– Lisäksi sosiaaliturvan tulee olla pääsääntönä yksilöperusteinen, vaikka turva huomioisikin esimerkiksi asumiskulujen osalta kotitalouden yhteisiä menoja. Kokoomus pitää myös aivan keskeisenä tavoitteena, että sosiaaliturvauudistus vähentää ja tasoittaa kannustinloukkuja kannustaen työn tekemiseen ja yrittäjyyteen, todetaan kokoomuksen puoluekokoukselle esitellyssä sosiaaliturvan uudistamista koskevassa kannanottoluonnoksessa.
Kokoomus haluaa, että työn ja sosiaaliturvan yhdistämisen tulee olla nykyistä joustavampaa. Osa-aikaisten ja lyhytkestoisten töiden tekemisen tulee aina olla kannattavampaa täyden työttömyyden sijasta.
– Jokaisen on ensisijaisesti tultava toimeen omalla työllään, mutta tarvittaessa sosiaaliturvalla voidaan täydentää pieniä työtuloja. Järjestelmän tulee kannustaa passiivisuuden sijaan aina aktiivisuuteen, työntekoon, osallistumiseen ja itsensä kehittämiseen. Kokoomukselle on lisäksi tärkeää, että myös yksinyrittäjät, itsensä työllistäjät ja freelancerit otetaan tietyin edellytyksin yhteisen perusturvan piiriin. Samalla on myös arvioitava turvan soveltuvuutta muiden erityisryhmien, kuten urheilijoiden ja taiteilijoiden, toimeentulon turvaajaksi.
Luonnoksen mukaan kokoomuksen lähtökohtana sosiaaliturvan uudistamisessa on pitää kiinni perusturvan yleisestä pohjoismaisesta suhteellisen korkeasta tasosta.
– Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei kenenkään sosiaaliturva laskisi uudistuksen myötä. Sosiaaliturvan uudistamisen painopisteenä tulee olla työllisyyden ja osallisuuden kasvu sekä syrjäytymisen ja työttömyyden vähentäminen. Kokoomus ei tavoittele mallilla suoria säästöjä, mutta mallin kustannuksien tulee olla julkisen talouden ja suomalaisten jo korkean kokonaisverorasituksen kannalta maltilliset.
Niin ikään luonnoksen mukaan kokoomuksen tavoite on parantaa työnteon kannustimia ilman, että tukitasoa merkittävästi muutetaan tai julkisen talouden kustannuksia huomattavasti lisätään.
– Jotta yhtälö on toteutettavissa, on sosiaaliturvan oltava vastikkeellista. Vastikkeellisuus mahdollistaa sosiaaliturvan säilyttämisen hyvällä pohjoismaisella tasolla ilman, että työnteon kannustimet merkittävästi vähenisivät. Vastikkeellisuutta tiukentamalla on myös mahdollista tavoitella nykytasoa parempaa turvaa. Sosiaaliturvan vastikkeellisuus on siis keino rakentaa välittävä ja kannustava sosiaaliturvajärjestelmä. Vastikkeellinen turva aktivoi ja ehkäisee myös syrjäytymistä vastikkeetonta tukea tehokkaammin, kannanottoluonnoksessa selitetään.
Jos sekä korkeasta turvasta että työnteon kannustimista halutaan pitää kiinni, ainut mahdollinen ratkaisu on tehdä sosiaaliturvastavastikkeellista ja asettaa tiukkojakin ehtoja työttömyysturvan saamiselle. Suomalaisessa keskustelussa työttömien aktivointi on leimattu työttömien kiusaamiseksi. Muissa Pohjoismaissa sosiaaliturvaan liittyvät aktiivisuusehdot ovat huomattavasti Suomea tiukemmat, luonnos huomauttaa.
Kokoomuksen mukaan vastikkeellisuus ei ole puolueelle itseisarvo, vaan keino, jolla kaikki saadaan pidettyä työmarkkinoilla.
– Aktivoiva vastikkeellinen sosiaaliturva ehkäisee syrjäytymistä myös huomattavasti tehokkaammin kuin esimerkiksi vastikkeeton ja passivoiva perustulo.
Ratkaisuna vastikkeellinen yleistuki
Kokoomuksen esittämä ratkaisu nykysosiaaliturvan ongelmiin on vastikkeellinen yleistuki.
– Yleistuki nimensä mukaisesti yhdistää nykysosiaaliturvan tukia yhdeksi yleistueksi, joka laskee ”perustulomaisesti” eli tasaisesti työtulojen noustessa. Yleistuki yhdistäisi toimeentulotuen, työmarkkinatuen, peruspäivärahan sekä yleisen asumistuen. Yleistuki olisi syyperusteinen sosiaaliturvaetuus. Oikeus tuen saamiseen perustuisi aina selkeään syyhyn, kuten työttömyyteen tai pienituloisuuteen, luonnos määrittelee.
Tuki muodostuisi perustasosta ja perustason päälle maksettavasta yksilöllisestä lisästä, jonka määrä riippuisi esimerkiksi asuinpaikasta, huollettavien lasten lukumäärästä tai yksinhuoltajuudesta. Tuen lähtötaso nollatuloilla olisi siis yksilöllinen ja vaihtelisi eri tekijöiden vaikutuksesta.
Yleistuki ei kuitenkaan sisältäisi harkinnanvaraisia osia ja määräytymisperusteet olisivat mekaanisia. Tukijärjestelmä laskisi automaattisesti saatujen tietojen pohjalta tukisumman, ja järjestelmä olisi tuensaajan näkökulmasta yksinkertainen.
Kokoomuksen yleistukimallissa toimeentulotuki ja yleinen asumistuki integroidaan osaksi yhtä yleistukea. Kannustinloukut vähenisivät, kun asumista tuettaisiin jatkossa vain yhden tukimuodon kautta. Käytännössä yleistukeen integroitu yksi asumistuki vastaisi ominaisuksiltaan pitkälle nykyistä yleistä asumistukea. Keskeinen ero olisi se, että tuki vähenisi tasaisesti tulojen kasvaessa osana yleistukea. Tämä tasoittaisi kannustinloukkuja merkittävästi nykytilanteesta, luonnoksessa todetaan.
Osallistumistuloa pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille
Kokoomuksen mukaan osallistumistulo olisi uudenlainen sosiaaliturvan muoto, joka on suunnattu erityisesti pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille.
Kannanottoluonnoksen mukaan osallistumistulo vastaa korvaustasoltaan ja toimintaperiaatteeltaan yleistukea, mutta tuen saamisen ehtona olevat velvoitteet ovat erilaiset.
– Kun yleistuessa aktiivisen työnhauen velvoitteet on määritelty mahdollisimman yhtenäisesti ja mekaanisesti, määräytyvät osallistumistulossa velvoitteet yksilöllisesti. Tuki olisi siis vastikkeellista, ja tukitaso leikkautuisi yksilöllisten velvoitteiden laiminlyönnistä. Vastaavasti tuki voisi nousta, jos osallistumistulon saaja täyttää aktiivisuuslisän saamisen yksilölliset edellytykset.
Osallistumistulon piiriin siirryttäisiin työttömyyden kestäessä yli vuoden. Vaihtoehtoisesti työvoima- tai sosiaaliviranomainen voisi myös tapauskohtaisesti antaa henkilölle myös aikaisemmin oikeuden päästä tuen piiriin. Siirtyminen olisi kuitenkin aina tarveharkinnan piirissä ja työkyvyn parantuessa työtön voidaan siirtää myös takaisen yleistuen tiukempien velvoitteiden piiriin.
Luonnoksen mukaan osallistumistulo on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille, joiden edellytykset päästä avoimille työmarkkinoille tai täyttää yleistuen aktiivisuusehdot ovat laskeneet merkittävästi. Heidän aktiivisuusvaatimuksen rimaa lasketaan niin, että osallistumisvelvoitteen voisi täyttää myös kevyemmillä toimilla, kuten4 esimerkiksi vapaaehtoistyöllä.
Osallistumistoimissa voidaan hyödyntää myös kolmatta sektoria ja vapaaehtoistyötä. Toiminnan pitää kuitenkin olla aina tavoitteellista ja eteenpäinpyrkivää.
Kokoomuksen puoluehallituksen kannanottoluonnos toteaa, että sosiaaliturvan uudistus on valtava kokonaisuus, joka on täynnä lukuisia yksityiskohtia.
– Tämän asiakirjan tarkoitus ei ole antaa tyhjentäviä vastauksia kaikkiin kysymyksiin, vaan tuoda esille selkeästi kokoomuksen keskeiset arvovalinnat ja kirkastaa peruslinjaukset uudistuksen isoihin kysymyksiin. Kokoomus haluaa vastikkeellisen, syyperusteisen ja lähtökohtaisesti yksilötasoisen sosiaaliturvauudistuksen, joka lisää työnteon kannustavuutta, työllisyyttä ja osallisuutta, luonnoksessa todetaan.
Koko kannanottoluonnoksen voi lukea tästä.
