Useat kansanedustajat jakoivat kuvan lehtopöllöstä. / Jukka Tanner / Facebook

Kohuttua pöllökuvaa väitetään lavastetuksi – ”Pesä säästettiin”

Lehtiin saapuneiden yhteydenottojen mukaan pöllön pesälle oli jätetty reilu suojavyöhyke.

Sosiaalisessa mediassa nopeasti levinnyttä kuvaa avohakkuista kärsineestä lehtopöllöstä väitetään lavastetuksi.

Maaseudun Tulevaisuuteen ja Iltalehteen saapuneiden yhteydenottojen mukaan kuva on otettu tarkoitushakuisella tavalla. Kuvan ottanut Jukka Tanner kiistää väitteet.

Alueella liikkuvat miehet kertovat nähneensä kuvaajan, joka oli kiivennyt tikkailla pöllön pesälle. Hän oli asettanut pöllön kannolle ja kertonut, että oli rengastamassa lintua. Hetken kuluttua pöllönpoikanen oli palannut takaisin pesäänsä.

Kuvaa hyödynnettiin avohakkuiden kieltoa vaativassa kansalaisaloitteessa. Myös useat kansanedustajat jakoivat kuvan sosiaalisessa mediassa, muun muassa vihreiden Ville Niinistö ja Emma Kari.

– Aina välillä otetaan kuva, joka onnistuu kiteyttämään sen, mistä poliittisessa kamppailussa on kyse. Tämä on se kuva, Kari kirjoitti keskiviikkona.

Paikan naapurissa asuva henkilö kertoo, että alueella oli tehty pienehkö aukkohakkuu. Hakkuuaukean rajaa oli muutettu niin, että pöllölle oli jäänyt reilu suojavyöhyke.

Väitteet kuvan aitoudesta ovat herättäneet vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa.

– Lähdekritiikki, ihmiset! Kuvaaja on tässä tapauksessa ottanut pöllön pesästään rengastusta varten, istuttanut kannolle ja ottanut sympatiapisteet keräävän kuvan ”kodittomasta”. Pesä on tarkoituksella säästetty hakkuissa, eräs kommentoija kirjoittaa Twitterissä.

– Hakkuukone ei tuhonnutkaan, vaan nimenomaan säästi pöllön pesän. Kuvan oli lavastanut rengastaja, ja sitten palauttanut poikasen pesään. ”Muut pesät oli kuitenkin tuhottu”, sanoo rengastaja. Mistä hän sen tietää? Yleisradio, tuleeko oikaisua, Suomen Metsäyhdistyksessä työskentelevä Hannes Mäntyranta kysyy.

– Pöllökuva onkin ehkä lavastettu. Mielenkiintoista! Joka tapauksessa linnut ja muu lajisto [on otettava] metsänhoidossa huomioon. Samat toimet kaikissa kasvatusmalleissa, ja aina voidaan parantaa, MTK:n ympäristöasiantuntija Markus Nissinen sanoo.

Kommentit