Kohti yhteistä puolustusta – Komissaari Jyrki Katainen: EU:lle solidaarisuuslauseke

EU:n komissio ehdottaa askeleita kohti puolustusunionia ja puolustukselle 1,5 miljardia euroa vuodessa unionin budjettiin.

  • LKS 20170601 -  Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen Smart Regions 2.0 -konferensissa Helsingissä 1. kesäkuuta 2017. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

    Jyrki Katainen.

    ()

EU-komissio julkisti tänään varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen johdolla suunnitelmansa puolustuksen tulevaisuudesta. Komissio ehdottaa unionille yhteistä puolustuspolitiikkaa, joka pitäisi sisällään muun muassa integroidut puolustusvoimat ja yhteiset puolustushankinnat.

EU johtaisi kansainvälisiä kriisinhallintatehtäviä, perustaisi puolustustutkimusviraston ja jäsenmailla olisi automaattinen solidaarisuutta ja keskinäistä avunantoa koskeva lauseke.

– EU:n solidaarisuuslauseke kattaisi kaikki kuviteltavissa olevat terrorismi-, kyber- ja hybridiuhat. Nyt jäsenmaat ovat näiden edessä voimattomia, totesi Jyrki Katainen Verkkouutisille juuri ennen komission julkistustilaisuutta Brysselissä.

Toimintamallissa joka jäsenmaalla olisi käytössään puhelinnumero, johon soittamalla käynnistyisi harjoiteltu ja yhdessä organisoitu viranomaistoiminta. Kataisen mukaan solidaarisuuslauseke on täysin realistista toteuttaa nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä.

– Puolustuksen alalla EU:n tuoma lisäarvo on kiistaton. Myös EU-maiden kansalaiset kannattavat yhteistä puolustuspolitiikkaa, hän sanoo.

Suomi suurin hyötyjä

Komission puolustusunionia hahmottelevasta linjapaperista löytyy kolme skenaariota, kuinka 27:n EU-maan puolustuskykyä voidaan kohottaa vastaamaan kasvaviin turvallisuus- ja puolustusuhkiin. Esitysten maali on vuodessa 2025. Jokainen vaihtoehto syventää yhteistyötä.

Vaatimattomimman mallin mukaan yhteistyötä vahvistetaan nykymallin pohjalta ja ad hoc -perusteisesti. Keskitien skenaariossa unionilla on yhteisiä operatiivisia kykyjä ja taloudellista yhteistyötä. Kunnianhimoisin on ylläkuvattu puolustusunioni.

Kaikki ehdotukset voidaan toteuttaa nykyisen perussopimuksen puitteissa ja niiden tarkoituksena on täydentää Natoa, ei korvata sitä. Päällekkäistä EU-armeijaa ei ole tarkoitus perustaa, mutta EU:lla on oltava myös itsenäinen toimintakyky sekä sotilaallisen että pehmeän puolustuksen osalta.

Suomi olisi yksi suurimmista puolustusyhteistyön syventämisen hyötyjistä. Yhteiset puolustushankinnat tarkoittaisivat, että Suomi pääsisi mukaan esimerkiksi sotilaallisten satelliittipaikannuskykyjen hankintaan parin prosentin rahoitusosuudella, mutta saisi kyvyt käyttöönsä sataprosenttisesti. Puhumattakaan turvallisuuden parantumisesta tai puolustusteollisuuden kilpailukyvystä.

– Toivon, että jäsenmaat, jotka haluavat syventää yhteistyötä, ottavat nyt johtajuuden ja paaluttavat nopeasti vision, mitä kohti mennään. Nyt on poliittista tahtoa edetä, painotti Katainen.

Nopeasti eteenpäin

Komissio esittää lisäksi osana puolustusrahastoesitystä, että puolustukselle varataan vuositasolla 1,5 miljardia euroa EU:n budjetista. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun unionin budjettia käytettäisiin suoraan puolustustarkoituksiin.

Komissio ehdottaa myös asetusehdotusta Euroopan puolustusteollisuuden kehitysohjelmaksi.

Tänään julkistettu asiakirja on yksi viidestä komission osana EU:n tulevaisuuskeskustelua julkistamasta linjapaperista. Puolustusyhteistyön osalta pyörät pyörivät nyt nopeasti lähes 50 vuoden hiljaiselon jälkeen. EU-maiden on tarkoitus ottaa kantaa puolustusyhteistyön tiivistämiseen jo kahden viikon kuluttua kesäkuun huippukokouksessa.

Toimittaja: HELI SATULI, Bryssel.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.