Tanskassa hallituksen lakipaketti, jossa muun muassa halutaan tarjota poliisille mahdollisuus säätää tuplarangaistuksia ongelmalähiöissä tehtävistä rikoksista, on tuotu keskusteluun maan eduskuntaan.
Oikeistolaisen Venstren ja konservatiipuolueen vähemmistöhallituksen keväällä julkisuuteen kertomat suunnitelmat ovat saaneet taakseen enemmistön eduskunnassa. Suunnitelmia tukevat muun muassa sosiaalidemokraatit sekä maahanmuutto- ja EU-kriittinen Tanskan kansanpuolue.
Mahdolliset kovemmat rangaistukset koskisivat esimerkiksi huumerikoksia ja ilkivaltaa. Pakettiin kuuluu lisäksi lähiöiden asukkaille säädetty pakko laittaa tietyn ikäiset lapset päiväkotiin sekä kielitestit ennen koulun alkua.
”Ghettopaketiksi” nimetty kokonaisuus on saanut myös kovaa kritiikkiä. Ehdotusta on kritisoitu muun muassa siitä, että se asettaisi maahanmuuttajavaltaisten ongelmalähiöiden asukkaat eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin tanskalaisiin. Hallitus on puolustatunut syrjintäsyytöksiä vastaan muun muassa huomauttamalla, että kovennetut rikokset eivät koske tiettyä ihmisryhmää, vaan tietyillä alueilla tehtyjä rikoksia.
Tanskalaisen Politiken-lehden haastattelema Princetonin yliopiston professorin Didier Dassinin mukaan lakipaketti loisi lisää epäluottamusta ongelmalähöissä asuvien sekä viranomaisten välille. Ranskalaisen Dassinin mukaan Tanskan ei tulisi toistaa esimerkiksi Pariisin virheitä, joita hän on itse tutkinut muun muassa viettämällä yli vuoden poliisin rikostorjuntayksikön mukana ranskalaisissa ongelmalähiöissä.
– Näillä alueille asuvat ihmiset ovat jo maantieteellisesti eristettyjä, taloudellisesti marginalisoituja ja syrjittyjä esimerkiksi asunto- ja työmarkkinoilla.
Dassinin mukaan lakipaketti aiheuttaisi ongelmalähiöissä lisääntyvää turhautumista ja veisi niiden asukkaita kauemmas muusta yhteiskunnasta.
Pohjoismaista tiukinta maahanmuuttolinjaa ajaneessa Tanskassa astui elokuussa voimaan myös uusi huivinkieltolaki, joka määrää sakot kasvot peittävän huivin tai naamion käyttämisestä julkisella paikalla.
