Lahdessa käynnissä oleva kokoomuksen puoluekokous päätöskäsitteli sunnuntaina iltapäivällä loput kokoukselle tehdyt aloitteet. Viimeisenä eränä aloitteista käytiin kymmenkunta koeäänestystä. Sunnuntaina aamulla oli jo äänestetty noin 50 aloitteesta.
Puoluekokoukselle oli tehty kolme aloitetta jalkaväkimiinoista ja Ottawan sopimuksesta.
Ensimmäinen aloite vaati Ottawan sopimuksen liittymisen arviointia uudelleen, toinen Ottawan sopimuksen irtisanomista ja kolmas jalkaväkimiinojen säilyttämistä osana Suomen puolustusta.
Hämeen Kokoomusopiskelijoiden tekemässä ensimmäisessä aloitteessa velvoitetaan ja kehotetaan toimimaan ”muuttuneessa tilanteessa” niin, että Suomen liittyminen Ottawan sopimukseen arvioidaan uudelleen ja perutaan.
Toinen aloite oli Järvenpään Kokoomuksen. Siinä velvoitetaan tuomaan laki ja esitys presidentille Ottawan sopimuksen irtisanomisesta ”ja että meneillään oleva Suomen jalkaväkimiinojen tuhoaminen keskeytettäisiin välittömästi”.
Kolmannen aloitteen teki Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret. Aloitteessa velvoitetaan ”toimimaan siten, että Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta ja säilyttää jalkaväkimiinat osana puolustusratkaisua”.
Kokoomuksen puoluehallitus totesi kantanaan kolmesta aloitteesta, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikan on ehkäistävä maamme joutuminen kriisitilanteisiin ja sotilaallisten toimien kohteeksi, mutta miinojen suorituskykyä jo korvataan suunnitellusti ja miinoista pääosa on tuhottu. Puoluehallituksen mukaan Suomen linjasi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen pääministeri Matti Vanhasen hallitus 2004, ja tasavallan presidentti ja hallitus päättivät asiasta joulukuussa 2009. ”Kokoomus vastusti päätöstä”, puoluehallituksen kannanotossa huomautettiin.
Puoluehallituksen kanta hävisi koeäänestyksissä, joissa kaikki kolme aloitetta hyväksyttiin.
Ennen miina-aloitteita puoluekokous käsitteli Hämeen Kokoomusopiskelijoiden aloitteen, jossa vaadittiin sotilaslegenda Lauri Törnin (1919-65) sotilasarvon palautuneeksi toteamista. Puoluehallituksen mukaan jo aiemmin on todettu, ettei armahdusoikeuden vakiintuneesti voida katsovan kuollutta henkilöä.
Puoluehallitus teki kuitenkin poikkeuksellisesti itse myös ponsiesityksen, jossa velvoitetaan selvittämään käytettävissä olevat keinot Törnin upseerinarvon palauttamiseksi. Sekä puoluehallituksen kanta että puoluehallituksen ponsiesitys hyväksyttiin puoluekokouksessa, jälkimmäinen isojen aplodien saattelemana.
