Verkkouutiset

Suomalaisiakin nimiä Itä-Euroopan kiistellyillä salaisten poliisien listoilla

Vuosien mittaan julki tulleilla nimilistoilla on satoja tuhansia henkilöitä, joista kommunistiajan turvallisuuspalvelut olivat kiinnostuneet.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomessa on puhuttu jo vuosikausia Neuvostoliiton KGB:n ja Itä-Saksan Stasin meitäkin koskevista pesänselvityksistä. Muiden entisten sosialistimaiden turvallisuuselinten puhdistautumisesta tai Suomi-yhteyksistä on puhuttu vähemmän.

Puolassa tuli helmikuussa 2005 julki niin kutsuttu Wildsteinin lista, jossa on yli 160 000 nimeä. Listassa on kommunistiajan salaisen palvelun SB:n nimiä: seurattuja, tutkittuja, SB:n värvätyiksi haluamia ja SB:lle työskennelleitäkin.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Alkuperäisellä listalla ei ole muita tietoja kuin henkilön nimi. Nimiin kuuluvat niin seuratut, uhrit, sivulliset kuin tekijätkin – eikä tiedetä, kuka on kuka.

– Jos luulet, että jokainen tällä listalla oli agentti, olet typerys, tältä sivulta löytyvän listan saatesanoissa todetaankin.

Toimittaja Bronislav Wildstein kopioi listan salaisen poliisin papereita hallinnoineesta arkistosta. Lista sivuutettiin Suomessa pienillä ja ohi menneillä uutisilla.

Jättimäisestä listasta löytyy eräitä ainakin suomalaiselta vaikuttavia nimiä. Verkkouutiset on löytänyt listalta vain yhden varmuudella suomalaisen. Hän oli liikemies Kauko Kervinen (1914-2006), joka puolalaisen puolisonsa kanssa toi maasta kivihiiltä ja muuta tuontitarvikkeita.

Silloisessa Tsekkoslovakiassa (maa jakautui Tsekin tasavaltaan ja Slovakiaan 1993) julkaistiin kesäkuussa 1992 vastaava niin kutsuttu Cibulkan lista. Siltä löytää tarjotuilla hakutoiminnoilla esimerkiksi suomalaissyntyisen Lieko Zachovalovan.

Dissidentti Petr Cibulkan entinen ystävä ja presidentti Vaclav Havel vastusti listan julkistusta. 2003 Tsekin sisäministeriö julkisti 75 000 nimeä. 2009 maassa julkistettiin Stanislav Pencin tiedostot, joissa oli lisää nimiä.

Itä-Euroopan epäviralliset julkistamiskampanjat ja ”puhdistautumiset” ovat olleet jokaisessa maassa vaikeita ja aiheuttaneet usein kuohuntaa. Hallitusten into nimien saamiseen julki on ollut yleisöä vähäisempää.

Romaniaa koetteli 2001-2007 niin kutsuttu Armageddon, jossa lehdistölle lähetettiin anonyymisti listoja.

Sloveniassa puolestaan oli UDBa.net-skandaali noin miljoonasta nimestä, joista noin 100 000 oli agentteja.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)