Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jukka Kopra kannattaa maamiinojen palauttamista, mutta ei aio allekirjoittaa asiasta tekeillä olevaa kansalaisaloitetta. Aloitteen puuhamiehenä toimii Kopran puoluetoveri, kansanedustaja Eero Lehti.
– Annan tukeni asialle, mutta en aio allekirjoittaa aloitetta, koska kansanedustajan ei tule sekaantua kansalaisaloitteeseen, vaan se on kansalaisia varten. Eduskunnassa teen kaikkeni, että itse asia (maamiinojen palauttaminen) etenee, Jukka Kopra sanoo.
Hänestä maamiinat olisivat osa Suomen uskottavaa puolustusta.
– On hyvä, että Suomi voi osoittaa muulle maailmalle, että se pystyy mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti puolustamaan omaa aluettaan.
Suomi liittyi maamiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2011. Venäjä ei ole sopimusta allekirjoittanut, eikä Puola ratifioinut. Muut Euroopan maat sen sijaan ovat. Sopimuksesta voi irtautua kuudessa kuukaudessa.
Kokoomuksen puoluekokous hyväksyi vuonna 2014 aloitteen, jossa edellytetään Suomen irtautuvan Ottawan sopimuksesta. Suomella on tunnetusti yksi Euroopan pisimmistä maarajoista Venäjän kanssa.
– Ottawan sopimus oli virhe, harha-askel, tällä muuten hyvällä ja vakaalla Suomen turvallisuuspoliittisella uralla, sanoo Kopra, jonka isä on kenraaliluutnantti Matti Kopra.
”Onhan meillä merimiinatkin”
Eero Lehti kertoo, että on jo nyt saanut paljon palautetta aloitteestaan.
– Jokainen mies, joka käynyt varusmiespalvelun ymmärtää, mistä on kysymys. Haluaako hän lähettää lapsensa vai pannaanko sinne maamiina, joka suojelee hänen lapsensa, Lehti konkretisoi.
Lehden ajattelun ytimessä on Suomen turvallisuuspoliittinen asema. Kun suomalaiset ja Suomen valtiojohto haluavat pitää Suomen sotilaallisesti liittoutumattomana, se velvoittaa Lehden mukaan ottamaan maamiinat takaisin osaksi asearsenaalia.
– Suomi on liittoutumaton maa, mikä tarkoittaa sitä kääntäen, että Suomen itse on huolehdittava turvallisuudesta
– Onhan meillä edelleen merimiinatkin. Valtion ensimmäinen tehtävä on luoda turvallinen ympäristö. En ymmärrä, miksi ei käytettäisi sitä, mikä on hyväksi havaittu, Lehti sanoo.
Hän huomauttaa, että liittoutumaton Suomi on velvollinen suojelemaan kaikkia rajojaan, ei vain itärajaa, puolustustarkoituksessa ja myös silloin, jos kauttamme halutaan hyökätä toiseen maahan.
– Kriisiä ei ole näköpiirissä, mutta siihen pitää silti varautua, Lehti tuumaa.
