– Kun on itse mukana päättämässä asioista ja huomaa motiivit, ei pidä politiikkaa enää suhmurointina. Voi itse päättää miten politiikkaa tekee.
Risikon mukaan politiikka on monimutkaisempaa kuin miltä se ulospäin vaikuttaa. Omaa tyyliään hän kuvailee suoraksi ja aidoksi.
– Jos näyttelet, saat ennen pitkää mahahaavan tai sydänkohtauksen. Tai sitten menee hermo illalla kotona.
