Työllisyyden kuntakokeiluissa kunnat saivat hoitaakseen tehtäviä, jotka olivat aikaisemmin olleet TE-toimistojen vastuulla. LEHTIKUVA / OLIVIA RANTA

Kuntakokeilut eivät tutkitusti vähentäneet työttömyyttä

Aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan käytetään 200–300 miljoonaa euroa vuodessa.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimuksen mukaan työllisyyden kuntakokeiluilla ei ole työttömyyttä vähentävää vaikutusta.

– Toimenpiteen uudelleensuunnittelun paikka, Palkansaajien tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Elina Pylkkänen toteaa Twitterissä.

Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä on julkaistu tutkijaryhmä tutkimusartikkeli vuosina 2012–2015 ja 2017–2018 toteutettujen työllisyyden kuntakokeilujen vaikutuksista.

Ensimmäisessä kokeilussa kunnat järjestivät työvoimapalveluita TE-toimistojen rinnalla ja toisessa kokeilussa työvoimapalveluiden järjestämisvastuuta siirrettiin TE-toimistoilta kunnille.

Tulosten perusteella ensimmäisellä kokeilulla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työttömyyteen tai aktivointiasteeseen. Toinen kokeilu nosti aktivointiastetta huomattavasti laskien työttömyysastetta lyhyellä aikavälillä. Työttömien ja aktivoitujen yhteenlaskettu osuus ei kuitenkaan vähentynyt kokeilujen aikana.

– Havaitsemme kokeiden ajan muutoksia työttömyyden ja aktivointiasteiden tasoissa. Molemmat kokeilut tuntuivat siis siirtäneen työttömiä aktiivitoimien piiriin, mistä he kokeilun loputtua palasivat työttömyyteen, tutkijat tiivistävät tutkimuksen johtopäätökset tiedotteessa.

Valtio pyrkii yhteistyössä kuntien kanssa edistämään työllisyyspalveluilla työmarkkinoiden toimivuutta sekä työvoiman tarjontaa. Aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan osoitetaan suoraan arviolta 200–300 miljoonaa euroa määrärahoja vuodessa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt