X
SULJE MAINOS
Syrjintäkokemukset lisäävät heikoksi koettua terveyttä maahanmuuttajien parissa. LEHTIKUVA / JARNO MELA

Maahanmuuttajana tulleiden terveys huolestuttaa

Liikkumisvaikeudet ovat huomattavasti yleisempiä somalialais- ja kurditaustaisessa väestössä koko väestöön verrattuna.

Liikkumisvaikeudet ja mielenterveysoireet ovat yleisempiä Suomessa asuvissa venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisissa väestöryhmissä koko väestöön verrattuna. Lisäksi koettu syrjintä on yhteydessä tutkittujen ryhmien terveyteen, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Tutkimus osoittaa, että liikkumisvaikeudet ovat huomattavasti yleisempiä somalialais- ja kurditaustaisessa väestössä koko väestöön verrattuna. Liikkumisvaikeuksilla tarkoitetaan koettuja vaikeuksia kävellä puoli kilometriä tai nousta portaita useampi kerrosväli levähtämättä.

Mielenterveysoireet ovat puolestaan selvästi yleisempiä venäläistaustaisilla naisilla sekä kurditaustaisilla miehillä ja naisilla koko väestöön verrattuna. Mielenterveysoireiden ja liikkumisvaikeuksien osoitettiin olevan myös yhteydessä toisiinsa.

– Tutkimus ei kerro ilmiöiden syys-seuraussuhteista. Esimerkiksi liikkumisvaikeuksien taustalla voi olla entisessä kotimaassa tapahtunut vammautuminen, heikko fyysinen kunto tai ympäristötekijöiden, kuten liukkaiden teiden, vuoksi koettuja vaikeuksia, kertoo Helsingin yliopistossa 4. toukokuuta väittelevä TtM Shadia Rask tiedotteessa.

Sosiodemografisista tekijöistä esimerkiksi työttömyys, matala koulutustaso ja heikko taloudellinen tilanne olivat yhteydessä sekä liikkumisvaikeuksiin että mielenterveysoireisiin. Samat tekijät lisäävät liikkumisvaikeuksien ja mielenterveysoireiden todennäköisyyksiä myös koko väestössä.

Syrjintä tuottaa terveyseroja

Syrjintäkokemukset lisäsivät heikon koetun terveyden, pitkäaikaissairauden sekä mielenterveysoireiden todennäköisyyttä tutkituissa väestöryhmissä. Epäsuora syrjintä, kuten kokemukset epäkohteliaasta kohtelusta, olivat yleisempiä kuin kokemukset avoimesta syrjinnästä, kuten nimittelystä tai uhkailusta.

– Myös niillä, jotka raportoivat vain epäsuoria syrjintäkokemuksia, heikon koetun terveyden ja mielenterveysoireiden todennäköisyys oli kohonnut, Rask toteaa.

Väitöstutkimus on ensimmäinen, joka tarkastelee väestötutkimusaineistolla ulkomailla syntyneen väestön terveyttä Suomessa. Tutkijan mukaan maahanmuuttajuuden alleviivaaminen, niin tutkimuksessa kuin palvelujärjestelmässäkin, tuottaa leimoja ja toiseutta. Jaottelu voi ruokkia myös syrjintää.

– Väestön terveyttä tulee jatkossa tarkastella myös muusta kuin kaksijakoisesta lähtökohdasta ”me” ja ”muut”. Suomen moninaisen väestön hyvinvoinnin edistäminen vaatii selkeämpää yhteenkuuluvuuden puolustamista, Rask toteaa.

TtM Shadia Rask väittelee 4. toukokuuta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Diversity and Health in the Population: Findings on Russian, Somali and Kurdish origin populations in Finland” (Moninaisuus ja terveys väestössä: Havaintoja venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisesta väestöstä Suomessa).

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt