Entinen oikeusministeri, maakuntajohtaja Kari Häkämies (kok.) varoittaa oikeuslaitoksen politisoitumisesta.
Häkämiehen mukaan sosiaalinen media on mullistanut keskustelukulttuurin myös politiikassa. Tämä luo uudenlaisia haasteita viranomaisille ja tuomioistuinlaitoksille.
– Luissa ja ytimissä tuntuva sanan vaihto on alkanut työllistää myös viranomaisia. Tämän tästä luemme uutisen, jonka mukaan poliisi aloittaa tai ei aloita tutkintaa twiitin, blogin tai eduskunnassa lausutun johdosta, Häkämies kirjoittaa Verkkouutisten blogissaan.
Hänen mukaansa viha- ja loukkauspuheiden käsittely ei ole oikeudessa yksinkertainen asia.
– Tuomareiden on ratkaistava, onko kyse rikoksesta vai kovan sortin poliittisesta kielenkäytöstä, joita erityisesti poliitikkojen tulee asemansa perusteella sietää.
Häkämies kertoo pohtineensa, onko tavallinen tuomioistuin oikea paikka poliittisen vihapuheen tulkinnalle.
– Onko kyse aidosti juridiikasta, vai pikemmin siitä, mikä on sen hetkinen oikea tapa puhua yhteiskunnallista kysymyksistä. Ääritapaukset ovat toki helppoja ratkoa, mutta ”tavallisen” kovan kielenkäytön rangaistavuuden tulkinta on käytännössä arvokysymys. Pitääkö tuomioistuimen ottaa ratkaisujensa perusteeksi nykyinen kielen käytön kulttuuri, vai voiko se edustaa ratkaisuissaan menneen maailman sivistynyttä käytöstä?
Häkämies kertoo, että esimerkiksi Englannissa kansanedustajien puheisiin saa puuttua vain parlamentti itse. Häkämies ei kuitenkaan pidä realistisena, että Suomessa olisi vastaava käytäntö, vaan ratkaisut tehdään jatkossakin tuomioistuimissa.
Häkämiehen mukaan tuomioistuinten ”on oltava tarkkana”.
– Uusi piirre on, että yhteiskunnan oikealta ja vasemmalta äärilaidalta on alkanut sataa tämän tästä vaatimuksia jonkin sortin arvomaailman velvoittavuudesta jopa oikeuden hoidossa, Häkämies toteaa.
– Ulospäin ei saa syntyä kuvaa siitä, että tahditon puuttuminen riippumattomuuteen vaikuttaa päätösten sisältöön. Oikeuslaitosta ei saa politisoida.
