Nimellä ”Lupa elää” kulkeva kansalaisaloite aloittaa kannatusilmoitusten keräämisen. Aloitteen tavoite on nelivuotinen jatkuva oleskelulupa henkilöille, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa Suomesta ennen 1.1.2017 eivätkä ole saaneet jatkuvaa oleskelulupaa.
Aloitetta koskevassa tiedotteessa todetaan, että Suomeen saapui vuosien 2015 ja 2016 aikana ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Moni heistä kävi läpi kiireellisesti ja hätiköidysti tehtyjä turvapaikkaprosesseja.
– Nyt yli viisi vuotta myöhemmin osa heistä on edelleen oikeudellisessa välitilassa ja odottaa edelleen oleskelulupaa, jotkut odottavat edelleen ensimmäistä lainvoimaista päätöstä alkuperäiseen turvapaikkahakemukseensa. Kansalaisaloite virallistaisi näiden suomalaiseen yhteiskuntaan monin tavoin kiinnittyneiden ihmisten aseman.
Aloitteen yhteyshenkilö, tutkija Minna Seikkulan mukaa pitkittyneisiin turvapaikkaprosesseihin tai paperittomuuteen joutuneiden ihmisten tilanne on saanut humanitaarisen kriisin mittasuhteet.
– Kuudetta vuotta epävarmuudessa ja paperittomuusuhan alla elää vähintään 5000 turvapaikkaa hakenutta ihmistä, mikä on poikkeuksellinen määrä suomalaisessa yhteiskunnassa, Seikkula sanoo.
Hänen mukaansa paperittomien parissa työskentelevien kansalaisjärjestöjen edustajat ja pakolaisjuristit arvioivat, että erilaiset paperittomiin ihmisiin kohdistuvat hyväksikäytön muodot ovat erittäin tavallisia.
– Turvapaikanhakijoilla on oikeus tehdä töitä, mutta paperittomilla tätä oikeutta ei ole. Siten turvapaikkaprosessin päättyminen tarkoittaa esimerkiksi vuosia kestäneen palkkatyösuhteen päättymistä. Kun ihmiset yrittävät järjestää toimeentulonsa ilman virallistettua asemaa, he ovat alttiita riiston ja ihmiskaupan kaltaisille hyväksikäytön muodoille.
Kuluneiden kuuden vuoden ajan turvapaikkaa hakeneet ihmiset ovat eläneet aloitteen tekijöiden mukaan arkeaan turvapaikkaprosessin mahdollistamissa rajoissa Suomessa.
– He ovat luoneet monenlaisia siteitä Suomeen, esimerkiksi kouluttautuneet uusiin ammatteihin, tehneet töitä, perustaneet perheitä, hankkineet lapsia, opetelleet kieltä ja ystävystyneet suomalaisten kanssa.
– Tilannetta ei voida ratkaista maastapoistamistoimenpiteillä – monia pitkittyneissä prosesseissa olevia ihmisiä ei ole mahdollista palauttaa lähtömaihinsa edes pakkokeinoin. Aloitteessa vaadittua virallistamista tarvitaan myös siksi, että lainsäädännöstä ja viranomaiskäytännöistä johtuen muiden oleskelulupien hakeminen ei ole mahdollista monille turvapaikanhakijoina tulleille, Seikkula sanoo.
Tulossa on myös mielenosoituksia aloitteen puolesta. Ensimmäinen torstaina sisäministeriön edustalla Helsingissä.
