Juha Sipilä totesi ajankohtaiskeskustelussa eduskunnassa Suomen ja Venäjän suhteista, että keskusta korostaa turvallisuuspoliittisen vakauden merkitystä Pohjolan ja Itämeren alueella.
– Vakauden osina ovat olleet Suomen pitkäjänteinen ja maltillinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja, eri maiden turvallisuuspoliittiset ratkaisut, Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus, EU-jäsenyytemme, Naton läsnäolo ja aiemmin myös Venäjän ennustettava kehitys, hän sanoi puolueensa ryhmäpuheenvuorossa.
Sipilän mukaan Venäjän käyttäytymisen muutos on häirinnyt vakautta.
– Ukrainan kriisin myötä Venäjän ja lännen välinen vastakkainasettelu on kiihtynyt. Puhutaan jopa uudenlaisen kylmän sodan kehityskulusta. Venäjän toimia Krimillä ja Itä-Ukrainassa ei voida hyväksyä. Suomi on toiminut ja toimii yhteisessä EU-rintamassa, mutta samalla haluamme korostaa kahdenvälisen dialogin merkitystä kaikkien naapureiden kanssa.
Hänen mukaansa pelkkä pakotepolitiikka ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan jatkuvaa diplomaattista vuoropuhelua.
– On syytä toivoa, että tyydyttävä ratkaisu Ukrainan kriisiin löytyisi nopeasti ja pakotteet voitaisiin purkaa molemmin puolin. Ne osuvat Suomessakin sattumanvaraisesti yrityksiin, joilla ei ole ollut mitään roolia kriisin syntymisen kanssa. Kriisin aika on osoittanut, että unioni ei kykene juuri lainkaan korvaamaan menetyksiä vahinkoa kärsiville, Sipilä sanoi.
Hän totesi, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti uuden vuoden puheessaan aktiivista vakauspolitiikkaa, jonka elementit mielestämme vastaavat hyvin keskustan pitkäaikaista linjaa.
– Suomen on vahvistettava omaa puolustuskykyä ja maanpuolustuksen fundamenteista on pidettävä kiinni. Puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa syvennetään ja Naton rauhankumppanuutta kehitetään, mutta Nato-jäsenyyden hakeminen ei ole ajankohtaista, Sipilä linjasi.
Hänen mielestään toivottavaa olisi, että Venäjä palaisi demokratisoitumisen tielle ja kunnioittaisi oikeusvaltion periaatteita, mutta myös toisenlaisiin kehityskulkuihin on varauduttava.
– On tärkeää, että eri kontaktien ja kanavien kautta pyritään ylläpitämään suhteita Venäjään, hän sanoi.
– Suomi kuuluu keskeisesti länteen. Suomella on myös pitkä kokemus yhteistyöstä Venäjän kanssa. Geopoliittinen sijaintimme Venäjän naapurissa ja osana arktista yhteistyötä tarjoaa edelleenkin suuria mahdollisuuksia. Mahdollisuudet eivät ole kadonneet mihinkään ja ne on hyödynnettävä. Emme saa hukata hyvää Venäjä-asiantuntemustamme ja meidän on pyrittävä pitämään huolta suomalaisten yritysten toimintaedellytyksistä Venäjällä, Sipilä linjasi.
