Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka kirjoittaa Etelä-Suomen Sanomissa Venäjän jo varautuneen Suomen mahdolliseen jäsenyyteen puolustusliitto Natossa.
– Venäjä on pannut hyvissä ajoin etukäteen perintään ison osan Suomen Nato-jäsenyyden hinnasta. Se on jo vuosikymmenet lisännyt vaihtelevien tilanteiden mukaisesti sotilaallista läsnäoloaan Suomen turvallisuusympäristössä, hän kirjoittaa.
Tarkka muistuttaa, että Venäjän nopean toiminnan erikoisjoukoilla on jo vuosikymmenet ollut valmius iskeä Suomessa. Asevoimaa on hänen mukaansa ollut aina itärajan takana.
– Se ei poistuisi sieltä, vaikka Suomi luopuisi Nato-jäsenyyden tavoittelusta tai Nato vetäytyisi Itämereltä tai lopettaisi toimintansa, hän kirjoittaa.
– Rajan takana oleva sotavoima ei sitä paitsi ole merkittävin Venäjän Suomeen kohdistama sotilaallinen uhka. Sen keskimatkan ja lyhyen kantaman ohjuksia on jo ajat sitten suunnattu kaiken varalta Suomen strategisiin kohteisiin, kuten muihinkin läntisen Euroopan sotilaallisesti tärkeisiin keskuksiin.
Tarkka hämmästelee ajattelua siitä, että Nato-jäsenyysprojektin käynnistäminen olisi mahdollista vain silloin, kun olisi varmaa, että se voisi toteutua ilman Venäjän vihamielistä reaktiota.
– Jos ärhentelyn pelosta lamautuminen estää Nato-optioksi sanotun kummajaisen toteutumisen, se tarkoittaa, että kiitos, ja hyvästi Natolle. Sellaista virhettä ei saa päästää tapahtumaan, hän toteaa.
Tarkan mukaan Venäjän reaktio olisi kova, mutta se olisi kestettävä.
– Sen lisäksi, että Venäjä vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan lähialueilla, Suomen Nato-jäsenyyden loppuhintaan kuuluisi todennäköisesti myös diplomaattista ärhentelyä ja protestointia, ehkä myös taloudellisia sanktioita vähäksi aikaa. Se pitää sitten vain kestää, vähän samalla tavalla kuin monitoimihävittäjien sietämätöntä hintaa maksetaan niska kyyryssä nyt jo toiseen kertaan, hän kirjoittaa.
– Turvallisuus maksaa sen, minkä se maksaa, ja se on vain siedettävä.
