Yleinen epäluottamus puolueita ja päättäjiä kohtaan on lisääntynyt, vaikka omaan puolueeseen luotetaan.
Julkista mediakeskustelua ja sosiaalista mediaa seuraamalla saa helposti kuvan suomalaisista aktiivisina politiikan ja poliitikkojen arvostelijoina. Suomalaisten käsitykset demokratian yleisestä toimivuudesta maassamme eivät kuitenkaan tue tätä mutua eli ”musta tuntuu” -näkemystä.
Väittämä ”demokratia toimii kaiken kaikkiaan Suomessa hyvin” ei nimittäin kirvoita suuren suuria valitusvirsiä, vaan se tunnustetaan omaa ajattelua vastaavaksi. Kaksi kolmesta (67 prosenttia) hyväksyy sen ja reilu neljännes (28 prosenttia) kiistää. Asia selviää tuoreimmasta Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) ilmapuntaritutkimuksesta.
Toisaalta vain kaksi viidestä ajattelee demokratian toimivan niin hyvin, että puheet kansalaisten huonoista vaikutusmahdollisuuksista olisivat vailla pohjaa (42 prosenttia). Joka toinen kiistää väitteen (50 prosenttia).
Myös poliittisten päättäjien kritisointi luonnistuu suomalaisilta, mitä voi tosin pitää myös toimivan demokratian edellytyksenä. Valtaosa kansalaisista uskoo, että poliitikot ajattelevat vain omia etujaan ja vähän välittävät kansalaisten tarpeista (69 prosenttia).
Tällä tavalla kysyttynä epäluottamus on selvästi lisääntynyt vuoden 2020 keväästä (12 prosenttiyksikköä). Eroa saattaa selittää se, että vertailun alkupisteessä koronaepidemian käynnistyminen ehkä lisäsi poliitikkojen arvostusta, tai toi ainakin esiin sen, että he eivät toimi poliitikkoina vain omalla asiallaan.
Kansalaisten suhteessa poliittisiin puolueisiin on kiinnostavia eroja liittyen siihen, miten asiaa kysytään. Nykyisin alle puolet (44 prosenttia) kansalaisista uskoo, että puolueiden kautta kansalaisten mielipiteet tulevat päätöksenteossa huomioon otetuiksi. Yleinen luottamus puolueisiin (monikossa) on heikentynyt johdonmukaisesti vuoden 2020 keväästä lähtien, mikä saattaa heijastaa muun muassa kansallisissa eduskuntavaalitutkimuksissa esiin noussutta, vahvistunutta puoluepoliittista polarisaatiota.
Toisaalta suomalaisten luottamus omaan, itse kannatettuun puolueeseen on yleistä puolueluottamusta vahvempaa. KAKSin 5. tammikuuta 2024 julkistamassa aiemmassa mittauksessa lähes kaksi kolmesta äänioikeutetusta luotti omaan puolueeseen, jota voisi äänestää vaaleissa.
Asennemuutokset puolueita ja poliittisia päättäjiä kohtaan selittynevät osaksi myös nykyhallituksen säästö- ja sopeutustoimilla. Enemmistö väestöstä suhtautuu varauksellisesti useimpiin maan hallituksen tekemiin talouden sopeutustoimiin ja etuuksien leikkauksiin.
Valtaosa suomalaisista kuitenkin torjuu sen, että maan hallitus tekisi kansalaisten kannalta ikäviä päätöksiä puhtaasti ilkeyttään (70 prosenttia).
